Categories for Keittiöpsykologia

Miksi timantti on niin kallis?

3.2.2016    Jari Parantainen   kommentoi

Taloustieteilijät käyttävät usein esimerkkeinä vettä ja timantteja. Vaikka vesi on jokaiselle ihmiselle täysin välttämätön hyödyke, se on silti (länsimaissa) puoli-ilmaista.

Esimerkiksi Suomessa laadukkainkin hanavesi maksaa vain puolisen senttiä litralta.

Toisaalta timantit ovat tavisten kannalta täysin tarpeettomia. Silti kiiltävät kivenpalaset ovat erittäin kalliita.

Jonkin asian tarpeellisuus ei siis tarkoita, että siitä saisi paljon rahaa.

Tätä sairaanhoitajat aina ihmettelevät. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että heidän työnsä on tärkeää. Silti vain vaalikiimainen Karkuri-Katainen on mennyt korottamaan hoitajien liksoja mitenkään merkittävästi yli kymmeneen vuoteen.

Mutta miksi kuluttajalle täysin tarpeettomat hiilenpalat – eli timantit – kuitenkin ovat niin kallita? Yleisin selitys on tietenkin se, että timantit ovat harvinaisia.

Lue lisää →

 (0)

Sähkön ostaminen on yhtä helvettiä

1.11.2015    Jari Parantainen   46 kommenttia

Hannu Kostiainen lähetti kirjeen. Hän on Vattenfall Oy:n toimitusjohtaja. Hannu halusi varmistaa, että jatkaisin hänen asiakkaanaan myös maaliskuun 2016 jälkeen.

Onko tämä hyvä tarjous? Vai yrittääkö Vattenfall jallittaa? Sen kun tietäisi.

Onko tämä hyvä tarjous? Vai yrittääkö Vattenfall jallittaa? Sen kun tietäisi. (Klikkaa kuva täysikokoiseksi)

Ensin heitin tarjouksen puoliksi vahingossa roskiin. Sitten poimin sen sieltä takaisin. Silmäilin numeroita. Äh. Siirsin lärpäkkeen keittiön pöydälle.

Seuraavaksi ajattelin, että tutustun asiaan sohvalla makoillen. Tuijotin lappusta silmät killissä. Ei auttanut. Kiikutin paperin työhuoneeni pöydälle kypsymään.

Viikonloppuna lopulta päätin, että nyt on päätettävä.

Olenhan sentään sähköosastolta valmistunut DIPLOMI-insinööri. En tosin paksusähköpuolelta, mutta kuitenkin.

Lue lisää →

 (1)

Mitä yhteistä on pakolaisella ja vuorineuvoksella?

24.10.2015    Jari Parantainen   8 kommenttia
People magnet attracting multi-colored people shapes.

Sekä irakilainen pakolainen että suomalainen vuorineuvos reagoi kannustimiin. Molempien mielestä kotimaassa on sietämätöntä elää. Sieltä on päästävä pois.

Kun muuttopäätös on kypsynyt, alkaa optimointivaihe.

Irakilainen pakolainen toteaa, ettei elämä turkkilaisessa leirissä näytä kaksiselta. Hän päättää jatkaa pohjoiseen.

Kohdemaan pitäisi olla turvallinen ja vauras. Antelias sosiaaliturva on tietenkin hyvä juttu. Plussaa tulee myös siitä, että  maan viranomaiset ovat sinisilmäisiä ja empaattisia. Silloin myönteisen turvapaikkapäätöksen todennäköisyys on mahdollisimman suuri.

Suomalainen vuorineuvos puolestaan toteaa, ettei Ruotsissa ole riittävän erilaista kuin Suomessa. Kohdemaan pitäisi kuitenkin olla turvallinen ja siisti. Sen tulisi kajota eläketuloihin mahdollisimman vähän. Lempeä ilmasto olisi bonusta, samoin valikoima laadukkaita viinejä ja golfkenttiä.

Lue lisää →

 (2)

Hinnoittelijan hyödylliset kynnykset

21.10.2015    Jari Parantainen   13 kommenttia
Hinnoittelijan kynnykset jakavat ostajat ryhmiin.

Nimimerkki Hyvätuloinen kirjoitti Hesarin mielipidesivulle (8.10.2015), että hän haluaisi maksaa laadukkaasta päivähoidosta huomattavasti nykyistä enemmän.

Pekka Pohjola säesti palstalla seuraavana päivänä, että hyvätuloisten lapsilisiä, vanhempainrahoja, kotihoidon tukia tai päivähoitopalveluja voisi karsia.

Käytännössä molemmat kirjoittajat haluaisivat jakaa maksuosuuksiamme entistä epätasaisemmin. Tosin siihen on jo tuotteistettu ratkaisu. Sitä kutsutaan progressiiviseksi verotukseksi.

Mutta keskustelu oli sikäli kiinnostava, että vastaava pulma rassaa yrittäjiä. Kaupoissa ja kioskeissa vilisee köyhiä, keskituloisia ja rikkaita sikin sokin.

Äveriäs ostaja voisi aivan hyvin maksaa samasta ruisleivästä tai kenkäparista enemmän kuin rutiköyhä.

Jos kauppias haluaa myydä sekä varakkaille että varattomille, hän voi tietysti hinnoitella näkkäripaketit köyhimmän asiakkaansa mukaan. Tuskin alennusmyynti rikkaitakaan harmittaisi.

Kaikki olisivat tyytyväisiä. Paitsi ehkä kauppias, jonka putiikki ajautuisi konkurssiin tuossa tuokiossa.

Lue lisää →

 (1)

Ilmainen vai maksullinen?

15.10.2015    Jari Parantainen   17 kommenttia
ilmainen-vai-maksullinen-s

Asiakkaani järjesti maksuttomia parin tunnin mittaisia aamiaistilaisuuksia. Tarjolla oli kiinnostava puhuja. Pöydät notkuivat ruokaa. Kaiken kukkuraksi jokainen vieras sai lahjan.

Ongelma oli vain se, että no show -prosentti oli jopa 50. Toisin sanottuna puolet ilmoittautuneista ei saapunut paikalle. Eivätkä he vaivautuneet edes ilmoittamaan asiasta.

Ei kukaan olettanutkaan, että aina kaikki ilmoittautuneet saapuisivat. Mutta silti monet herkut kärrättiin koskemattomina biojätteisiin. Kallis esiintyjä rupatteli puolityhjälle salille.

Pulmaan löytyi kuitenkin yksinkertaisen nerokas ratkaisu.

Lue lisää →

 (0)

Lapset tekevät vanhemmistaan onnettomia

5.10.2015    Jari Parantainen   31 kommenttia
Lapset tekevät vanhemmistaan onnettomia

Toimittaja Arja Kivipelto pohti Hesarin tiedesivulla viikko sitten, miksi suomalaiset eivät hanki enempää lapsia (Vauvakato vaivaa Suomea 28.9.2015). Syyllinen tuntui löytyvän lamasta.

Kaikkein ilmeisin selitys jäi kuitenkin mainitsematta:

Lasten vanhemmat eivät ole yhtä onnellisia kuin muut. Ja kukapa nyt erityisesti haluaisi olla onneton.

Taloustieteen nobelisti, käyttäytymistieteilijä Daniel Kahneman on tutkinut asiaa. Hankkeeseen osallistui laaja joukko ranskalaisia ja yhdysvaltalaisia työssä käyviä naisia.

Onneksi Kahneman on vanha kettu. Hän ei syöksynyt kysymään äideiltä, tekevätkö lapset heistä onnellisia. Vastaus olisi ollut etukäteen tiedossa.

Lue lisää →

 (1)

Koulutus ei tee valtiosta vaurasta

30.9.2015    Jari Parantainen   17 kommenttia
koulutus

Eilen eduskunnassa keskusteltiin taas kiivaasti. Monet kansanedustajat tuntuivat uskovan, että maamme vauraus on seurausta hyvin koulutetuista kansalaisista.

Nythän on vain niin, että syyt ja seuraukset saattavat taas kerran mennä suloisesti sekaisin.

Ehkä vauraalla maalla on vain varaa kouluttaa ihmisiään. Mutta siitä on hyvin vähän näyttöä, että jonkin maan menestys olisi juuri koulutuksen ansiota.

Asiaa hämärtää ilmiö, jota kutsun ooppera-efektiksi. Jokaisella sivistyneellä maalla täytyy olla oma pönäkkä lauluteatterilaitos, maksoi mitä maksoi. Muuten kansakunta ei ilmeisesti täytä vakavasti otettavan valtion tunnusmerkkejä.

Aivan vastaavasti jokaisella sivistysmaalla tulee olla yliopistoja, tohtoreita ja perustutkimusta. Muuten se vaikuttaisi joltain kuppaiselta kehitysmaalta.

Lue lisää →

 (0)

Curling-Suomi täyttyy pelkureista

28.9.2015    Jari Parantainen   66 kommenttia
pelkuri

Pia Tiusanen kirjoitti Hesariin mielipidekirjoituksen (24.9.2015), jonka otsikko oli ”Nykyisillä ehdoilla en uskalla ryhtyä yrittäjäksi”:

”Olen pitkäaikaistyötön. Työllistäisin mielelläni itseni, koska osaan monenlaista. En kuitenkaan uskalla perustaa yritystä, koska en voi olla sataprosenttisen varma sen menestymisestä.”

Sinänsä koko idea sataprosenttisen riskittömästä yrittämisestä on mieletön. Se on vähän sama kuin joku tavoittelisi lämmintä kylmää tai kuivaa märkää. Yrittäminen tarkoittaa juuri sitä, että joku ottaa riskin.

Toisaalta Tiusasen parkaisu on oiva esimerkki siitä, miten lukemattomat suomalaiset suhtautuvat tulevaisuuteen. Pienikin arvaamaton muutos tuntuu pelottavan jopa enemmän kuin kuolema.

Pelkuruus näkyy käytännössä monin tavoin:

Lue lisää →

 (0)

Tästä ei ole sinulle mitään hyötyä

10.9.2015    Jari Parantainen   18 kommenttia
itsekeskeinen

Piipahdin tiistaina kauniissa Turussa ELY-keskuksen järjestämässä seminaarissa. Aiheena oli palvelujen tuotteistaminen. Paikalla oli noin 230 kuulijaa, yrittäjiä suurin osa.

Tauolla luokseni marssi reipas nuori parivaljakko, luultavasti yrittäjiä hekin. Toinen kertoi, ettei hän ollut tavoittanut minua puhelimitse, vaikka oli jättänyt myös viestin vastaajaani.

Lisäksi kävi ilmi, että hän haluaisi jossain vaiheessa haastatella lyhyesti.

Kerroin muistavani puhepostin. Mutta jätin tahallani vastaamatta. En nimittäin tiennyt, miten hyötyisin, jos suostuisin hänen haastateltavakseen.

Itsekäs näkökulmani näytti paukahtavan puskan takaa. Yrittäjä nimittäin huudahti:

Lue lisää →

 (1)

Johtamisopas hörhöparven pomolle

27.8.2015    Jari Parantainen   8 kommenttia
kirja_creativity_inc_catmull

Jaksan aina ihmetellä, miten avuttomia nössöjä monet suomalaiset esimiehet ovat. Kitisin aiheesta viimeksi kesäkuussa postauksessani Pitääkö pomon paapoa primadonnaa?

Siksi oli kiinnostavaa tutustua sellaisen johtajan näkökulmaan, joka joutuu kaitsemaan jopa tuhansia ns. luovan alan ammattilaisia. Ja onnistuu vielä tekemään rahaakin.

Miekkonen on nimeltään Ed Catmull. Hän on animaatiostudio Pixarin pomo.

Catmullin kirja Creativity, Inc. ilmestyi viime vuonna (2014). Siitä tuli hitti heti. Opus on parhaillaankin Amazonin listalla ykkösenä kategoriassa Business & Organizational Learning.

Lue lisää →

 (0)