Rapakon tuolla puolen tapahtuu taas. The New York Times raportoi runsas viikko sitten, mihin varomaton tasa-arvoilu johtaa. Dan Price on 31-vuotias yrittäjä Seattlesta. Hänen putiikkinsa Gravity
Kerrataanpas, mitä yritystuki tarkoittaa. Sehän on rahaa, jota valtio ensin kerää veroina hyviltä yrityksiltä ja hyvien yritysten työntekijöiltä. Sitten poliitikot, virkamiehet ja muut tunnetut bisnesnerot lahjoittavat rahat
Aller Median digitaalisen liiketoiminnan johtaja Laura Avonius kirjoitti hiljattain diginatiivien metkuista jutussaan ”Vapaat työajat ja riittävästi kahvia”. Avonius kertoo ohjelmistoalan ”ammattilaisesta”, joka ei viitsinyt saapua (nimenomaan häntä varten)
Kirjanpitotoimiston myyjä soitti aamupäivällä. Omapahan oli syynsä. Kerroin, miksi hänen lupauksiinsa oli vaikea uskoa. Kuten olen tämän blogin kymmenilletuhansille kanta-asiakkaille raportoinut, vaihdoin tilitoimistoa kolme kertaa muutamassa vuodessa. Syy
Naisjohtaja antaa usein itsestään heikon mielikuvan. Ihmiset arvioivat johtajaehdokasta alitajuisesti sen perusteella, näyttääkö hän johtajalta.
Tuleva pääministerimme Juha Sipilä aikoo kokeilla, miten yritysjohtajan opit toimisivat politiikassa. On jo aikakin, että joku tekee sen. Miksi johtaminen olisi hallituksessa jotenkin erilaista kuin missä tahansa firmassa? On kuitenkin
Hesari kirjoitti pari viikkoa sitten opettajien ja nuorten heikoista tietotekniikkataidoista. Tutkimuksen mukaan jo alakoulussa näkyy, että tytöt hallitsevat koneet huonommin kuin pojat. Ero vain kasvaa vuosien myötä
Kauppalehti Optio julkaisi kuukausi sitten (5.3.2015) jutun Ihmemaan kauneusvirhe: miksi nainen ei kelpaa pörssijohtajaksi? Aihe on kiertänyt tiedotusvälineissä koko alkuvuoden ilmeisesti siksi, että Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa
Valmensin joitain vuosia sitten SPR:n Veripalvelun asiantuntijoita. Aiheenamme oli tietysti palvelujen tuotteistaminen. Tuli puhetta siitä, mitä hoitajan pitäisi kysyä juuri ennen kuin hän tuikkaa neulan
Sain loppusyksystä kutsun lukupiiriin. Olin ensin innoissani. Mutta sitten kuulin, että käsittelisimme kirjaa nimeltään The ONE Thing. Äh, onko ihan pakko? Olen lukenut liian monta ajanhallinnan opasta.
Hälytyskellojesi pitäisi soida aina, kun huomaat jahtaavasi kymppejä.
Kuten edellisen postaukseni kommenteissa totesin, kyllä nyt hävettää. Olen sentään jo 53-vuotias DIPLOMI-insinööri, siis ehdottomasti ihmiskunnan eliittiä. Tai ainakin yhteiskunnan kumipilari. Silti en ole tähän mennessä
Marssin eilen vaimoni kanssa lounaalle Stockmannin yläkertaan Helsingissä. Valitsin listalta ison caesarsalaatin, joka oli höystetty murhatun kanan palasilla. Tuli tuttu tenkkapoo: paljonko lautasella mahtoi olla kaloreita?
PK-yrityksen toimitusjohtaja väittää, että tuotteistaminen on kasvun este. Samalla hän tulee paljastaneeksi, että tuotteistamisen idea on jäänyt hänelle täysin hämäräksi. Uusin Talouselämä-lehti (12.12.2014) julkaisi jutun
Hesarin mielipidesivulta löytyi tyylipuhdas paniikkireaktio taas tänään. Tällä kertaa hampaitaan kirskuttelivat Hengitysliiton toimitusjohtaja Veikko Korpela ja Suomen Sydänliiton pääsihteeri Tor Jungman. Herrat olivat huolissaan uudesta rahankeräyslaista,
Johtaminen koostuu seitsemästä työvaiheesta. Tehtävä on periaatteessa yksinkertainen. Käytännössä johtajan työ on yksi maailman vaikeimmista. Siksi parhaiden johtajien vuosipalkat nousevat Suomessakin miljooniin.
Kestävä päätös ei synny umpiossa arpomalla. Fiksu johtaja on utelias tiedustelija. Lähteinä toimivat asiakkaat, työntekijät, kollegat, esimiehet, kilpailijat, viranomaiset, poliitikot, etujärjestöt, tiedotusvälineet, kirjat, ammattijulkaisut, sosiaalinen media jne.
Kaikki vihaavat esimiehiä, jotka eivät osaa päättää. Huonokin päätös on usein parempi kuin ei päätöstä lainkaan.
Työntekijä kaipaa päätösten perusteluja. Mitä päätös tarkoittaa hänelle? Mikä muuttuu? Henkilöstön yleisimmät purnaukset kumpuavat esimiesten onnettomista viestintätaidoista:
Liian usein esimies luottaa yksittäiseen sähköpostiviestiinsä.
Todellisuudessa johtaminen edellyttää jatkuvaa jankuttamista.
Yksinkertaisiakin viestejä on toistettava päivästä ja viikosta toiseen, jotta edes osa työntekijöistä sisäistäisi ne.
Johtajan on maltettava purkaa päätöksensä konkreettisiksi tehtäviksi ja delegoida ne alaisilleen.
Moni johtaja ei uskalla kieltäytyä, kun alainen delegoi tehtävän takaisin pomolleen. Johtajasta tulee pullonkaula. Hänen pitäisikin palauttaa delegoivat alaisensa ruotuun ja muistuttaa, mistä heille palkkaa maksetaan.
Johtajan on autettava alaisiaan niin, että he selviävät tehtävistään. Se ei silti tarkoita, että hänen pitäisi puuttua alaistensa töiden yksityiskohtiin.
Nykyaikainen johtaminen on usein paapomista. Johtaja pelkää, että edellyttäminen on epäkohteliasta. Lisäksi hän välttelee alainen-sanaa ja keksii sille hempeitä kiertoilmaisuja.
Todellisuudessa työntekijää hämmentää, jos esimies ei edellytä mitään. Tulokset tuntuvat olevan pomolle yhdentekeviä.
Päivittäinen kannustava ja korjaava palaute on johtajan tärkeimpiä työvälineitä. Toki kehuminen on helpompaa kuin kritiikki. Silti esimiehen tulisi puhua suoraan myös surkeista tuloksista.
Hyvä esimies ei koskaan sorru parjaamaan henkilöä. Hän keskittyy tuloksiin.
Johtaja saattaa kuvitella, että hänen kannattaa suoltaa vain myönteistä palautetta. Mutta sekin on tuhoisaa, jos jokainen näkee, ettei jatkuviin kehuihin ole aihetta.
