Categories for Nimet

Hyötynen joukon jatkoksi

21.2.2014    Jari Parantainen   3 kommenttia

Viikko sitten heitin puhekeikan Microsoftin kumppanitilaisuudessa. Ennen esitystäni katselimme pätkän videota. Rainalla esiintyi Soneran asiantuntija, jonka sukunimi oli Hyötynen.

Heppu pisti silmääni, sillä vuosia sitten firmassani olivat hommissa samaan aikaan Apunen, Parantainen ja Tukiainen. Hyötynen olisi sopinut joukon jatkoksi erinomaisesti!

Lue lisää →

 (0)

Tappotuomio tuntuu hyvältä

6.2.2014    Jari Parantainen   10 kommenttia

Päälliköksi kutsutaan ihmistä, joka tekee asioita oikein. Johtaja sen sijaan tekee oikeita asioita. Jämerän johtajan esimerkkiä näytti tällä kertaa Jason Fried.

Fried on kokoonsa nähden suhteettoman kuuluisan* 37Signals-ohjelmistoyrityksen perustajajäsen ja toimitusjohtaja. Tai oli sitä vielä eilen.

Toimitusjohtaja hän on vielä tänäänkin. Mutta yrityksen hän risti uudelleen. Putiikki on tästä lähtien nimeltään Basecamp.

Lue lisää →

 (0)

Strategiapokkarin tuotteistaminen alkoi lopusta

18.9.2013    Jari Parantainen   7 kommenttia

Taululla vilisi täyteen ahdettuja Word-sivuja. Niitä oli pitkästi yli sata. Kun dokumentti oli silmäilty, kaikki olivat aivan uuvuksissa. Datatykistä nousi savua.

Olimme juuri tutustuneet erään valtion organisaation toimitilastrategiaan. Jokainen ymmärtää, että siinä olivat haukotuksia pidättelevän yleisön leukapielet lujilla.

Istuimme Senaatti-kiinteistöjen neuvotteluhuoneessa. Valtioneuvosto oli asettanut selkeän tavoitteen. Valtion tilakustannuksia oli leikattava 15 prosenttia vuoteen 2015 mennessä.

Valtion laitoksilla on valtavasti tiloja. Niihin kuuluvat esimerkiksi puolustusvoimien varuskunnat, poliisilaitokset, vankilat, yliopistot ja loputon määrä erilaisia virastoja ja ministeriöitä.

Vuonna 2011 valtion virastot ja laitokset maksoivat tilavuokria pelkästään Senaatti-kiinteistöille yhteensä 475 miljoonaa euroa. Muille vuokranantajille meni vielä 130 miljoonaa lisäksi.

Tehtävämme oli pohtia, miten Senaatti-kiinteistöjen asiantuntijat saisivat rotia tilojen järkeistysohjelmiin. Kiinteistöpelissä jää helposti Musta Pekka kouraan. Turhaksi ja tyhjäksi jääneet tilat ne vasta kalliita ovatkin.

Jokaisen valtion laitoksen piti laatia toimitilojaan koskeva strategia. Mutta sellaiset harjoitukset venyivät ja paukkuivat helposti. Vuosi oli lyhyt aika. Korjauskierroksia riitti loputtomasti.

Satojen kompromissien tulos saattoi hyvinkin olla – anteeksi nyt vain – luku- ja jakelukelvotonta sontaa.

Senaattilaiset olivat havainneet tilanteen. Tarvittiin palvelupaketti, jonka tuloksena syntyisi käyttökelpoinen toimitilastrategia mille tahansa valtion organisaatiolle.

Mielestäni strategian pitäisi tietenkin olla sellainen, että jokainen työntekijä ymmärtää sen sekunnissa. Muuten koko himmelin voi tunkea pimeään paikkaan.

Päätin kaivaa vanhan hyvän aseen naftaliinista. Sen nimi on formaatti.

Vaikka kaikki Senaatti-kiinteistöjen asiakkaat ovat erilaisia, heille kaikille on taatusti löydettävissä yhteinen strategian formaatti. Se taas toisi kummasti ryhtiä koko strategiaprojektiin.

Päädyin siihen, että sarjakuva ei ehkä menisi kaupaksi. Mutta siitä seuraava ”vakavampi” formaatti olisi kuvakirja. Tai oikeastaan pokkari.

Sen verran olen oppinut sisäisestä markkinoinnista, että konkretia puree aina. Tilasinkin pinon kierreselkäisen pokkarin prototyyppejä. Sivut olivat täynnä kuvia, kaavioita ja lorem ipsum -tyyppistä hölynpölytekstiä.

Strategiapokkari-proto

Tuotteistaminen alkoi tästä strategiapokkarin prototyypistä. Näköiskappaleen sivut ovat täynnä vain siansaksaa, mutta silti se helpotti idean sisäistä myyntityötä oleellisesti.

Ajattelin, että idea olisi helpointa saada läpi, kun jokainen asiaan vaikuttava Senaatti-kiinteistöjen johtaja ja asiantuntija saisi oman protopokkarin hypisteltäväkseen.

Oli se näytekappaleiden ansiota tai ei, pian Strategiapokkari™-projektimme sai starttiluvan.

Jonkin verran jouduin kamppailemaan tuotteen nimen puolesta, sillä pokkari-sana kuulosti monien mielestä liian vähäpätöiseltä ja halvalta.

Toisaalta strategia-sana on pahin mahdollinen pönötyskäsite. Mielestäni se kaipasi vastapainoksi nimenomaan jotain hyvin epävirallista.

Apple Computer -nimi sisältää vastaavan jännitteen. Steve Jobs yhdisti (siihen aikaan) ääriteknisen ja hyvin arkisen sanan samaan nimeen – joko tahallaan tai vahingossa.

Senaatti-kiinteistöjen myyjät tarvitsisivat salkkuihinsa näytteen, jonka avulla he voisivat kaupata pokkarihankkeita asiakkailleen. Päätimmekin jatkaa niin, että rusikoisimme malliksi Word-muotoisen strategiapläjäyksen pokkarimuotoon.

Kirjasen oli esitettävä faktaa helposti luettavassa muodossa. Värväsin avuksemme fiksun infograafikon, joka tekee päätyökseen vastaavia hommia Helsingin Sanomille.

Suolakaivos-tuotteistusprojektimme tuloksena syntyi ensimmäinen oikea pokkari. Se tiivisti Rikosseuraamusviraston toimitilaohjelman 32:een sivuun.

Ensimmäinen strategiapokkari käsittelee vankiloita

Ensimmäinen oikea strategiapokkari kuvaa Rikosseuraamusviraston toimitilastrategian. Se käsittelee siis käytännössä suomalaisten vankiloiden tulevaisuutta.

Tietenkin palvelun myyjille piti rakentaa myös muut hyvään tuotteistukseen kuuluvat osat. Siksi laadimme myös PowerPoint-myyntiesityksen ja esitteen.

Lataa tästä Strategiapokkari-esite pdf-tiedostona

Strategiapokkari on tuote, joten myyjillä on oltava kättä pidempää. Klikkaa kuvaa, niin saat ladatuksi palvelun tuote-esitteen pdf-tiedostona.

Kokemukseni mukaan yksi myyjien mielestä hyödyllisimpiä välineitä on napakka kysymyksiä & vastauksia -koonti, joka käsittelee asiakkaiden tyypilliset ns. tyhmät kysymykset.

Lataa tästä Strategiapokkaria koskevat tyhmät kysymykset ja vastaukset pdf-tiedostona

Myyjät pitävät usein hyödyllisimpänä dokumenttia, johon on koottu asiakkaiden tyypilliset ns. tyhmät kysymykset – ja tietysti niiden vastaukset. Klikkaa kuvaa, niin saat ladatuksi näytteen pdf-tiedostona.

Vasta tässä vaiheessa tuotteistusryhmämme oli aika pohtia sitä, miten pokkari olisi tuotettavissa tehokkaasti. Päätimme rusikoida nälkävuoden mittaiset kirjoitusprojektit enintään 8-viikkoisiksi.

Pokkarin prototyyppi helpotti prosessisuunnittelua selvästi. Kun lopputulos oli tiedossa, sen perusteella oli helppo miettiä, millaisia tietoja eri virastojen ja laitosten strategiaryhmiltä olisi puristettava – ja miten se tapahtuisi käytännössä.

Tuotteistushankkeidemme ahkerin työmyyrä ja idealinko, kiinteistöbisneksen asiantuntija Sonja Nybonn lähetti pari viikkoa sitten näytteeksi uusimman pokkarin. Hän oli laatinut sen kollegansa Mirkka Laukkasen kanssa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, eli THL:lle.

Lataa tästä THL:n Strategiapokkari pdf-tiedostona

Uusin Strategiapokkari kiteyttää THL:n toimitilastrategian. Klikkaa kuvaa, niin saat ladatuksi koko pokkarin pdf-tiedostona.

Tässä vaiheessa on vielä aikaista sanoa, tuleeko Stragiapokkari-tuotteesta todellinen hitti. Mutta ainakin ensimmäisten aitojen asiakkaiden mielestä se on sitä ilman muuta jo nyt. Niin ylitsevuotavan innostunutta palautetta senaattilaiset ovat saaneet palvelupaketistaan.

Aloita tuotteistaminen projektisi lopputuloksesta. Saat konkreettisen maalin, joka helpottaa myös hankkeesi sisäistä markkinointia.

 (0)

Jorma-ohjelma ei purrut

16.2.2013    Jari Parantainen   kommentoi

Vuonna 2005 firmani Noste Oy:n puhelinvaihteessa kävi kiihtyvä sutina. Sinne soitteli ihmisiä, joita kiinnosti Noste-ohjelma.

Kyse oli monivuotisesta aikuiskoulutuksen konseptista, jonka opetusministeriö oli polkaissut käyntiin. Temppu oli ällistyttävä, koska myös oma putkani on aina toiminut koulutusbisneksessä.

Otin yhteyttä ohjelman pomoon, joka oli opetusneuvos Jorma Ahola. Hän ei ottanut reklamaatioitani kuuleviin korviinsa.

Ajattelin, että ehkä julkisuus auttaisi Jormaa muuttamaan mieltään. Niinpä laadin avoimen kirjeen. Julkaisin sen Helsingin Sanomissa.

Avoin kirje opetusneuvos Jorma Aholalle

Julkaisin opetusneuvos Jorma Aholalle osoittamani avoimen kirjeen Hesarissa marraskuussa 2005. Klikkaa ilmoitus täysikokoiseksi.

Lue lisää →

 (0)

Kuinka Noste selätti Goljatin?

14.2.2013    Jari Parantainen   4 kommenttia

Olen saanut paljon kannustavia viestejä yrittäjäsiskoilta ja veljiltä eilisten, nimikaapparin arjesta kertovien postausteni ansiosta. Monilla on vastaavia kokemuksia, miten tylysti isot organisaatiot saattavat simputtaa pienyrittäjiä.

Kuten jossain kommenteissa olen ohimennen kertonut, tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun joku yrittää napata Noste-nimen.

Edellisen kerran vastaavaa yritti eräs valtion omistama, suuri kiinteistösijoitusyhtiö vuonna 2007. Se ominut Noste-nimen käyttöönsä luvatta.

Lue lisää →

 (0)

Katkelma nimikaapparin arjesta, palaveri 4

13.2.2013    Jari Parantainen   19 kommenttia

Toimituspäällikkö Erja marssii päätoimittaja Ilkan juttusille.

Ilkka: No mikä nyt mättää, oliko ruuhkaa?

Erja: Viestinnän Laura tuolta kyseli, että miten me on mietitty nämä sähköisen puolen osoitteet ja tunnarit.

Ilkka: Mikä siinä nyt on niin vaikeaa? Noste-nimi käyttöön vaan joka paikkaan.

Lue lisää →

 (0)

Katkelma nimikaapparin arjesta, palaveri 3

13.2.2013    Jari Parantainen   10 kommenttia

Päätoimittaja Ilkka on kutsunut yhdistyksen lakimiehen Annelin hätäkokoukseen 28. tammikuuta 2013.

Ilkka: Tässä on tämä sähköposti. Joku tämmönen Parantala sieltä uhkaili käräjillä ja vaikka mitä. Pitäisikö tästä nyt olla huolissaan?

Anneli: Ei tässä pitäisi periaatteessa olla mitään ongelmaa. Peeärhoo on jo sen meidän rekisteröinnin hyväksynyt. Että sikäli meillä on kyllä oikeus käyttää sitä Noste-nimeä niin paljon kuin sielu sietää.

Ilkka: Okei, mutta voiko se Rantala haastaa meidät oikeuteen?

Lue lisää →

 (0)

Katkelma nimikaapparin arjesta, palaveri 2

13.2.2013    Jari Parantainen   3 kommenttia

Uuden Noste-lehden päätoimittaja Ilkka on kutsunut yhdistyksen lakimiehen Annelin kertomaan kuulumisia toimitukselle.

Ilkka: Sä sanoit silloin aluksi puhelimessa, ettei me ehkä voitais käyttää sitä nostetta. Miltäs tilanne nyt vaikuttaa?

Anneli: Vaikutti ensin tosiaan, että Noste-nimi on aika hyvin suojattu. Se on sen pikkufirman virallinen toiminimi, eli Noste Oy on rekisteröity jo vuosia sitten. Lisäksi yritys on rekisteröinyt Noste-nimen tavaramerkikseen.

Erja: Mähän sanoin! Eiköhän aleta miettiä jotain muuta vaihtoehtoa.

Ilkka: Hetkinen nyt vielä! Jotenkin käsitin, että tähän voisi löytyä jokin tapa kiertää noita rekisteröintejä. Löytyikö mitään porsaanreikää?

Lue lisää →

 (0)

Katkelma nimikaapparin arjesta, palaveri 1

13.2.2013    Jari Parantainen   2 kommenttia

Toimituskunta on kokoontunut suunnittelemaan lehteä syyskuun vaihteessa 2012. Palaveriin osallistuvat päätoimittaja Ilkka, pari toimituspäällikköä (Erja & Lea), ulkoasusta vastaava Anna-Mari ja viestintäjohtaja Sari.

Ilkka: No niin, nyt pitäisi keksiä lehdelle näppärä nimi. Viimeksi sovittiin, että jokainen miettii kolme ehdotusta. Antaapa kuulua!

Erja: Olen edelleen sitä mieltä, että se voisi olla SOSTE. On se kumma, jos oma työnantajan nimi hävettää niin paljon, ettei sitä voisi käyttää.

Sari: Ehkä se on hyväkin, että nimi ei ole sama. Ettei mene yhdistys ja lehti sekaisin.

Lue lisää →

 (0)

Miten suojaat sanasi oikein?

15.9.2009    Jari Parantainen   10 kommenttia

Kun olet keksinyt oman käsitteen tai termin, se kannattaa rekisteröidä tavaramerkiksi. Mutta pelkkä hakemus Patentti- ja rekisterihallitukseen ei aina riitä. Miten varmistat, että hakemuksesi menee läpi?

Vanhan yritykseni Noste-nimi kärsii siitä, että se on liian houkuttava ja yleinen sana. Olenkin joutunut aina välillä perimään maksuja siitä, että joku on ottanut nimen laittomasti käyttöönsä.

Kun sitten rekisteröin Nosteen sisaryhtiön Edisteen nimeä, päätin suojata sen niin hyvin kuin mahdollista. Onneksi uusien sääntöjen mukaan yritys on rekisteröitävissä kertaheitolla kaikille toimialoille. Yhtiöjärjestykseen tulee merkintä, joka on yksinkertainen:

2 § Yhtiön toimialana on kaikki laillinen liiketoiminta.

Kun nimi on rekisteröity kaikille toimialoille, kukaan muu ei voi tietenkään rekisteröidä sitä millekään toimialalle.

Ennen oli toisin. Kattavaa suojaa kaipaavan yrittäjän oli yritettävä arvata etukäteen kaikki ne toimialat, joilla yhtiö voisi toimia. Niinpä kaupparekisteriotteisiin kirjattiin kilometrin mittaisia toimialakuvauksia, joissa oli mainittu kaikki mahdollinen parittomien punaisten sukkien valmistuksesta ruotsalaisten ravihevosten siementämiseen saakka.

Päätin lisäksi hankkia R-merkin Ediste-nimen perään. Lähetin siis tavaramerkkihakemuksen. Tai oikeastaan tein niitä kaksi. Itse sana ”Ediste” on rekisteröitävä omana kokonaisuutenaan. Firman logo pitää rekisteröidä lisäksi erikseen, jos sillekin haluaa suojaa.

Mutta sitten seurasi yllätys. Patentti- ja rekisterihallitukselta tuli hylkäävä päätös.

PRH:n virkailija oli päättänyt, että Ediste on suomen kielen yleinen sana. Sitä ei siis voi rekisteröidä.

Päätös oli sikäli hassu, että tiedän vieläkin ihan täsmälleen, koska Ediste-sana tuli keksityksi. Se nimittäin jäi yli eräässä nimiprojektissa. Asiakas valitsi mielestäni huonomman vaihtoehdon. Mutta ei se mitään, koska Ediste jäi sitten omaan käyttöömme.

Totta kai Ediste on johdettu edistää-verbistä. Samalla tavalla kieleemme syntyy jatkuvasti uusia sanoja. Mutta mistä ihmeestä PRH:n asiantuntija oli päätellyt, että sana olisi yleisesti jo käytössä?

Ihan täsmällistä selkoa oli vaikea saada, sillä viranomaisen jupinat olivat niin epäloogisia. Mutta sikäli kuin oikein käsitin, hän oli naputellut Ediste-sanan Googleen. Kun sieltä pätkähti tuhansia osumia (tällä hetkellä yli 6000 kpl), sana on yleinen. MOT. Sitä ei voi rekisteröidä ja piste!

Jääräpäiselle virkailijalle oli turha selittää. Totta hitossa Ediste-sana tuottaa Google-osumia. Olemmehan parhaamme mukaan yrittäneet tuottaa niitä jo toista vuotta.

Jouduimme sitten pyytämään Kielitoimistolta lausunnon, jossa todettiin, että Ediste ei ole suomen kielen yleinen sana. Lausunto ei suinkaan ole ilmainen. Saimme tietenkin maksaa itsestäänselvyyden todistelut omasta kassastamme.

Vihdoin kuukausia kestäneen väsytystaistelun jälkeen Edisteen postilaatikkoon putosi virallinen kirje.

Virkamiehen niska oli taipunut. Firman nimi on nyt rekisteröity myös tavaramerkiksi.

Seikkailusta viisastuneena valmistelin seuraavan sanamme tavaramerkkihakemuksen hiukan toisin. Tällä kertaa tilastoin jo etukäteen, montako hittiä Google tuottaa milloinkin.

Sinä päivänä, kun uusin rekisteröitävä käsite tuli keksityksi, hakukone löysi verkosta nolla osumaa. Otin todisteeksi myös päivätyt kuvakaappaukset selaimen ruudusta.

Myöhemmin olen kirjannut ylös noin viikon välein, miten hakutulosten määrä kasvaa. Tällä hetkellä osumia on jo yli seitsemänsataa.

Jos PRH delegoi työnsä jälleen Googlelle, ainakin pystyn todistamaan, että ”yleinen suomen kielen sana” on vakiintunut käyttöön vain ja ainoastaan oman markkinointimme ansiosta.

Käytä viranomaisen omia aseita. Jos haluat rekisteröidä sanan, anna Googlen ensin arvioida, onko se riittävän ainutlaatuinen.

 (0)