Categories for Tuotteistaminen

Tuotteistajan hintatesti

3.11.2007    Jari Parantainen   kommentoi

Kysy asiantuntijalta, mitä hänen palvelunsa maksaa. Jos hän ei osaa sanoa sitä siltä seisomalta, todennäköisesti tuotteistus on vielä kesken.

Pyysin tarjousta suorakirjeen postituksesta. Useiden kierrosten jälkeen lähestymme maalia. Tarjouksen loppusumma vain on ja pysyy auki.

Projektipäällikön työ maksaa kuulemma 110 euroa tunnilta. Sitä tarvitaan vähintään yksi tunti. Mutta enimmäismäärää toimittaja ei suostu ilmoittamaan.

Täytyy vain toivoa, että satun saamaan ripeän projektipäällikön. Mutta jos hän onkin aloittelija tai kankkusessa, maksan sitten hänen harjoituskierroksistaan hiukan enemmän.

Lisäksi jostain syystä postimaksuista vastaa tilaaja – vaikka olen pyytänyt tarjousta postituksesta! Ilmeisesti on oma hommani alkaa selvitellä asiaa postin hinnastoista.

Olen yrittänyt tilata myös valokuvausta. Tavoitteena olisi tuottaa yritykselleni nippu laadukkaita esitekuvia.

Pääosin kaikki on jo neuvoteltu valmiiksi. Mutta edelleen tarjous sanoo, että tilaajan on lunastettava mallien vaatteet, jos ne sattuvat likaantumaan kuvausten aikana.

Ilmeisesti joudun vielä kirjaamaan sopimukseen kohdan, etteivät mallimme saa kärsiä kovin pahasta kainalohiestä.

Nämä samalle viikolle sattuneet tapaukset ovat tyypillisiä esimerkkejä siitä, miten vaikea palveluja on ostaa.

Vaikka palvelun toimittaja on postitellut suorakirjeitä kymmenet vuodet, se ei osaa sanoa, paljonko projektipäällikön aikaa tarvitaan. Puhumattakaan postimerkkien kustannuksista.

Voisin kuvitella, että on täysin valokuvaajan asia, jos hän pakottaa mallit likaamaan vaatteensa. Aika erikoista siitä on sysätä vastuuta tilaajallekaan. Etenkään, jos tämä ei ole kuvausten aikana mailla halmeilla.

Käytännössä nämä molemmat palvelujaan tarjoavat pyytävät asiakkaalta avointa shekkiä. Mielestäni vain täysin tolvana ostaja suostuu moisiin ehtoihin.

Olenkin jo pitkään käyttänyt hintatestiä, kun arvioin tuotteistuksen tasoa.

Jos myyjän veloitus riippuu lähinnä nousuveden vaiheesta ja Saturnuksen asennosta, luultavasti hänen tuotteistusprojektinsa on vielä pahasti kesken.

Ostamisen pitäisi olla helppoa. Ei liene asiakkaan tehtävä yrittää arvioida, miten paljon palvelun toimittaja onnistuu polttamaan työtuntejaan tai tuhoamaan varusteitaan.

Myyjän pitäisi olla alansa asiantuntija. Jos hän ei tiedä kustannuksiaan, kuka ne sitten tietää?

Jätätkö palvelusi lopullisen hinnan arvoitukseksi? Yritätkö minimoida kaikki omat riskisi niin, että sysäät ne asiakkaasi kontolle? Etkö todellakaan osaa arvioida, paljonko tarvitset työtä tai tarvikkeita keskimäärin?

 (0)

Kiinalainen kuittilotto

1.11.2007    Jari Parantainen   3 kommenttia

Älä heittäydy epätoivoiseksi, vaikka asiakkaat tuntuisivat toimivan vastoin tahtoasi. Et ole vain vielä keksinyt sopivia kannustimia, jotka ohjaisivat heitä oikeaan suuntaan.

Osallistuuko asiakas palvelusi toimitusvaiheeseen? Siinä tapauksessa tulosten laatu riippuu paitsi omien työntekijöidesi, myös asiakkaasi toimista.

Toisaalta palveluun osallistuvia "ulkopuolisia" on turha yrittää pakottaa mihinkään. Toisaalta vallattomasti säntäilevät, hyperaktiiviset AHDH-tyypit saattavat mitätöidä konseptisi tulokset kokonaan.

Vaikka sekoilun todellinen syy olisi ostaja itse, hänen näkökulmastaan palvelusi on epäonnistunut joka tapauksessa.

Siksi tuotteistajan kannattaa etsiä ja tutkia erilaisia kannustimia. Kun sovellat niitä sopivasti, saat asiakkaasi toimimaan aivan vapaaehtoisesti kaikkien yhteisen edun mukaisesti.

Tunnettu esimerkki liittyy kiinalaisten verotukseen.

Vuonna 1989 Sanghain veroviranomaiset tarkastivat runsaan kymmenentuhannen yksityisyrittäjän kirjanpidon. Yhdeksän kymmenestä tutkitusta oli kiertänyt veroja.

Sitä paitsi kärähtäneet olivat sentään rekisteröityjä yrittäjiä. Rekisteröimättömistä todennäköisesti sata prosenttia jätti veronsa maksamatta.

Niinpä maassa alettiin saman tien suunnitella keinoa, jolla verotulot saataisiin kasvuun. Idea kopioitiin Taiwanista, jossa jo 1960-luvulla syntynyt käytäntö on siitä saakka tuottanut hyviä tuloksia.

Kiinalaiset virkamiehet eivät liene maailman ripeimpiä, sillä valmisteluihin paloi lähes 10 vuotta. Mutta tammikuussa 1998 he ottivat uuden menetelmän koekäyttöön Haikoun kaupungissa Hainanin provinssissa.

Järjestelmän periaate on hyvin yksinkertainen: jokainen kassakuitti on samalla kuin suomalainen ässäarpa. Kuitissa on raaputuspinta, jonka alta löytyy arpajaisnumero.

Ei liene kenellekään yllätys, että yhtäkkiä jokainen ostaja alkoi edellyttää myyjältä kuittia.

Kiinan verovirasto raportoi vuonna 2002, että kokeiluun osallistuneilla alueilla jokainen arpajaisjärjestelmän kautta palkintona maksettu yuan tuotti 30 yuania verotuloja. Paikoin tuotto oli jopa nelikymmenkertainen.

Toimivatko asiakkaasi mielestäsi järjenvastaisesti? Todennäköisesti heillä on siihen syynsä. Löydätkö tilalle parempia kannustimia, jotka saavat asiakkaasi muuttamaan käytöstään vapaaehtoisesti?

Lähde: "The Incentive to Declare Taxes and Tax Revenue: The Lottery Receipt Experiment in China", Junmin Wan, Osaka University 2006.

 (0)

Miksi et sitten tuotteistanut?

31.10.2007    Jari Parantainen   kommentoi

Yleensä asiantuntijat alkavat tuotteistaa jotain mahdollisimman mutkikasta. Kuitenkin parhaiten menestyvät konseptit ovat lähes aina jotain hyvin yksinkertaista – ainakin asiakkaan näkökulmasta.

Juttelin hiljattain erään pörssiyhtiön toimitusjohtajan kanssa. Hän totesi huomanneensa, että palvelujen tuotteistaminen on yleensä kaikkea muuta kuin rakettitiedettä.

Olen ihan samaa mieltä.

Etenkin jälkikäteen tarkasteltuna monet menestyksekkäät tuotteistukset näyttävät todella yksinkertaisilta – ja sitä ne ovatkin. Sikäli yritysten nurkat ovat täynnä palvelujen ituja, jotka ovat vain tuotteistusta vaille valmiita hittejä.

Mutta kun tuotteistetun palvelun myynti sitten alkaa vetää, aivan varmasti jostain putkahtaa vähintään yksi jälkiviisas. Hän ilmoittaa katkerana, että "kyllä minäkin olisin osannut tuotteistaa tuon".

Toimitusjohtaja totesi, että siihen on ihan pakko iskeä vastakysymys: "No miksi et sitten tuotteistanut?"

Olen jo pitkään seurannut yritystä, joka menestyy loistavasti vuodesta toiseen. Se on nimeltään 3Step IT.

Tämä suomalaisfirma käynnisti toimintansa vuonna 1997. Vuonna 2006 sen liikevaihto oli jo 128 miljoonaa euroa. Se on kasvanut nopeasti ja kannattavasti oman tulorahoituksen varassa alusta asti. Yhtiö toimii nykyisin kahdeksassa maassa.

No mitä 3Step IT sitten tekee?

Lyhyesti sanottuna se liisaa yrityksille tietokoneita. Kun koneiden vuokrajakso on ohi, 3Step IT hoitaa värkit kierrätykseen.

Siinä kaikki!

Totta kai taustalla puksuttavat todennäköisesti hyvinkin mutkikkaat prosessit. Peruskuvion ympärillä on joukko täydentäviä palveluja.

En lainkaan vähättele. Kokonaisuutta on varmasti hiottu pitkään ja hartaasti.

Mutta silti 3Step IT on paraatiesimerkki selkeän yksinkertaisesta palvelukonseptista. Aivan taatusti moni on miettinyt, että olisin minäkin osannut tuotteistaa tuon.

Miksi et sitten tuotteistanut?

Mutkikkaita palveluja on vaikea tuotteistaa, niiden myymisestä puhumattakaan. Aloita tuotteistaminen jostain hyvin pienestä ja arkisesta palvelusi osasta. Sitäkään ei todennäköisesti kukaan ole vielä tuotteistanut, vaikka moni sen osaisikin.

 (0)

Siivoojan esterata

27.10.2007    Jari Parantainen   1 kommentti

Asiakas ei suinkaan aina osaa itsekään sanoa, miksei hän uskalla ostaa. Siksi tuotteistajalta saattaa jäädä huomaamatta joukko selkeitä myynnin esteitä. Ne olisivat kuitenkin varsin helposti taklattavissa.

Tenttaan usein seminaarien ja koulutusten osallistujilta tavallisimpia syitä, jotka estävät heitä tilaamasta siivoojia koteihinsa. Neljä yleisintä estettä näyttävät tältä:

1. Voiko kotiinsa päästää vieraita ihmisiä?

Miltei jokaisesta meistä tuntuu pelottavalta laskea tuikituntemattomia ulkopuoisia kotiamme penkomaan. Mikä pahinta, hehän saattavat olla vieläpä varastelevia ulkomaalaisia!

2. Pitääkö siivota ennen kuin siivooja tulee?

Suomalainen pohtii tietysti, että mitähän siivooja hänestä ajattelee*. Siksi ostajasta alkaa tuntua, että hänen täytyy raivata kotinsa edes kohtuulliseen kuntoon ennen kuin siivooja voi aloittaa työnsä. Se taas tuntuu kaikkea muuta kuin houkuttavalta pakkotyöltä. Viikkorutiineja on muutenkin aivan liikaa.

3. Olenko rappiolla, jollen siivoa omaa kotiani?

Kolmas kohta koskee lähinnä naisia. Moni pohtii, onko hän huono nainen, ellei hän viitsi siivota edes omaa kotiaan. "Mitähän äitikin ajattelisi, jos hän saisi tietää tyttärensä moraalisesta rappiosta?" Miehiä moiset mietteet eivät näytä rasittavan.

4. Mitä naapurit sanovat?

Todennäköisesti yhä useampi pitää siivoojaa statuksen merkkinä siinä kuin talonsa eteen pysäköityä bemariakin. Mutta ehkä enemmistöä kuitenkin nolottaa, jos siivousfirman auto pistää naapurin silmään: "Pitävätköhän Virtaset meitä pröystäilijöinä?"

Kuinka moni siivousfirma on ottanut poistaakseen yhtäkään näistä yleisimmistä ostamisen esteistä?

Väitän, että todella harva siivousyrittäjä on pohtinut asiaa minuuttiakaan. Siihen ei ole ollut toistaiseksi tarvetta, koska kaikki liikenevät siivoojat menevät kaupaksi muutenkin.

Monet asiantuntijat ovat kuitenkin todellisessa kilpailutilanteessa. Silti aivan vastaavat asiat askarruttavat myös vaikkapa yrityksille palvelujaan myyvien konsulttien asiakkaita:

  1. Asiakas pelkää yksityisyytensä puolesta. Firman rulokaappiin piilotetut luurangot paljastuisivat ulkopuoliselle.
  2. Palveluaan myyvä asiantuntija saattaa huomaamattaan pakottaa asiakkaansa töihin, vaikka todellisuudessa juuri hänen tulisi tehdä ikävät paskaduunit ostajan puolesta.
  3. Asiakas (erityisesti yrittäjä itse) pitää itseään luuserina, jollei hän osaa tehdä töitään ilman ulkopuolista apua.

Suurin osa palvelujen myyjistä kuvittelee, että asiakkaat päättävät hankinnoistaan vain kylmästi järkiperustein. Asiantuntija saattaa luulla esimerkiksi, että hänen jo muutenkin tingitty tuntihintansa olisi pahin kanto kaskessa.

Todellisuudessa ostaja pohtii harvoin pelkästään hintaa – etenkään jos hän ei maksa laskua omasta taskustaan.

Pohdi todellisia syitä, jotka estävät asiakasta tilaamasta palvelujasi. Millaisia riskejä ostaja pelkää? Kuinka poistat ainakin pahimmat pelot yksinkertaisin tuotteistamisen menetelmin?

* Venäläinen, kiinalainen ja suomalainen kävelivät viidakossa. Palmun latvassa keikkui apina. Venäläinen mietti, että tuosta elukasta saisi hyvän turkin. Kiinalainen taas pohti, miltä apinan liha maistuisi. Suomalainen aprikoi, mitähän apina mahtaa hänestä miettiä.


 (0)

Juttuseuraa junaan

26.10.2007    Jari Parantainen   kommentoi

Ranskalaisen junayhtiön tuotteistajat ovat miettineet matkustajan henkistä matkanopeutta perinteisen teknisen näkökulman sijaan.

Ranskalainen junayhtiö SNCF käynnisti internet-pohjaisen lipunvarausjärjestelmänsä alkuvuodesta 2006. Tietyillä pikajunilla kauas ja kovaa halajavat voivat varata netistä paitsi matkalippuja, myös matkaseuraa.

Puolentoista euron lisämaksusta matkustaja voi tutkia, millaisia kiinnostuksen aiheita jo aikaisemmin samaan junaan matkansa varanneilla on.

Sitten hän voi valita, haluaisiko hän istua esimerkiksi jalkapallosta, politiikasta tai vaikkapa kirjallisuudesta kiinnostuneen matkustajan vieressä. Tai kaipaisiko hän kenties harjoitusta ruostuneeseen englanninkieleensä.

Hiukan tiukkapipoiselta vaikuttava Ranskan "VR" ei kuitenkaan halua järjestelmästään deittipalvelua. Siksi palvelua vahtii erityinen SNCF:n miehittämä esiliinapäivystys, joka yrittää karsia joukosta mahdolliset rakkaudenkipeät.

Myös rasisteiksi tai väkivaltaiseksi epäillyt lentävät ulos.

Verkkopalvelun suunnittelijat ovat ottaneet huomioon nekin, jotka eivät halua kuunnella toisten loputtomia jorinoita matkansa aikana. Siksi juniin on varattu myös erityisiä hiljaisia alueita.

Kuten tavallista, ammattiliitot vastustivat uudistusta. SNCF:n verkkosovellus on kuitenkin osoittautunut menestykseksi. Miljoonan matkustajan raja meni rikki noin puolessa vuodessa.

Perustuotteella on vaikea erottua, mutta juttuseurapalvelu hoitaa pisteet kotiin. Mikä lisäpalvelu toimisi vastaavalla tavalla omassa bisneksessäsi?

Lähde: The Independent 29.6.2006

 (0)

Pikalääkäri apteekin nurkassa

16.10.2007    Jari Parantainen   kommentoi

Yhdysvalloissa on syntynyt uusi bisnes perinteisten lääkäriasemien katveeseen. Uudet pikalääkäripalvelut tuottavat paljon perinteistä mallia tyytyväisempiä asiakkaita.

Pikalääkäribisnes kasvaa USA:ssa kuin pullataikina. Apteekin nurkasta tai ostoskeskuksen käytävältä löytyy yhä useammin pikaklinikka, jonne ei tarvitse jonottaa. Hinnat ovat edulliset, tyypillisesti puolet vastaavasta lääkäriaseman taksasta.

Itse asiassa kyse ei ole lainkaan lääkäristä. Sen sijaan koulutettu
hoitaja käyttää tietokoneelle rakennettuja diagnoosipolkuja. Hän haarukoi
järjestelmällisesti asiakkaansa vaivan. Lisäksi hän tallettaa potilaan historiatiedot tietojärjestelmään.

Vain noin 7 % tapauksista on sellaisia, että hoitaja joutuu lähettämään potilaan lääkärin luo tai ensiapuun.

Nämä pikapalvelut on tietenkin tarkoitettu flunssan, sääskenpuremien ja muiden vastaavien pienten ongelmien hoitamiseksi. Reseptit uusitaan ja rokotteet pistetään. Sellaisissa tapauksissa kalliin lääkärin aika menisikin harakoille.

Usein asiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei (mitään osaa) heidän osaamistaan ole mahdollista tuotteistaa. Tässä on jälleen esimerkki päinvastaisesta. Vaikka spesialistit mitä väittäisivät, hyvin ohjeistettuna ainakin helpoimmat rutiinityöt onnistuvat kyllä muiltakin.

Perinteistä bisnestä pyörittävät lääkärit ovat tietenkin nousseet vastarintaan. Heidän mielestään potilasturvallisuus saattaa vaarantua.

MinuteClinic-ketjun toimitusjohtajan Michael Howen tausta on kuvaava: hän on työskennellyt aiemmin kahden eri pikaruokaketjun johdossa. Howe on tuonut myös nykyiseen työpaikkaansa hampurilaispaikkojen klassisia kilpailukeinoja.

Ostaminen on helppoa, palvelu pelittää ja hinnat ovat selkeät. Aikaa ei tarvitse varata etukäteen. Käynti hoituu alusta loppuun 15 minuutissa.

MinuteClinicin lupaus puree: "You’re sick. We’re quick."

Potilaat ovat tyytyväisiä. Puolet tulevat tutun suosituksesta. Noin 40-45 % on vakioasiakkaita. Reklamaatioita kertyy vain neljässä tapauksessa jokaista kymmentätuhatta hoitokertaa kohti.

Voisitko irroittaa toimialasi tyypillisestä liiketoimintamallista yksinkertaisimmat työt omaksi bisneksekseen? Se osuus on yleensä mahdollista myös tuotteistaa monistuvaksi palveluksi.

Lähteet: Healthcare NBIC , Fast Company September 2007

 (0)

Insinööri ei myönnä mitään

11.10.2007    Jari Parantainen   kommentoi

Jos kehität palveluja, lue aikasi kuluksi käyttäytymistieteitä ja psykologiaa. Voit vaikuttaa asiakkaan ostokäytökseen monin keinoin, joita ostaja itse ei edes huomaa.

Asiakas tulee kirjakauppaan. Ovensuussa häntä tervehtii selvästi henkilökuntaan kuuluva mies.

Asiakas viipyy keskimäärin 13 minuuttia ja käyttää ostoksiinsa 12 dollaria. Asiakastyytyväisyyttä kuvaavaksi arvosanaksi tule keskimäärin 2,1.

Koejärjestelyä muutetaan. Mies tervehtii edelleen tulijoita, mutta nyt hän samalla koskee heitä luontevasti käsivarteen.

Ja katso, asiakkaat alkavat viihtyä hyllyjen välissä keskimäärin 22 minuuttia. Asiakastyytyväisyys kasvaa lähes 50 %, sillä asiakkaat antavat arvosanaksi keskimäärin 3,2.

Ostosten keskikoko nousee neljänneksellä, eli 15 dollariin!

Englantilainen tohtori nimeltään Adrian North tutkii musiikin vaikutuksia kuluttajien käytökseen. Hänen kuuluisimpia kokeitaan on viinitesti.

Leichesteriäisen tavaratalon viinihyllyn luona soitettiin vuorotellen tyypillistä saksalaista ja ranskalaista musiikkia. Kun ranskalainen haitari soi, asiakkaat ostivat viisi kertaa enemmän sikäläisiä viinejä saksalaisiin verrattuna. Saksalainen bierstube-balladi käänsi suhteen 2-1 saksalaisten tuotteiden eduksi.

Tutkijat kysyivät jälkikäteen asiakkailta, oliko musiikki vaikuttanut heidän valintoihinsa.

Vain joka seitsemäs tunnusti, että näin oli päässyt käymään.

Seitsemästä suomalaisesta insinööristä yksikään ei olisi myöntänyt yhtään mitään. Ei vaikka kaikilta olisi kiskottu kynnet irti hohtimilla.

Asiantuntija kuvittelee olevansa kaiken maailman kotkotusten yläpuolella. Samalla hän kieltäytyy määrätietoisesti ymmärtämästä toisten käytöstä.

Silti myös insinööri olisi selannut algoritmioppaita 22 minuuttia – ellei hän sitten olisi niitannut kättään hipelöivää sisäänheittäjää saman tien nekkuun.

Palvelusi tai tuotteesi saattaa olla teknisesti ottaen täydellinen. Mutta voisitko lisätä siihen jotain ostajan järkeilyn ohittavia, suoraan hänen tunteisiinsa vetoavia ominaisuuksia tai palveluja?

Lähteet: Markkinointi & Mainonta 15.2.2002 & Professori Tore Strandvik esitelmässään ”Kuinka analysoit asiakkuuden elinkaarta” IIR:n seminaarissa Helsingissä 29.9.1998

 (0)

Lentoja, jotka eivät nouse maasta

10.10.2007    Jari Parantainen   kommentoi

Voisitko löytää kohderyhmän, jota muut eivät ole koskaan edes huomanneet? Intialainen yrittäjä on rakentanut palvelukonseptin, jota rikas länsimaalainen ei tulisi ajatelleeksikaan.

Intialainen yrittäjä Bahadur Chand Gupta järjestää Delhissä Airbus 300 -lentoja ihmisille, jotka eivät ole matkalla mihinkään. Lentokone ei nimittäin nouse maasta lainkaan.

Matkustajat haluavat vain kokeilla, millaista on istua lentokoneessa vyötettynä, kuunnella kapteenin kuulutuksia ja nähdä lentoemäntien turvademonstraatiot.

"Lennon" aikana asiakkaita palvelee kuuden hengen miehistö. Yksi heistä on Guptan vaimo, joka tarjoilee juomia ja aterioita.

Intialaisista 99 prosenttia ei ole koskaan lentänyt. Guptan kahden punnan hintaiset virtuaalilennot ovat osoittautuneet menestykseksi, vaikka kone ei liiku metriäkään.

Ei se siihen pystyisikään, sillä Airbus nököttää delhiläisessä lähiössä ja toinen siipi puuttuu kokonaan. Valaistusta ei ole ja vessat ovat epäkunnossa. Mutta ilmastointi toimii ulkoisen generaattorin avulla.

Asiakkaat ostavat vain palveluja, joita he tarvitsevat tai haluavat. Hyvä tuotteistaja tuntee kohderyhmänsä. Hän löytää piileviä tarpeita, joita muut eivät ole tulleet ajatelleeksikaan.

Lähde: The Sunday Times 30.9.2007

 (0)

Venäjän mafia tuotteistaa

10.10.2007    Jari Parantainen   kommentoi

Matkatoimistot ovat aina osanneet paketoida palveluja käteviksi kokonaisuuksiksi. Mutta myös rikolliset ovat parantaneet katteitaan samoilla keinoilla, tällä kertaa Venäjällä.

Venäjän turvallisuuspoliisi pidätti pari vuotta sitten rikollisliigan, joka oli tuotteistanut palvelunsa myyväksi paketiksi. Ryhmä kauppasi esimerkiksi väärennettyjä kulkulupia suoraan Kremlin muurien sisäpuolelle. Tutkinnan yhteydessä pidätettiin myös useita tärkeitä poliisivirkamiehiä.

Kriminaalit olivat rakentaneet väärennetyistä asiakirjoista hienosti tuotteistettuja paketteja. Kokonaisuus saattoi sisältää esimerkiksi korkea-arvoisen virkamiehen rekisterilaatat, kulkuluvat moniin valtion virastoihin sekä henkilötodistuksen.

Papereiden avulla asiakas saattoi todistaa olevansa vaikkapa ministerin neuvonantaja.

Tuotteistaminen on usein keino kasvattaa palvelun katetta. Tässäkin tapauksessa tulopuoli oli ilmeisen hyvässä kunnossa: Gazeta-lehden mukaan kokonaisratkaisun hinta oli vähintään 160 000 euroa.

Tarjolla oli myös rikollisille varsin hyödyllisiä lisätarvikkeita. Esimerkiksi liikennepoliisit eivät voineet pysäyttää tai tarkistaa sisäasiainministeriön väärennetyillä lupapapereilla varustettuja autoja.

Paketoi yhteen liittyvät palvelut sopivasti. Kokonaisuus helpottaa ostajan elämää kummasti, jos hän ei joudu keräilemään tarvitsemiaan osia sieltä täältä erikseen.

Lähde: Helsingin Sanomat 8.12.2005

 (0)