Categories for Tuotteistaminen

Pitäisikö valita Sonera-simppeli?

4.5.2016    Jari Parantainen   13 kommenttia

Sain Soneralta kirjeen. Kapulaani olisi tarjolla entistä nopeampi nettiyhteys – ja vieläpä entiseen hintaan!

Heti otsikon alle on präntätty pari pylvästä. Uutta nopeutta kuvaava palkki tosiaan näyttää pilvenpiirtäjältä verrattuna vanhaan rupunopeuteen.

Lue lisää →

 (1)

Kuusitoista yleisintä vastaväitettä

26.4.2016    Jari Parantainen   24 kommenttia

Olin eilen käynnistämässä uutta tuotteistusprojektia. Ei mennyt viittä minuuttia, kun ensimmäinen ryhmän jäsen syöksyi sakkorysään.

Jokainen ”tämä ei onnistu, koska” -tyyppisen vastaväitteen esittäjä saa maksaa Nosteen kahvikassaan 10 euroa. Vain käteinen kelpaa.

Eilen kymppejä kertyi lopulta vain kaksi. Lisäksi yksi osallistuja olisi ehkä ansainnut elämäntaparapsut (Oscar-kunniapalkinnon tapaan). Mutta annoin olla tällä kertaa.

Samat torjuntareaktiot toistuvat vuodesta toiseen. Tässä kuusitoista tavallisinta:

Lue lisää →

 (0)

Koulutuspalaute: liian hidasta ja liian nopeaa

13.4.2016    Jari Parantainen   9 kommenttia

Viime viikon tiistaina (5.4.2016) vedin kevään toisen Näin voitat tarjouskilpailun -koulutukseni Rantasipi Airportissa Vantaalla.

Kaksi osallistujaa piti päivän tahtia liian hitaana. Yksi oli taas sitä mieltä, että vauhtia oli liikaa.

Tuo on vain yksi esimerkki siitä, miten eri osallistujien intressit poikkeavat toisistaan aina väistämättä jonkin verran. Ainakin näitä asioita olen vuosien mittaan viilannut tuhanteen kertaan:

Lue lisää →

 (0)

Koulutuspalaute: ”Oli vain käytäntöä?”

12.4.2016    Jari Parantainen   5 kommenttia

Neljätoista innokasta kokoontui tänään Tuotepäällikön pelastuspakkaus -koulutukseeni Rantasipi Airportiin Vantaalla.

Juttelimme päivän aikana tuotepäällikön tärkeimmistä tehtävistä, kuten ajankäytön suunnittelusta, strategiatyöstä, tiedustelutoiminnasta, tuotteistamisesta ja lanseerauksista.

Yksi palautteista yllätti. Se oli tavallaan ylimääräinen kommentti kysymykseen, miten koulutuksen sisältämä käytäntö ja teoria oli sovitettavissa yhteen:

Lue lisää →

 (1)

Epäreilu hinnoittelu nollaa markkinointisi

4.4.2016    Jari Parantainen   28 kommenttia

Muutamia kuukausia sitten tilasin kokeeksi The Economist -lehden digiversion. Luulin solmineeni kolmen kuukauden määräaikaisen diilin. Luulin väärin.

Hiljattain äkkäsin, että luottokortiltani oli veloitettu jo toisen vuosineljänneksen hinta. Aikanaan tilausvaiheessa systeemi lupasi nimenomaan, että mahdollisista uusista maksuista tulee aina varoitus sähköpostiini kaksi viikkoa etukäteen.

The Economist -lehden verkkopalvelun tilaustenhallinta-valikosta löytyy vain halpa vitsi:

Lue lisää →

 (0)

Howden tuotteisti paniikin

17.3.2016    Jari Parantainen   1 kommentti

Kuvittele olevasi kotimaisen lääketukkurin myyntijohtaja. On maanantaiaamu. Köröttelet Turun moottoritietä kohti työpaikkaasi Espoossa.

Kello 8:22 kollegasi johtoryhmästä soittaa. Hän on paniikissa. Työnantajasi on päässyt molempien iltapäivälehtien lööppeihin.

Ilta-Sanomien lööppi

Kerro kolme tärkeintä tavoitettasi seuraavien 15 minuutin aikana. Kenelle soitat? Mitä aiot sanoa? Miten minimoit tappiot?

Lue lisää →

 (0)

Hesari löysi valoisan puolen

24.2.2016    Jari Parantainen   13 kommenttia

Sanoma-talossa on selvästi pohdittu, että täytyyhän pakolaiskriisistä seurata myös jotain myönteistä. Hesari julkaisi eilen (23.2.2016) sivun kokoisen jutun, jonka otsikko oli Maailman myllerys toi työpaikan.

Artikkelin ideana oli ihastella sitä, miten Suomeen on syntynyt maahanmuuttajien vuoksi tuhansia verovaroista kustannettavia työpaikkoja. Kenties luin tekstiä jotenkin väärässä asennossa, mutta mielestäni tarina oli todella kirjoitettu ikään kuin tämä olisi hyvä asia.

Ehkä näkökulmaa voisi hyödyntää valtakunnan päälehdessä enemmänkin. Tässä muutamia ehdotuksia:

Lue lisää →

 (1)

Mitä Sampo-pankin ei tarvinnut sanoa?

19.2.2016    Jari Parantainen   24 kommenttia

Kymmenisen vuotta sitten Sampo-pankki (nimi on tahallaan kirjoitettu oikein) lanseerasi Asuntolainapäätös tunnissa -kampanjansa. Siitä tuli hitti.

Käytän edelleen tuota Mainostoimisto Bobin muinoin keksimää tuotteistusta koulutusteni esimerkkinä monestakin syystä.

  1. Kampanja saattaa yhä olla Suomen pankkihistorian tuottoisin yksittäinen markkinointioperaatio.
  2. Viestin kärki osoitti, ettei ns. törkeän lupauksen tarvitse olla mitään mutkikasta.
  3. Palvelu toimi tehokkaasti sisäänheittotuotteena, oli itse asuntolainabisnes kannattavaa tai ei.
  4. Lupaus oli niin vetävä, ettei kukaan muistanut pohtia, oliko siihen liittyvä asuntolaina jotenkin erityisen edullinen.

Ehkä vielä oleellisempaa on kuitenkin se, mitä Sampo-pankin EI tarvinnut sanoa. Se on samalla oiva näyte siitä, miksi hyvä tuote saattaa tehdä strategiahöpinästä tarpeetonta.

Lue lisää →

 (0)

Miksi timantti on niin kallis?

3.2.2016    Jari Parantainen   kommentoi

Taloustieteilijät käyttävät usein esimerkkeinä vettä ja timantteja. Vaikka vesi on jokaiselle ihmiselle täysin välttämätön hyödyke, se on silti (länsimaissa) puoli-ilmaista.

Esimerkiksi Suomessa laadukkainkin hanavesi maksaa vain puolisen senttiä litralta.

Toisaalta timantit ovat tavisten kannalta täysin tarpeettomia. Silti kiiltävät kivenpalaset ovat erittäin kalliita.

Jonkin asian tarpeellisuus ei siis tarkoita, että siitä saisi paljon rahaa.

Tätä sairaanhoitajat aina ihmettelevät. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että heidän työnsä on tärkeää. Silti vain vaalikiimainen Karkuri-Katainen on mennyt korottamaan hoitajien liksoja mitenkään merkittävästi yli kymmeneen vuoteen.

Mutta miksi kuluttajalle täysin tarpeettomat hiilenpalat – eli timantit – kuitenkin ovat niin kallita? Yleisin selitys on tietenkin se, että timantit ovat harvinaisia.

Lue lisää →

 (2)

Viisastuva yliopisto

1.2.2016    Jari Parantainen   39 kommenttia

Menestyvän teollisuusyhtiön johtaja kertoi aikoinaan, että aina muutaman vuoden välein on pakko käynnistää yt-neuvottelut milloin mistäkin syystä. Näin yhtiö pääsi eroon heikoimmista työntekijöistään.

Firman tuottavuus pompsahti jopa 20 prosenttia kerrallaan, vaikka duunareita jäi vahvuuteen entistä vähemmän. Toisin sanottuna irtisanottujen joukosta oli ollut firman tuotannolle vain haittaa.

Kun yliopisto käynnistää yt-neuvottelut, eiköhän kunkin laitoksen johto toimi aivan samoin. Tietenkin jokainen pomo yrittää pitää fiksut ja ahkerat työntekijänsä. Laiskimmat ja tyhmimmät saavat lopputilin, mikäli suinkin mahdollista.

Lue lisää →

 (3)