Categories for Hinnoittelu

Miksi timantti on niin kallis?

3.2.2016    Jari Parantainen   kommentoi

Taloustieteilijät käyttävät usein esimerkkeinä vettä ja timantteja. Vaikka vesi on jokaiselle ihmiselle täysin välttämätön hyödyke, se on silti (länsimaissa) puoli-ilmaista.

Esimerkiksi Suomessa laadukkainkin hanavesi maksaa vain puolisen senttiä litralta.

Toisaalta timantit ovat tavisten kannalta täysin tarpeettomia. Silti kiiltävät kivenpalaset ovat erittäin kalliita.

Jonkin asian tarpeellisuus ei siis tarkoita, että siitä saisi paljon rahaa.

Tätä sairaanhoitajat aina ihmettelevät. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että heidän työnsä on tärkeää. Silti vain vaalikiimainen Karkuri-Katainen on mennyt korottamaan hoitajien liksoja mitenkään merkittävästi yli kymmeneen vuoteen.

Mutta miksi kuluttajalle täysin tarpeettomat hiilenpalat – eli timantit – kuitenkin ovat niin kallita? Yleisin selitys on tietenkin se, että timantit ovat harvinaisia.

Lue lisää →

 (0)

Tuotteistaminen ei suju edes Harvardin taloustieteen professorilta

18.1.2016    Jari Parantainen   kommentoi

Claudia Goldin on taloustieteen professori Harvardissa. Hän on voittanut monia alansa palkintoja. Ei siis mikään tyhmä täti, vai mitä?

Goldin on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, miten edes maailman arvostetuimman yliopiston professori ei hoksaa tuotteistaa osaamistaan. Hän tunnusti asian Stephen J. Dubnerille runsas viikko sitten Freakonomics-podcastissa (7.1.2016).

Lue lisää →

 (0)

Miten palvelun myyntikate kannattaa laskea?

7.1.2016    Jari Parantainen   17 kommenttia

Marcus osallistui viime vuonna sekä tuotepäällikkö- että hinnoittelukurssilleni. Hän oli törmännyt tuotteistustöissään ongelmaan. Sähköpostiini tupsahti tiukka kysymys:

”Kuinka lasken myyntikatteen palvelulle? Olisiko sinulla jokin hyvä kaava jota olet käyttänyt? Kaikki katelaskurit keskittyvät lähinnä tuotteiden katteiden laskemiseen (joka on siis huomattavasti helpompaa).”

Lisäksi Marcus ehdotti, että hinnoittelukurssillani pitäisi käsitellä yrityksen yleiskustannusten jyvittämistä. Sen jälkeen palvelun myyntihinta olisi helppo haarukoida.

Olen hiukan huolissani tuosta ajatuksesta, että palvelun hinta = omakustannus + kateprosentti. Koulutuksissani hanureitaan hinkanneiden pitäisi tietää, että palvelun – tai minkä muun tuotteen tahansa – hinta ei perustu sen tuotantokustannuksiin.

Toki kustannuspohjainen hinnoittelu on maailman yleisin hinnoittelumenetelmä. Se saattaa joskus jopa toimia. Mutta sitä riivaa ikävä perusongelma.

Lue lisää →

 (0)

Avoin kirje pääluottamusmies Jarno Strengellille

9.12.2015    Jari Parantainen   3 kommenttia

Hyvä Jarno, kerroit eilen (8.12.2015) sekä Hesarin että Kauppalehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessasi, että työnantajat kaatoivat yhteiskuntasopimuksen.

En nyt osallistu tuohon joutavaan juupas-eipäs-väittelyyn. Mutta silmääni pisti erikoinen väitteesi:

”Politiikkaan siirtyneeltä yritysmiljonääriltä Juha Sipilältä (kesk) on unohtunut, ettei yrityskään voi pakottaa toista yritystä alentamaan palvelujen tai tuotteiden hintaa kesken sopimuskauden. ”

Kommenttisi osoittaa mainiosti, miten vierasta liikkeenjohdon arki saattaa pääluottamusmiehellekin olla.

Lue lisää →

 (0)

Myytti nimeltä saalistushinnoittelu

8.12.2015    Jari Parantainen   13 kommenttia

Oululainen Kaleva toisteli kulunutta kauhutarinaa pääkirjoituksessaan VR sai busseista haastajan (7.12.2015).

”Ihannetila ei olisi sekään, että Onnibus nitistäisi kilpailijansa, minkä jälkeen yhtiölle avautuisi mahdollisuus määritellä hinnat halujensa mukaan.”

Samaa virsi on raikunut koko syksyn sote-kinkereissä:

  1. Ensin ulkomaiset tuhmat suuryritykset alkavat polkea hintoja.
  2. Kotimaiset kiltit pienyrittäjät ajautuvat konkurssiin.
  3. Lopuksi tuhmeliinit nostavat hinnat pilviin ja ryöstävät meidät kaikki.

Jos sama satu ei kiertäisi maailmalla vuodesta toiseen, saattaisin epäillä lähteeksi demarien ”ajattelua”. Siinä ei nimittäin ole logiikan häivää.

Lue lisää →

 (0)

Koulutuspalaute: ”Enemmän b2b-näkökulmaa”

7.12.2015    Jari Parantainen   kommentoi

Muutamia päiviä sitten vedin Rantasipi Airportissa koulutukseni nimeltään Näin voitat tarjouskilpailun.

Ilmoittautuneita oli 22, joista tosin kaksi kurvasi takaisin töihinsä jo ennen kuin ehdimme edes aloittaa. Niin käy usein, kun vieraat näkevät aamukarhean kouluttajansa livenä.

Päivän päätteeksi keräämissäni kupongeissa näkyi toive, että b2b-osastoa olisi pitänyt olla enemmän.

Taas kerran olin aivan hukassa. Alan jo toistaa itseäni.

Kuvittelin, että puimme päivän aikana nimenomaan b2b-tapauksia vaikka kuinka paljon.

Piti ihan ottaa pariin oppilaaseeni yhteyttä ja kysyä, mistä palaute täsmällisemmin ottaen kumpusi.

Lue lisää →

 (0)

Yksiön vuokra yli 40 tonnia vuodessa – ilman keittiötä

1.12.2015    Jari Parantainen   6 kommenttia

Hesarissa on taas kärsitty uutispulasta. Sen tietää siitä, että toimittaja joutuu vääntämään sensaatiota jostain aivan älyvapaasta aiheesta.

Työnäyte ilmestyi viikko sitten tiistaina lehden taloussivuilla (27.11.2015). Juttu oli saanut otsikon Suklaata kalliissa kääreessä.

Lähes kokonaisen sivun vallannut tutkivan journalismin helmi keskittyi käsittelemään sitä, miten kallista joulukalentereihin jemmattu suklaa saattaa olla.

”Kalenterin kappalehintaa kiinnostavampaa on kuitenkin kalenterin suklaiden kilohinta.”

Vai niin. Sitäkö äidit ja isät tosiaan tuskailevat kaupassa, kun pitäisi esimerkiksi ostaa melkein kolme euroa maksava Muumi-suklaajoulukalenteri?

Lue lisää →

 (0)

Kermankuorinta pelottaa demaria

14.11.2015    Jari Parantainen   30 kommenttia

Katselin torstaina A-studiota, jonka otsikko oli ”Terveys myytävänä?” (12.11.2015). Toimittaja Jan Andersson veti keskustelua, joka koski sote-uudistusta ja terveyspalvelujen ulkoistamista.

Vieraina studiossa olivat Mikkelin keskussairaalan ylilääkäri Kati Myllymäki, terveysyrittäjä ja toimitusjohtaja Mikko Wirén Pihlajalinna Oyj:stä sekä kansanedustajat Maarit Feldt-Ranta (sd) ja Paula Risikko (kok).

En ole taloustieteilijä. Hyvä niin, sillä jos olisin, pääni olisi räjähtänyt. Maarit Feldt-Ranta osoitti, miten heikosti demari ymmärtää edes ihan arkista ostamista ja myymistä.

Kansanedustaja taivasteli lähetyksessä noin 34 minuutin kohdalla näin:

Lue lisää →

 (2)

Laatu ei käy kaupaksi

10.11.2015    Jari Parantainen   17 kommenttia

Viime torstaina piipahdin Tampereella paasaamassa tuotteistamisesta. Finnkinon Plevna-teatterin komeaan saliin oli kokoontunut 250 kuulijaa. Jo alkumetreillä kerroin tosiasian: laatu ei käy kaupaksi.

Kävimme heti aluksi läpi laatusanoja, joita 99 firmaa sadasta käyttää itsensä kehumiseen. Listani näytti tältä:

”Johtava, innovatiivinen, luotettava, vakavarainen, asiakaslähtöinen ja laadukas.”

Väitteeni siis kuuluu, ettei laadun avulla voi erottua kilpailijoista lainkaan. Se johtuu siitä yksinkertaisesti siitä, että yksikään kilpailija ei ilmoita tuottavansa huonoa – tai edes keskinkertaista –  laatua.

Myös kaikki asiakkaat olettavat, että jokainen vakavasti otettava toimittaja on laadukas. Ei kukaan meistä halua haaskata aikaansa muunlaisten kanssa.

Eturivissä istui hoiva-alan yrittäjä. Väitteeni alkoi askarruttaa häntä.

Lue lisää →

 (0)

Miksei demari naputtele valtion rakentamaa läppäriä?

8.11.2015    Jari Parantainen   11 kommenttia

Vasemmisto on paniikissa. Se johtuu siitä, että hallituksen sote-uudistus lisää kilpailua. Jonkin hämärän logiikan perusteella kilpailu on paha asia.

Esimerkkinä toimikoon demaribloggari Saku Timosen tuore parkaisu:

”On ihan selvää, että samoja palveluja ei tuoteta sekä yhteiskunnan verovaroin että yksityisen sektorin tuottamana, vaan palvelutuotanto kilpailutetaan. Tätä Kokoomus on ajanut koko ajan. Julkinen sektori osallistuu tietenkin kilpailuun, mutta se ei tule pärjäämään kansainvälisille suuryrityksille. Niillä on varaa tehdä ensi alkuun kustannusten alle menevä tarjous ja kun ne ovat vakiinnuttaneet asemansa, niin alkaa rahastus.”

Nyt pitäisi siis huolestua siitä, että joku uhkaa hoitaa sairaamme nykyistä tehokkaammin. Jotenkin olin kuvitellut, että se oli koko sote-harjoituksen tarkoituskin.

Erityisen paha asia tuntuu olevan se, että tuo voittoisa yritys on ulkomaisessa omistuksessa. Sitäkään en ihan ymmärrä, miksi se on niin väärin.

Kuitenkin Saku Timonen kirjoittaa blogiaan tietokoneella, josta ei löydy ensimmäistäkään suomalaista komponenttia.

Jos Timonen olisi todella johdonmukainen ja isänmaan asialla, kai hän olisi ostanut kotimaisen julkishallinnon suunnitteleman ja rakentaman läppärin.

Lue lisää →

 (0)