Eikö sote-huipputuote myykään itse itseään?

2.11.2017    Jari Parantainen   13 kommenttia

”Mikä ihmettä tuollainen mitätön konsultinretku muka tietää sote-hommista? Miten kehtaat väittää alan todellisia asiantuntijoita vastaan?”

Nämä ovat tyypillisiä reaktioita, kun rohkenen kommentoida sote-suunnitelmia.

Ensinnäkin se on aina yhtä liikuttavaa, miten auktoriteettiuskoisia lampaita suomalaiset ovat. Tittelit purevat ällistyttävän hyvin. Jos vaikkapa jokin professoriporukka on jotain mieltä, se on sitten totta.

No, voin ensinnäkin paljastaa, että olen tuotteistanut myös sote-palveluja. Ne ovat ihan samanlaisia asiantuntijapalveluja kuin kaikki muutkin, väittivät lääkärit mitä tahansa.

Totta kai jokainen asiantuntija pitää omaa alaansa erityisenä ja ainutlaatuisena. Mutta kuten jokainen konkarikonsultti tietää, aivan samoja arkisia pulmia kaikki hänen asiakkaansa pähkivät.

Siksi toisekseen olen istunut projekteissa kaiken maailman dosenttien, tohtoreiden ja professoreiden kanssa vuodesta 1983 saakka. Heidän mielenmaisemansa on kyllä tullut jo tutuksi.

Tämä voi nyt tulla joillekin tsaarin alamaisille yllätyksenä: oppineet ihmiset käyvät paskalla aivan samalla tavalla kuin me taviksetkin.

Myös professori pelkää työpaikkansa puolesta. Hän taantuu sekunneissa lapseksi aivan samoin kuin kilpailua säikähtänyt, laittomaan lakkoon heittäytyvä veturinkuljettaja.

Tunnistan sote-keskustelusta kaikki tyypilliset asiantuntijan paniikkireaktiot. Kuuntelen samoja jupinoita ja hätäparkaisuja kaiket päivät projektikokouksissa ja koulutuksissa. Niihin sortuvat myös akateemisesti koulutetut.

Jokainen sote-käänteitä vähänkään seurannut on jo huomannut, että vasta palveluseteliä koskevat hallituksen suunnitelmat säpsäyttivät julkisen puolen lääkärit hereille.

Kohta meillä on kuulemma riesanamme tsiljoona kuutiota autioita sairaalakiinteistöjä. Julkisen terveydenhuollon koko henkilökunta on rynninyt tuplapalkan houkuttaman yksityisten leipiin ilakoimaan.

Kuitenkin jokainen täysjärkinen tajuaa, että jos lääkäri ei halua vaikkapa päivystää, silloin hän ei saa siitä riittävästi liksaa tai muuta hyötyä.

Niin yksinkertaista se on. Kannustimet ovat pielessä. Asia on äkkiä korjattu.

Hesari julkaisi eilen (1.11.2017) parin yksityisen puolen lääkärin haastattelun. Terveystalon johtava ylilääkäri Juha Tuominen kiteytti tilanteen mainiosti:

”Erikoissairaanhoidossa on ilmeisesti ajateltu, ettei sote-uudistus koske heitä, vaikka erikoissairaanhoito on alusta lähtien ollut suunnitelmassa mukana.”

Tuominen on siitä hankala vähäteltävä, että hän on työskennellyt pitkään myös julkisella puolella. Niin oli toinenkin haastateltu, Mehiläisen lääketieteellinen johtaja Jarmo Karpakka. Konkarit tunnistivat heti, mistä sote-päästöt kumpuavat.

”Valinnanvapaudessa on käynnissä sairaanhoitopiirien vastahyökkäys, jonka tarkoituksena on suojautua kilpailulta – ja jatkaa kuten ennenkin, paitsi että laskua annetusta erikoissairaanhoidosta ei enää lähetetä kuntiin vaan maakuntaan.”

Hassua tässä kaikessa on se, ettei sote-uudistuksen tarkoitus ole suojata julkisen puolen työpaikkoja. Sen idea on tuottaa suomalaisille terveyttä nykyistä edullisemmin.

Kansalaisten näkökulmasta pitäisi olla aivan samantekevää, kuka on lopulta lääkärin työnantaja. Verorahoistamme liksat maksetaan joka tapauksessa.

Tiedotusvälineet levittävät virkahenkilöiden propagandaa innokkaasti. Tuore esimerkki löytyi tänään Hesarin pääkirjoitusaukeamalta. Kolumnin otsikko tiivisti näkökulman oivasti:

Terveyspalvelujen valinnanvapaudessa ratkaisevat pahimmillaan perusteettomat mielikuvat – ”Laatumme on huippuluokkaa”

Tämäkin on tuttu vastaväite. Olen nähnyt kymmeniä kertoja, miten suomalainen asiantuntija narisee samaa.

”On se nyt perkele, että ruotsalaiset pukupellet ja puoskarit nappasivat senkin tilauksen. Meidän tuotteemme olisi ollut paljon parempi.”

Nokialaiset olivat aivan parantumattomia. Vielä firman kännykkäbisneksen viimeisinä aikoina he hehkuttelivat tv-uutisissa, miten monta megapikseliä kännykän kameraan oli tungettu.

Samaan aikaan ehkä kolme tusinaa iPhone-käyttäjää maailmassa on koskaan pohtinut, montako pikseliä hänen kamerassaan sattuu pesimään. Ja hekin ovat kaikki insinöörejä eräässä Länsi-Siperiassa sijaitsevassa maassa.

On se vain jännää, että suomalainen osaa kyllä äänestää. Hän pystyy valitsemaan itselleen ammatin. Puolisokin löytyy.

Peruspertsa onnistuu myös ostamaan itselleen satojatuhansia euroja maksavan asunnon. Lapsia hän saa tehtailla aivan vapaasti. Auton ostaminen on suorastaan mieluisaa ajanvietettä.

Vain yksi päätös menee aina pieleen. Typerä tavis haahuilee perusteettomien mielikuviensa harhauttamana väärään sairaalaan.

Julkisen puolen lääkäri on ylimielinen kuin taiteilija. Ei hänen tarvitse perustella kenellekään, miksi hän on niin älyttömän taitava. Ei edes palkanmaksajalleen.

 (0)



13 kommenttia

  1. Ola kirjoitti:

    Nykyisiä iPhoneja nimenomaan markkinoidaan ylivertaisella kameralla. Tekisikö Apple näin, ellei se vaikuttaisi ostopäätökseen?

     (0)
     (0)
    • Jari Parantainen kirjoitti:

      Joskus aikoinaan pakersin mobiiliverkon laatumittauksiin tarkoitettua softaa kehittävän firman markkinointihommissa. Asiakkaidemme, eli teleoperaattoreiden tukipalvelussa istuvat asiantuntijat törmäsivät jatkuvasti samaan ongelmaan: asiakkaat eivät tienneet, mikä se heidän kourassaan oleva puhelin oli.

      Valmistajakin oli usein hämärä, mallista nyt puhumattakaan.

      Jos nyt sitten menisin kysymään iPhone-käyttäjältä, montako megapikseliä hänen (jommassakummassa) kamerassaan sattuu olemaan, osaisiko hän vastata?

      Se on sitten toki toinen asia, että Apple mainostaa hyvää kameraa.

      Mutta nokialaisethan eivät tehneet edes niin. Sen sijaan he paukuttivat tv-uutisissa, että kamerassa on nyt 42 megapikseliä.

      Eikö sitä paitsi ole niin, että niistä pikseleistä oli todellisuudessa tavalliselle kuluttajalle enemmän haittaa kuin hyötyä?

       (0)
       (0)
    • Risto kirjoitti:

      Kuluttajien vaatimukset ovat aikalailla muuttuneet 10 vuoden aikana. Ylhäällä varmaan viitataan siihen että kun kallasvuo totesi v. 2007 että iPhone ei ole uhka Nokialle - niin silloiset Nokialaiset insinöörit mittasivat puhelimen "laatua" ominaisuuksien määrän lukuarvolla. Ja koska iPhonessa ei ollut edes multimediaviestejä, niin miten se muka voisi olla hyvä? Tuohon aikaan en itse löytänyt Nokialaisista edes herätyskelloa kaiken 427 ominaisuuden joukosta. Applella varmaan ymmärretään kuluttajien vaatimukset hyvin ja nykypäivänä kamera on yksi myyntivaltti kaiken maailman youtube, facebook, periscope, instagram whatever palveluiden verkostossa..

       (0)
       (1)
    • Olli kirjoitti:

      Applea on ehkä turha turhan tarkkaan enää seurata tekemisissä. Pitkään seuranneena ja käyttäneenä sanon että ei aikaakaan kun sille käy kuin Nokialle. Merkit ovat jo ilmassa. Todellinen innovointi on loppunut ja esittelytilaisuudessa hehkutetaan animoitua kakkaikonia, sekä pari minuuttia pidempää akunkestoa.

       (0)
       (1)
  2. Lasse kirjoitti:

    Panin merkille, että asiakasseteli -keskustelun yhteydessä nyt moni julkisen puolen lääkäri kehui julkisen palvelun tehokkuutta ja laatua. Näitä ei saisi valinnanvapaudella tuhota. Tuli mieleen, että SOTE-uudistus on siis tehonnut jo ennen valmistumistaan. Muistelen, että pitkät jonot ovat olleet yksi perusongelma, johon koko uudistusta on lähdetty tekemään.

     (2)
     (0)
    • Jari Parantainen kirjoitti:

      Onhan sekin kyllä kiinnostavaa logiikkaa, että jos julkinen puoli on niin älyttömän hyvä, miksi ihmeessä asiakkaat ryntäisivät kärkkymään huonompia palveluja jostain yksityiseltä.

      Näihin lausuntoihin on tavallaan jo sisäänrakennettuna tunnustus, ettei puhuja usko juttuihinsa itsekään.

      Mutta havaintosi on kyllä aivan oikea: jo pelkkä kilpailun uhka saa kummasti liikettä niveliin.

       (4)
       (0)
  3. Kyösti Iivonen kirjoitti:

    Olen huomannut tuon ilmiön, että tohtorin hattu on yli-ihmisen päähine, vähän niinkuin eräässä Aku Ankassa aikoinaan. Vaikea keksiä kankeampaa taloa kuin julkinen sairaala. Ja en siis todellakaan tarkoita asiakkaita.

     (2)
     (0)
  4. Tero Lahtinen kirjoitti:

    Äänestyskäyttäytymistä en tohdi kommentoida, mutta muuten:
    Lukemattomia suomalaisia valmistuu ammatteihin, joissa ei ole koulutusta vastaavaa työtä. Avioliitoista puolet päätyy eroon, näistä merkittävä osa varmasti johtuu väärästä puolisovalinnasta.
    Peruspertsan onnistuminen auton ostamisessa perustuu siihen, että auton ominaisuudet on tarkkaan säädetty ja sertifioimatonta autoa ei saa myydä. Kaikki myytävät autot ovat hyviä. Käytetyt autot tarkistetaan vuosittain. Ilman näitä kontrolleja ajelisimme kuolemanloukuilla. Hyvinkin yksinkertaisella googletuksella huomaa, että "onnistuu ostamaan asunon" on myös täyttä puppua. (Hakusana: homeasunto)

    Joten Jari halunnet korjata kirjoituksestasi kohtaa "vain yksi" lauseesta "Vain yksi päätös menee aina pieleen".

     (1)
     (0)
    • Jari Parantainen kirjoitti:

      Poliitikkojen ja virkamiesten mielestä olemme kykeneviä tekemään monenlaisia kauaskantoisia valintoja. Miksi juuri lääkäriä olisi jotenkin poikkeuksellisen vaikea valita?

       (2)
       (0)
    • Tero Lahtinen kirjoitti:

      Poliitikkojen ja virkamiesten mielestä emme osaa valita edes ravintolaa ilman ohjausta.

       (5)
       (0)
  5. Ville Salonen kirjoitti:

    Olenko liian agnostikko, jos sanon, että poliittisesti pitäisi päättää vain uudistuksen tavoitteet? Kun tavoitteet olisi päätetty (niin kuin ne ovat), olisi aktiivisen kokeilun aika, jolloin testattaisiin erilaisia ratkaisuehdotuksia eri sote-piireissä ja vertailtaisiin tuloksia. Toki aina syntyisi kärinää vertailtavuudesta, mutta ainakin meillä olisi jotain käytännön tutkimustietoa, johon pohjata näkemystämme.

    Pointti: Onko palveluseteli hyvä vai huono asia? Who knows, päätetään tavoitteet ja testataan. Lopputuloksen kanssa on helpompi elää niidenkin, joiden kanta ei voita, koska pelin ratkaisee (ainakin enemmän) puolueeton mittari.

     (2)
     (0)
    • Jari Parantainen kirjoitti:

      Olet aivan oikeassa. Ylipäätään sote-hässäkkä muostuttaa tuotekehittäjän painajaista. Edes maalin paikkaa ei pystytä fiksaamaan. Kun jo tavoitteetkin seilaavat reunasta toiseen, miten ihmeessä toteutus voisi onnistua. Testit ja mittaukset olisi ainoa toivo.

       (1)
       (0)
    • Tero Lahtinen kirjoitti:

      Politiikassa keinot ovat tärkeämpiä kuin tavoitteet. Vasemmistolle on tärkeää, että palvelut tuottaa hallinto itse. Oikeistolle on tärkeää, että palvelut tuotavat yritykset. Kummallekin on vähemmän tärkeää se, onko lopputulos tosiasiassa paras mahdollinen. Tärkeintä on, että tehdään oikealla tavalla. Koska ideologia.

      Meidän insinöörien (anteeksi, DIPLOMI-insinöörien) ajatteluun tämä sopii kovin huonosti.

       (3)
       (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *