Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Eikö sote-huipputuote myykään itse itseään?

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

”Mikä ihmettä tuollainen mitätön konsultinretku muka tietää sote-hommista? Miten kehtaat väittää alan todellisia asiantuntijoita vastaan?”

Nämä ovat tyypillisiä reaktioita, kun rohkenen kommentoida sote-suunnitelmia.

Ensinnäkin se on aina yhtä liikuttavaa, miten auktoriteettiuskoisia lampaita suomalaiset ovat. Tittelit purevat ällistyttävän hyvin. Jos vaikkapa jokin professoriporukka on jotain mieltä, se on sitten totta.

No, voin ensinnäkin paljastaa, että olen tuotteistanut myös sote-palveluja. Ne ovat ihan samanlaisia asiantuntijapalveluja kuin kaikki muutkin, väittivät lääkärit mitä tahansa.

Totta kai jokainen asiantuntija pitää omaa alaansa erityisenä ja ainutlaatuisena. Mutta kuten jokainen konkarikonsultti tietää, aivan samoja arkisia pulmia kaikki hänen asiakkaansa pähkivät.

Siksi toisekseen olen istunut projekteissa kaiken maailman dosenttien, tohtoreiden ja professoreiden kanssa vuodesta 1983 saakka. Heidän mielenmaisemansa on kyllä tullut jo tutuksi.

Tämä voi nyt tulla joillekin tsaarin alamaisille yllätyksenä: oppineet ihmiset käyvät paskalla aivan samalla tavalla kuin me taviksetkin.

Myös professori pelkää työpaikkansa puolesta. Hän taantuu sekunneissa lapseksi aivan samoin kuin kilpailua säikähtänyt, laittomaan lakkoon heittäytyvä veturinkuljettaja.

Tunnistan sote-keskustelusta kaikki tyypilliset asiantuntijan paniikkireaktiot. Kuuntelen samoja jupinoita ja hätäparkaisuja kaiket päivät projektikokouksissa ja koulutuksissa. Niihin sortuvat myös akateemisesti koulutetut.

Jokainen sote-käänteitä vähänkään seurannut on jo huomannut, että vasta palveluseteliä koskevat hallituksen suunnitelmat säpsäyttivät julkisen puolen lääkärit hereille.

Kohta meillä on kuulemma riesanamme tsiljoona kuutiota autioita sairaalakiinteistöjä. Julkisen terveydenhuollon koko henkilökunta on rynninyt tuplapalkan houkuttaman yksityisten leipiin ilakoimaan.

Kuitenkin jokainen täysjärkinen tajuaa, että jos lääkäri ei halua vaikkapa päivystää, silloin hän ei saa siitä riittävästi liksaa tai muuta hyötyä.

Niin yksinkertaista se on. Kannustimet ovat pielessä. Asia on äkkiä korjattu.

Hesari julkaisi eilen (1.11.2017) parin yksityisen puolen lääkärin haastattelun. Terveystalon johtava ylilääkäri Juha Tuominen kiteytti tilanteen mainiosti:

”Erikoissairaanhoidossa on ilmeisesti ajateltu, ettei sote-uudistus koske heitä, vaikka erikoissairaanhoito on alusta lähtien ollut suunnitelmassa mukana.”

Tuominen on siitä hankala vähäteltävä, että hän on työskennellyt pitkään myös julkisella puolella. Niin oli toinenkin haastateltu, Mehiläisen lääketieteellinen johtaja Jarmo Karpakka. Konkarit tunnistivat heti, mistä sote-päästöt kumpuavat.

”Valinnanvapaudessa on käynnissä sairaanhoitopiirien vastahyökkäys, jonka tarkoituksena on suojautua kilpailulta – ja jatkaa kuten ennenkin, paitsi että laskua annetusta erikoissairaanhoidosta ei enää lähetetä kuntiin vaan maakuntaan.”

Hassua tässä kaikessa on se, ettei sote-uudistuksen tarkoitus ole suojata julkisen puolen työpaikkoja. Sen idea on tuottaa suomalaisille terveyttä nykyistä edullisemmin.

Kansalaisten näkökulmasta pitäisi olla aivan samantekevää, kuka on lopulta lääkärin työnantaja. Verorahoistamme liksat maksetaan joka tapauksessa.

Tiedotusvälineet levittävät virkahenkilöiden propagandaa innokkaasti. Tuore esimerkki löytyi tänään Hesarin pääkirjoitusaukeamalta. Kolumnin otsikko tiivisti näkökulman oivasti:

Terveyspalvelujen valinnanvapaudessa ratkaisevat pahimmillaan perusteettomat mielikuvat – ”Laatumme on huippuluokkaa”

Tämäkin on tuttu vastaväite. Olen nähnyt kymmeniä kertoja, miten suomalainen asiantuntija narisee samaa.

”On se nyt perkele, että ruotsalaiset pukupellet ja puoskarit nappasivat senkin tilauksen. Meidän tuotteemme olisi ollut paljon parempi.”

Nokialaiset olivat aivan parantumattomia. Vielä firman kännykkäbisneksen viimeisinä aikoina he hehkuttelivat tv-uutisissa, miten monta megapikseliä kännykän kameraan oli tungettu.

Samaan aikaan ehkä kolme tusinaa iPhone-käyttäjää maailmassa on koskaan pohtinut, montako pikseliä hänen kamerassaan sattuu pesimään. Ja hekin ovat kaikki insinöörejä eräässä Länsi-Siperiassa sijaitsevassa maassa.

On se vain jännää, että suomalainen osaa kyllä äänestää. Hän pystyy valitsemaan itselleen ammatin. Puolisokin löytyy.

Peruspertsa onnistuu myös ostamaan itselleen satojatuhansia euroja maksavan asunnon. Lapsia hän saa tehtailla aivan vapaasti. Auton ostaminen on suorastaan mieluisaa ajanvietettä.

Vain yksi päätös menee aina pieleen. Typerä tavis haahuilee perusteettomien mielikuviensa harhauttamana väärään sairaalaan.

Julkisen puolen lääkäri on ylimielinen kuin taiteilija. Ei hänen tarvitse perustella kenellekään, miksi hän on niin älyttömän taitava. Ei edes palkanmaksajalleen.

30 vastausta

  1. Nykyisiä iPhoneja nimenomaan markkinoidaan ylivertaisella kameralla. Tekisikö Apple näin, ellei se vaikuttaisi ostopäätökseen?

    1. Joskus aikoinaan pakersin mobiiliverkon laatumittauksiin tarkoitettua softaa kehittävän firman markkinointihommissa. Asiakkaidemme, eli teleoperaattoreiden tukipalvelussa istuvat asiantuntijat törmäsivät jatkuvasti samaan ongelmaan: asiakkaat eivät tienneet, mikä se heidän kourassaan oleva puhelin oli.

      Valmistajakin oli usein hämärä, mallista nyt puhumattakaan.

      Jos nyt sitten menisin kysymään iPhone-käyttäjältä, montako megapikseliä hänen (jommassakummassa) kamerassaan sattuu olemaan, osaisiko hän vastata?

      Se on sitten toki toinen asia, että Apple mainostaa hyvää kameraa.

      Mutta nokialaisethan eivät tehneet edes niin. Sen sijaan he paukuttivat tv-uutisissa, että kamerassa on nyt 42 megapikseliä.

      Eikö sitä paitsi ole niin, että niistä pikseleistä oli todellisuudessa tavalliselle kuluttajalle enemmän haittaa kuin hyötyä?

    2. Kuluttajien vaatimukset ovat aikalailla muuttuneet 10 vuoden aikana. Ylhäällä varmaan viitataan siihen että kun kallasvuo totesi v. 2007 että iPhone ei ole uhka Nokialle – niin silloiset Nokialaiset insinöörit mittasivat puhelimen ”laatua” ominaisuuksien määrän lukuarvolla. Ja koska iPhonessa ei ollut edes multimediaviestejä, niin miten se muka voisi olla hyvä? Tuohon aikaan en itse löytänyt Nokialaisista edes herätyskelloa kaiken 427 ominaisuuden joukosta. Applella varmaan ymmärretään kuluttajien vaatimukset hyvin ja nykypäivänä kamera on yksi myyntivaltti kaiken maailman youtube, facebook, periscope, instagram whatever palveluiden verkostossa..

    3. Applea on ehkä turha turhan tarkkaan enää seurata tekemisissä. Pitkään seuranneena ja käyttäneenä sanon että ei aikaakaan kun sille käy kuin Nokialle. Merkit ovat jo ilmassa. Todellinen innovointi on loppunut ja esittelytilaisuudessa hehkutetaan animoitua kakkaikonia, sekä pari minuuttia pidempää akunkestoa.

  2. Panin merkille, että asiakasseteli -keskustelun yhteydessä nyt moni julkisen puolen lääkäri kehui julkisen palvelun tehokkuutta ja laatua. Näitä ei saisi valinnanvapaudella tuhota. Tuli mieleen, että SOTE-uudistus on siis tehonnut jo ennen valmistumistaan. Muistelen, että pitkät jonot ovat olleet yksi perusongelma, johon koko uudistusta on lähdetty tekemään.

    1. Onhan sekin kyllä kiinnostavaa logiikkaa, että jos julkinen puoli on niin älyttömän hyvä, miksi ihmeessä asiakkaat ryntäisivät kärkkymään huonompia palveluja jostain yksityiseltä.

      Näihin lausuntoihin on tavallaan jo sisäänrakennettuna tunnustus, ettei puhuja usko juttuihinsa itsekään.

      Mutta havaintosi on kyllä aivan oikea: jo pelkkä kilpailun uhka saa kummasti liikettä niveliin.

  3. Olen huomannut tuon ilmiön, että tohtorin hattu on yli-ihmisen päähine, vähän niinkuin eräässä Aku Ankassa aikoinaan. Vaikea keksiä kankeampaa taloa kuin julkinen sairaala. Ja en siis todellakaan tarkoita asiakkaita.

  4. Äänestyskäyttäytymistä en tohdi kommentoida, mutta muuten:
    Lukemattomia suomalaisia valmistuu ammatteihin, joissa ei ole koulutusta vastaavaa työtä. Avioliitoista puolet päätyy eroon, näistä merkittävä osa varmasti johtuu väärästä puolisovalinnasta.
    Peruspertsan onnistuminen auton ostamisessa perustuu siihen, että auton ominaisuudet on tarkkaan säädetty ja sertifioimatonta autoa ei saa myydä. Kaikki myytävät autot ovat hyviä. Käytetyt autot tarkistetaan vuosittain. Ilman näitä kontrolleja ajelisimme kuolemanloukuilla. Hyvinkin yksinkertaisella googletuksella huomaa, että ”onnistuu ostamaan asunon” on myös täyttä puppua. (Hakusana: homeasunto)

    Joten Jari halunnet korjata kirjoituksestasi kohtaa ”vain yksi” lauseesta ”Vain yksi päätös menee aina pieleen”.

    1. Poliitikkojen ja virkamiesten mielestä olemme kykeneviä tekemään monenlaisia kauaskantoisia valintoja. Miksi juuri lääkäriä olisi jotenkin poikkeuksellisen vaikea valita?

    2. Poliitikkojen ja virkamiesten mielestä emme osaa valita edes ravintolaa ilman ohjausta.

  5. Olenko liian agnostikko, jos sanon, että poliittisesti pitäisi päättää vain uudistuksen tavoitteet? Kun tavoitteet olisi päätetty (niin kuin ne ovat), olisi aktiivisen kokeilun aika, jolloin testattaisiin erilaisia ratkaisuehdotuksia eri sote-piireissä ja vertailtaisiin tuloksia. Toki aina syntyisi kärinää vertailtavuudesta, mutta ainakin meillä olisi jotain käytännön tutkimustietoa, johon pohjata näkemystämme.

    Pointti: Onko palveluseteli hyvä vai huono asia? Who knows, päätetään tavoitteet ja testataan. Lopputuloksen kanssa on helpompi elää niidenkin, joiden kanta ei voita, koska pelin ratkaisee (ainakin enemmän) puolueeton mittari.

    1. Olet aivan oikeassa. Ylipäätään sote-hässäkkä muistuttaa tuotekehittäjän painajaista. Edes maalin paikkaa ei pystytä fiksaamaan. Kun jo tavoitteetkin seilaavat reunasta toiseen, miten ihmeessä toteutus voisi onnistua. Testit ja mittaukset olisi ainoa toivo.

    2. Politiikassa keinot ovat tärkeämpiä kuin tavoitteet. Vasemmistolle on tärkeää, että palvelut tuottaa hallinto itse. Oikeistolle on tärkeää, että palvelut tuotavat yritykset. Kummallekin on vähemmän tärkeää se, onko lopputulos tosiasiassa paras mahdollinen. Tärkeintä on, että tehdään oikealla tavalla. Koska ideologia.

      Meidän insinöörien (anteeksi, DIPLOMI-insinöörien) ajatteluun tämä sopii kovin huonosti.

  6. ”Kansalaisten näkökulmasta pitäisi olla aivan samantekevää, kuka on lopulta lääkärin työnantaja. Verorahoistamme liksat maksetaan joka tapauksessa.”

    Niin pitäisi minunkin mielestäni, mutta valitettavasti ainakin kahdesta syystä näinei ole.

    1. Kun työnantajana toimii yritys, on lääkärien mahdollista laskuttaa työnsä holding-yhtiön avulla näin välttäen ansiotuloihin liittyvää verotusta eli harrastaa tehokasta verosuunnittelua, joltain näkökannalta myös ”kiertää veroja”, vaikkakin kyseessä on täysin laillinen toiminta. Lisää tietoa voi katsoa: https://hannaarvela.files.wordpress.com/2015/03/pvo.pdf
    2. Kun terveyspalvelut järjestää voittoa tavoitteleva yritys eikä kunta tai valtio, kustannusrakenteeseen tulee mukaan yksi lisäkulu joka on yrityksen tekemä voitto ja sitä kautta osakkeenomistajille maksettava tuotto. Vaikka palvelun hinta olisi alhaisempi laskun maksajalle kun palvelu tuotetaan edullisemmin, se voitaisiin silti laskennallisesti tuottaa edullisemmin jos voittoa ei tavoiteltaisi muiden muuttujien pysyessä samana.

    Erityisesti kohta 2. on todella monisyinen, mm. että paperilla kaikilla on mahdollisuus hyötyä näistä voitoista (toki todellisuus siitä kuinka paljon sijoitusmahdollisuuksia kullakin henkilöllä on riippuu monista tekijöistä) sekä julkisen vs. yksityisen palvelun tuottamisen kulurakenne. Omasta mielestäni vanha sanonta ”raha menee rahan luokse” toteutuu jos/kun yksityinen sektori tuottaa palvelut, vaikka ei tietenkään aina ole koko totuus. Silti yhtälössä palvelujen laadun, kulujen ja saatavuuden lisäksi on arvioitava ”kuka hyötyy”. Vastaus on pääsääntöisesti: ne joilla on jo valmiiksi paljon varallisuutta. Tästä syystä yksityistämisvimma on mielestäni huono asia.

    1. ” Kun terveyspalvelut järjestää voittoa tavoitteleva yritys eikä kunta tai valtio, kustannusrakenteeseen tulee mukaan yksi lisäkulu joka on yrityksen tekemä voitto ”

      Nyt vastaava ”lisäkulu” on tehoton järjestelmä. Eli väitteesi on ns. hevonpaskaa.

    2. Kuten Olli tuossa ehti jo mainitakin, sorruit toistamaan samoja väärinkäsityksiä, joita esimerkiksi demarit tyypillisesti levittävät.

      Ensinnäkin veronkierrosta: jokainen yrittäjä saa ”kiertää veroja” aivan samalla tavalla. Miksi juuri lääkärit ovat jotenkin erityinen ryhmä, johon normaalit yritystoiminnan säännöt eivät pätisi?

      Siksi toisekseen pienyrittäjän verotus on aina noin 35–40 tonniin saakka vuodessa kireämpää kuin tavallisen palkansaajan verotus. Senkin jälkeen veroetua alkaa käytännössä syntyä vain siinä tapauksessa, että yrittäjä kasaa (osakeyhtiönsä) taseeseen satojentuhansien eurojen kassavarat tai muuta omaisuutta. Sellaisia yrittäjiä Suomessa on vain kourallinen.

      Miksi kansanedustajat ovat sitten päättäneet, että varakas yrittäjä pitäisi palkita kevyemmillä veroilla?

      No sen takia, että se kannustaisi pitämään yrityksen vakavaraisena. Lakihan syntyi 1990-luvun laman vuoksi, kun persaukiset yrittäjät kaatuivat konkursseihin aivan solkenaan. Verokannustin onkin vahvistanut firmojen taseita aivan oleellisesti sen jälkeen, aivan niin kuin pitkin.

      Tuo mainitsemasi ”ylimääräinen kulu” on tosiaan palkkio tehokkuudesta ja riskinotosta.

      Kannattaa miettiä, miksi julkiset organisaatiot pärjäävät kilpailussa niin huonosti. Se johtuu siitä, ettei virkamies ei hyödy tehokkuudesta mitään. Me veronmaksajat ne julkishallinnon tehottomuuden kulut tietysti maksamme viimeistä senttiä myöten, eikä se ole mitään virtuaalirahaa.

      Siitäkään vasemmistolaiset eivät halua puhua halaistua sanaa, että vaikkapa Pihlajalinnan Mänttä–Vilppulan sote-ulkoistus on samaan aikaan hävittänyt jonot, kasvattanut asiakastyytyväisyyttä ja ”ylimääräisestä kulusta” huolimatta on kuitenkin pudottanut kymmeniä prosentteja kuntalaisten kustannuksia.

      Erityisen kiusallista tuossa Pihlajalinnan projektissa on se, että tulokset on mitannut valtion oma organisaatio.

      Kannattaa muuten miettiä, miksi ”maailman parhaan” julkisen terveydenhuollon lääkärit pelkäävät kilpailua niin paljon. Eihän siihen pitäisi olla mitään syytä, jos yritykset ovat niin huonoja ja vain riistävät köyhiä veronmaksajia.

    3. Ei hätää, nyt on myös arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori sanonut kantansa tästäkin asiasta. Ehkä tutkijalta olisi hyvä kysyä myös lähdettä väitteidensä tueksi:

      https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005543548.html

      Ihme ettei Hämeen-Anttila ole taloustieteen saralla kunnostautunut, logiikka on pettämätön!

      1. Professorin teksti paljastaa vain, ettei oppiarvo takaa edes alkeellista käsitystä (markkina)talouden ideasta.

        Sitä vain ihmettelen, että miksi (vaikkapa yliopiston) ammattiostajat haluavat tehdä sopimuksia ilkeiden riistäjäfirmojen kanssa?

        Eikö maksajalla ole kaikki valta speksata sellaisia palveluja, että ne kelpaavat Hämeen-Anttilallekin?

    4. Ironista on että Hämeen-Anttila moittii käytännössä Senaatti-kiinteistöjä, joka lopulta on kuitenkin valtion alainen liikelaitos.

      Sinänsä yksityistäminen tällaisille valtion monopoleille ei ole kovin fiksua tai millään tavalla markkinamielistä ajattelua/tekemistä. Oikeasti fiksua olisi laittaa nämä aidosti kilpailemaan niiden ulkomaisten riistäjien kanssa, nythän tuo malli antaa vain tavan ja luvan valtiolle lypsää veronmaksajia.

      Suomen ongelma on se että ”yksityistämisellä” tarkoitetaan vain tällaisia valtion liikelaitos-tyyppisten (monopoli)firmojen perustamisia. Ei ihme että se kalskahtaa monen korvaan ikävästi, ja syystäkin. ”Vapaalle kilpailulle avaaminen” olisi paljon toivottavampaa.

      VR:n vertaaminen aidosti kaupallisiin junayhtiöihin antaisi paremman oikeutuksen mitä markkinoiden vapauttamisella voitaisiin saavuttaa sen sijaan että katsotaan ne britannian epäonnistumiset. Tässä lisää: https://paivanbyrokraatti.com/2017/11/19/yksityiset_rautatiet/

    5. Voiton pitäminen jonain hintaa nostavana kuluna on todella omituista. Voittoahan syntyy vain, jos yritys pärjää markkinoilla.

      Kontrollikysymys kaikille voiton kammoksujille: Jos teidän pitää valita kahdesta saman hintaisesta lääkäriasemasta, niin menettekö silmäleikkaukseen:
      a) raskaasti tappiolliselle asemalle
      b) reilusti voittoa tekevälle?

      Teistä voiton kammoksujista en tiedä, mutta itse ostan aina mieluummin voittoa tekeviltä yrityksiltä.

    6. ”Se on juuri se voitto, joka ohjaa toimijoita käyttämään resurssit tehokkaammin.”

      Jos puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä niin se on ihmisen luontainen ahneus joka niitä toimijoita ohjaa – tai ainakin itselläni tämä on se syy miksi yrittäjänä painan töitä niin paljon kun saan myytyä ja jaksan tehdä. Toki myös pidän työstäni ihan hemmetisti, mutta luulen että se on vain mukava bonus.

      Jos verrataan yksityistä sektoria nykyiseen julkiseen sektoriin niin uskon hyvin että ensimmäinen toimii tehokkaammin. Jarmo on kuitenkin ajatusleikissään oikeassa siinä että teoriassa optimaalinen tapa järjestää terveydenhoito on tehdä se kunnan tai valtion omistamassa laitoksessa joka toimii yhtä tehokkaasti tai tehokkaammin kuin yksityinen sektori nykyään. Nyt vaan ongelmana on se että tämä ei nykyrakenteilla koskaan tule tapahtumaan.

      Mutta mitä jos pystyisimme valjastamaan tuon ihmisen ahneuden hyötykäyttöön myös julkisella puolella? Seurasin nimittäin itse aikoinaan sivusta mielenkiintoista kokeilua eräässä julkisessa terveydenhoitoyksikössä. Kuukausipalkan sijaan sairaanhoitajille ja lääkäreille alettiin maksamaan palkkaa myös suoritettujen toimenpiteiden mukaan. Tämän seurauksena päivittäin suoritettujen toimenpiteiden keskimääräinen lukumäärä suurinpiirtein kaksinkertaistui ja välillä kovimmat luut saivat tehtyä jopa kolminkertaisia määriä aiempaan nähden.

      No – sitten tuli byrokratia vastaan, käytäntö piti lopettaa ja tämän seurauksena toimenpiteiden lukumäärät tipahtivat vanhalle tasolle. Esimiehet kyllä tiesivät nyt mihin yksikössä hyvin pystyttäisiin, mutta kaikki yritykset nostaa työmääriä edes hieman kariutuivat henkilöstön kapinointiin. Surullinen juttu, mutta silti hyvä esimerkki siitä että vielä parempaan tulokseen voitaisiin päästä laittamalla insentiivit kuntoon siellä julkisella puolellakin.

    7. Jussi: Miksi ihmeessä puhut ahneudesta? Jos voit käytössäsi olevilla resursseilla pelastaa 2 ihmistä yhden sijaan, niin oletko muka ahne? Mielestäni et olisi ahne, vaan toimisit järkevästi.

      Jos ahneus johtaisi voittoihin, olisimme kaikki miljonäärejä. Voitto on kuitenkin seurausta innovatiivisuudesta ja tehokkuudesta. Nuo ovat sellaisia juttuja, joita yhteiskunnan on syytä tuke.

    8. ”palkkaa myös suoritettujen toimenpiteiden mukaan”

      Sillä lailla. Ja mitä mahtaa tapahtua laadulle kun valitaan noin yksipuolinen mittari? Tosin jo tuo esimerkkisi kertoo että löysää on ja paljon.

  7. Jarmo kirjoitti ”1. Kun työnantajana toimii yritys, on lääkärien mahdollista laskuttaa työnsä holding-yhtiön avulla näin välttäen ansiotuloihin liittyvää verotusta eli harrastaa tehokasta verosuunnittelua, joltain näkökannalta myös ”kiertää veroja”, vaikkakin kyseessä on täysin laillinen toiminta.”

    Tuo ihme kusetusväite tuntuu kummittelevan aina vaan. Elääkö lääkäri ilman palkkaa? Hän maksaa itse itselleen palkkaa omasta holding-yhtiöstään. Näin toimiessaan maksaa siis myös ansiotuloveroa ja pakolliset eläke- ja muut vakuutukset. Ei pidä myöskään unohtaa sitä faktaa, että tuo holdari maksaa myös yhteisöveroa. Lääkäri-yrittäjä saattaa tehdä keikkaa monelle firmalle ja mainittu laskutusmalli on yksinkertaista kaikille osapuolille. Tai sitten lääkäri nostaa palkkaa jostakin terveysalan firmasta ja keikkahommat laskuttaa holdari.

    Osinkon maksuun en jaksa mennä. Siitä Jari jo mainitsikin. Pitää olla aika paljon kertynyttä voittoa, että mihinkään kunnon summiin päästään.

  8. Kiitos hyvistä vastauksista aiempaan kommenttiini.

    Parantainen: lääkärit eivät tässä tosiaan ole mitenkään erityisasemassa (kuten linkin oppaassakin mainitaan), tässä nyt kontekstina vaan on sote-ala.

    Väitteeni ei varsin ole hevonkukkua: ”Vaikka palvelun hinta olisi alhaisempi laskun maksajalle kun palvelu tuotetaan edullisemmin, se voitaisiin silti laskennallisesti tuottaa edullisemmin jos voittoa ei tavoiteltaisi muiden muuttujien pysyessä samana.” En väittänyt että nykyinen järjestelmä olisi tehokas, vaan että laskennallisesti tämä olisi mahdollista. Onko voiton tavoittelu (yritystoiminta) sitten ainoa tapa järjestää asiat tehokkaasti, lienee sitten toinen tarina.

    Vesa Walldén: Käsittääkseni jos tuota linkissä mainittua mallia haluaa käyttää vero-optimointiin palkkatulojen sijasta matalasti verotettujen osinkojen maksamiseen (itselleen) se perustuu. Toki mikään ei estä käyttämästä yhtiötä laskutuksen helpottamiseen ja maksamaan itselleen palkkatuloa ja verot sekä sivukulut kuten kuuluukin ja hienoa jos näin kaikki toimivat.

    Voiton määrällä sinällään ei ole merkitystä, sillä tuo 8% lasketaan yhtiön nettovarallisuudesta.

    1. Jarmo kirjoitti ”Väitteeni ei varsin ole hevonkukkua: ”Vaikka palvelun hinta olisi alhaisempi laskun maksajalle kun palvelu tuotetaan edullisemmin, se voitaisiin silti laskennallisesti tuottaa edullisemmin jos voittoa ei tavoiteltaisi muiden muuttujien pysyessä samana.”

      Valitettavasti tuo juuri on hevonkukkua dynaamisessa maailmassa. Se on juuri se voitto, joka ohjaa toimijoita käyttämään resurssit tehokkaammin.

      Jos sinä olisit oikeassa, niin me voisimme verottaa yrityksiltä kaiken voiton pois ja mikään ei muuttuisi huonommaksi. Miksi siis emme verota yritysten kaikkea voittoa?

  9. Maksaakseen täydet 150.000 euron osingot, täytyy nettovarallisuuden olla yli 1.8 miljoonaa euroa. Tuohon pystyy aika harva firma – tai ainakin siihen menee kauan. Veroaste siis 27.5% (=20% yhteisövero + 7,5% ennakonpidätys).

  10. 1,8 miljoonan tuloista on maksettuy yhtiöveroa 450 000 euroa. Mutta sehän ei sosialistille riitä.

  11. Tuo 1.8M ei ole tulo/liikevaihto vaan kertynyt voitto palkkojen, verojen jne. kulujen jälkeen.

    Täysin kuvitteellinen esimerkki: lääkäri laskuttaa vuosittain 300.000 euroa ja maksaa palkkaa itselleen 100.000. Verojen ja kulujen (ml. pakollinen YEL) jälkeen jää reilu 100.000 euroa. Eihän tuossa mene kuin 17 vuotta, että saa maksettua täyden 150.000 osingon (miinus 7.5%). Noina vuosina maksetut osingot pienentävät vapaata pääomaa, siis sitä mistä osinko maksetaan eli vuosia tulee lisää.
    Jos saisi vaikka pääomalle 10% vuotuisen tuoton, niin saahan tuosta muutaman vuoden lyhennettyä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Kuinka kalastat ruutanoita
Tommi Elomaa

Kuinka kalastat ruutanoita?

Miten myyt asiakkaille, jotka säästävät pysyäkseen hengissä? Millaisella syötillä ruutana käy koukkuun kiinni?

Miten opetat itsellesi hyviä asiakkaita
Tommi Elomaa

Miten opetat itsellesi hyviä asiakkaita?

Opeta asiakkaasi kuuden vaiheen kautta kuuliaisiksi ja tottelevaisiksi. Se tekee heidän elämästään helpompaa ja samalla myös parannat omaa katettasi.

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.