Categories for Tuotteistaminen

Kuinka Tarjan Zarjasta tulisi hittituote?

22.6.2017    Jari Parantainen   42 kommenttia

Tiistai-iltana osallistuin kaimani Jari Sarasvuon isännöimään webinaariin (katso tallenne). Aiheenamme oli hinnoittelu ja ensimmäinen verkkovalmennukseni. Se on nimeltään Houdini-hinnoittelu.

Osallistujia oli hurjasti, lähes kaksituhatta! Kun kuulin lukeman, iski sellainen ramppikuume, että horjuin kameran eteen hädin tuskin tajuissani.

Sain ennen suoraa lähetystämme kysymyksen, jonka lähetti yrittäjä Tarja Impiö:

Lue lisää →

 (0)

Taiteilijaa ei asiakkaan mielipide kiinnosta

31.5.2017    Jari Parantainen   55 kommenttia

Taiteilija Virpi Kanto kirjoitti lehteen, että Taiteilijan työtä ei pidä määritellä vain rahalla (HS 28.5.2017):

”Kuvanveistäjän ammatissa pitkään toimineena olen tyrmistynyt siitä, kuinka Heikki Pursiainen esitti röyh­keästi, että tuet eivät ole tai­teilijoita varten vaan taiteen ­kuluttajia varten.”

Kantoa harmitti Pursiaisen kirjoittama essee Taiteen valtiontuesta pidetään kiinni kynsin hampain, vaikka se vaarantaa taiteen vapauden (HS 21.5.2017) .

Lisäksi Kanto purnasi, että ”taiteesta on vaikea keskustella, jos ei ymmärrä taiteen luonnetta, itseisarvoa tai vapautta taiteessa”.

Sitä jaksan aina ällistellä, miten joku pokkana selittää, että juuri hänen valitsemallaan ammatilla on jokin itseisarvo. Eikö Virpi Kanto todellakaan hahmota, miten röyhkeän itsekeskeinen moinen ajatus on?

Lue lisää →

 (0)

Paluumuuttajan todellinen motiivi

23.5.2017    Jari Parantainen   11 kommenttia

Lauantain aviisi julkaisi laajan jutun maaseudun kunnista, jotka vokottelevat paluumuuttajia (HS 20.5.2017: Asukkaita houkutellaan tonteilla ja työpaikoilla).

Stoori oli hauska. Se käsitteli jos jonkinlaisia vaikuttimia, jotka saattaisivat innostaa etenkin lapsiperheitä pois kasvukeskuksista. Kuitenkin kaikkein tärkein syy jäi kokonaan mainitsematta.

Mutta mitä tekemistä tällä aiheella on Pölli tästä -blogissa?

No, Hesarin juttu kertoo hienosti siitä, miten ihmisillä on aina piilomotiiveja. Ne ovat yleensä sen verran noloja, että asiakkaat eivät kerro niistä ääneen. Mutta siellä taustalla ne joka tapauksessa vaanivat.

Lue lisää →

 (0)

Mikä on puheen ja koulutuksen ero?

13.5.2017    Jari Parantainen   2 kommenttia

Olen tivannut monelta tutulta viime aikoina samaa asiaa: mikä ero on puheella ja koulutuksella? Vastaukset ovat olleet sinänsä ihan järkeviä, kuten että puhe lienee enemmän viihdettä. Eikä sen tavoitteena ole niinkään opettaa mitään.

Mutta jostain syystä asia on edelleen jäänyt vaivaamaan. Kunnes eilen iltakävelyllä keksin, mikä tässä mättää.

Mutta miksi ylipäätään pohdin asiaa?

Lue lisää →

 (0)

Miksi Vincitillä ei voi olla tyytymättömiä asiakkaita?

6.4.2017    Jari Parantainen   27 kommenttia

Harkitsen ostavani kotimaista pilvipalvelua, joka maksaisi firmalleni vähintään viisi tonnia vuodessa. Mutta olen liian usein sutaissut nimeni sopimukseen niin, etten ole ajatellut seurauksia loppuun saakka.

Päätin olla tarkkana tällä kertaa. Luin myös pienellä präntätyt tekstit. Törmäsin taas kerran samaan huonoon ideaan: saattaisin jäädä myyjän panttivangiksi.

Palvelun hinnoittelu houkuttaa siihen, että sitoutuisin ainakin vuoden määräaikaiseen sopimukseen.

Olen tästä ennenkin mussuttanut. En käsitä, miksi aivan täysjärkiset yrittäjät ovat niin innokkaita rajoittamaan asiakkaidensa vaihtoehtoja.

Piipahdin hiljattain konsulttikeikalla Vincitin pomojen juttusilla. Firman keulahahmo ja Vincit Development Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kuitunen täräytti tiskiin nerokkaan ajatuksen:

Lue lisää →

 (0)

Sannan kynä kuumana

2.4.2017    Jari Parantainen   6 kommenttia

Kävin viime viikolla koulutuskeikalla Helsingin Kauppakamarin järjestämässä tilaisuudessa. Paikalla oli ehkä nelisenkymmentä kuulijaa.

Kiinnitin huomiota eturivissä istuvaan nuoreen naiseen. Hän kirjoitti kynä kuumana nelituntisen sessiomme alusta loppuun.

Kerrankin joku on niin kiinnostunut, että hän laatii muistiinpanoja!

Lopetimme neljältä. Marssin innokkaan oppilaani luo ja kysyin hänen nimeään. Luokan priimus oli nimeltään Sanna.

Olin kiinnostunut näkemään, miten hän ehti dokumentoida pajatukseni. Esimerkiksi isävainaani osasi vielä pikakirjoitusta, mutta tuskinpa sitä enää kukaan hallitsee.

Osoittautui, että Sannalla oli aivan omanlaisensa mind map -tekniikka:

Lue lisää →

 (0)

Moi kaikki masokistit, nyt olisi piiskaa tarjolla

7.3.2017    Jari Parantainen   3 kommenttia

Sikäli kuin se on jollekulle vielä epäselvää (kaikkihan Minut tuntevat), olen ammatiltani vittuilija. Nalkutan päivät pitkät poloisille asiantuntijoille ja yrittäjille.

He yrittävät selittää tuotteidensa tai palvelujensa hienouksia. Reagoin yleensä niin, että

  1. aluksi huokailen äänekkäästi ja pyörittelen silmiäni
  2. mikäli eleet ja äänet eivät tehoa, alan kaivella nenääni ja selailla Kuppalehteä
  3. jos sekään ei riitä, heitän esiintyjää muutamalla närpiöläisellä tomaatilla
  4. lopulta haukun porukat pystyyn & dumppaan heidät uuperin takapenkille

Tästä kaikesta asiakkaani lähettävät tuhansia euroja kassaani, jossa on ahdasta jo ennestäänkin.

Mutta nyt sitten. Saattaisit päästä käsittelyyni aivan ilmaiseksi!

Lisäksi lavalle änkeää pari bändäriäni. En nyt muista heidän nimiään ihan täsmälleen, mutta toinen taisi olla Turusta ja toinen Hämeenlinnasta. Jostain jumalan selän takaa joka tapauksessa.

Spämmäsivät postiini jonkin kinkin linkinkin, josta kuulemma löytyy asiasta lisää.

 (0)

Ravinteli Bertha tarjoaa vain kaksi vaihtoehtoa

28.2.2017    Jari Parantainen   16 kommenttia

Viimeksi olimme pahasti myöhässä. Yritimme varata pöytää tamperelaiseen Ravinteli Berthaan vain muutamaa viikkoa etukäteen. Ei puhettakaan, että olisimme onnistuneet.

Tänä vuonna olimme ajoissa liikkeellä. Saimme paikat. Niinpä popsimme illallisemme puolitoista viikkoa sitten lauantaina.

Näin tuotteistajan kannalta ilta oli hauska yllätys. Vaihtoehtoja löytyi listalta tasan kaksi: joko neljän tai kuuden ruokalajin illallinen.

Lue lisää →

 (1)

Riikan sydän sössii bisnekset

22.2.2017    Jari Parantainen   11 kommenttia

Riikka kommentoi keskustelua, jota kävimme vaasalaisen siivousyrittäjä Jenni Parpalan hinnastosta pari vuotta sitten:

”Asiakkaita on nähty laidasta laitaan, mutta sen olen oppinut, ettei sydäntä kannattaisi työhön antaa. Siivooja hylätään useimmiten suuremmitta surutta, vaikka on antanut työhön kaikkensa. Ja usein enemmän.”

Kaltaiseni tunneköyhä DIPLOMI-insinööri yrittää tietysti pää punaisena miettiä, miten tuo sydämeksi kutsuttu ontto lihaspumppu liittyy asiaan. Oletan nyt kuitenkin, että Riikka a) tekee työnsä tunnollisesti ja b) jopa välittää asiakkaistaan.

Joka tapauksessa Riikka onnistui tiivistämään muutamaan virkkeeseen monta pienyrittäjän tyypillistä murhetta. Tosin aivan samat ongelmat koskevat kyllä isojakin firmoja.

Väitän, ettei kukaan hylkää pitkäaikaista siivoojaansa muuten vain. Siihen on aina jokin syy:

Lue lisää →

 (1)

Anne Berner epäonnistui turhan hitaasti

14.2.2017    Jari Parantainen   7 kommenttia

Pian saan luetuksi loppuun perjantain lukupiirin kirjan The Tools of Titans. Se on 700-sivuinen kokoelma vinkkejä ja neuvoja kiinnostavilta tyypeiltä, joista useimpia Tim Ferriss on haastatellut podcast-sarjaansa varten.

Useat miljonäärit tai miljardöörit mainitsevat opuksen sivuilla,  että epäonnistuminen on yliarvostettua.

Sijoittajamaailman supertähti Marc Andreessen ihmettelee, miten jotkut startupit ovat ehtineet kääntää suuntaansa joka kerta, kun hän tapaa yrittäjiä uudelleen. Nykyisin niin muodikkaasta pivotoinnista on tullut pakkomielle ja kätevä kiertoilmaisu haahuilijoille.

PayPalin perustaja & sarjayrittäjä Peter Thiel taas toteaa, että useimmat eivät opi epäonnistumisista yhtään mitään – etenkin kun taustalla on yleensä useita syitä yhtäaikaa.

Twitterin toimitusjohtaja Jack Dorsey pitää fail fast -kehotusta neuvoista surkeimpana.

Mutta nyt kannattaa olla tarkkana. Olen silti sitä mieltä, että jos epäonnistua pitää, turpaan kannattaa ottaa mahdollisimman vikkelästi.

Lue lisää →

 (0)