Mikä korjaa lääkärin asenteen?

7.9.2017    Jari Parantainen   13 kommenttia

Hesari julkaisi eilen (6.9.2017) pääkirjoitussivullaan toimittaja Jaana Savolaisen kolumnin Espoon terveysasemilla vasta opetellaan asiakaspalvelua, Kiuruvedellä se osataan jo.

Juttu käsittelee sitä, miten espoolaiset terveyskeskuksen asiakkaat joutuvat jonottamaan kiireetöntä aikaansa kuukauden. Näin siitä huolimatta, että kaupunki on rikas ja asukkaat suhteellisen terveitä.

Sen sijaan Pohjois-Savossa Kiuruvedellä homma hoituu. Harri Haimakainen on lääkäri, joka pyörittää siellä yksityistä pientä lääkäriasemaa kahden muun lääkärin ja parin hoitajan kanssa.

Potilaat ovat tyytyväisiä. Hoitoon pääsee heti. Pieni 8 000 asukkaan kunta tarjoaa parempaa palvelua kuin äveriäs kotipaikkani Espoo.

Tarinan loppupuolelta löytyy kiinnostava katkelma:

Ratkaisevaa ei ole se, onko terveysasema julkisesti vai yksityisesti omistettu. Tärkeintä on asenne: ”Kun puhelin soi, ajattelemme, että ihanaa, taas tulee asiakas. Tämä muutos korvien välissä jo riittää”, Haimakainen sanoo.

Sitaatin alkuosa on jälleen mainio esimerkki siitä, miten syyt ja seuraukset menevät sekaisin.

Ilmeisesti useimmille suomalaisille on edelleen vaikea ymmärtää, ettei lääkärin tai hoitajan asenne putkahda sattumalta jostain taivaasta. Eikä se muutu toivomalla tai käskemällä.

Tässä(kin) Kiuruveden ja Espoon vertailussa asenne-erot syntyvät nimenomaan työntekijöiden kannustimista.

Julkisen terveydenhuollon ongelma ei ole ole asenneongelma. Sen sijaan ongelma on se, että julkisella puolella ei ole mitään syytä iloita uusista asiakkaista. Päinvastoin.

Mitä enemmän kipeitä kiusankappaleita tulvii ovista sisään, sitä paskempi juttu virkahenkilön kannalta.

Mutta kun vaikkapa lääkäristä tulee yrittäjä, yhtäkkiä hänen kannustimensa muuttuvat. Nyt kaikki uudet asiakkaat tarkoittavat lisää bisnestä, rahaa, työpaikkoja ja vaikka mitä mukavaa.

Tätä monet poliitikot tai julkisen puolen lääkärit eivät tunnu hoksaavan sitten millään. Sen kuulee heti siitä, kun he taivastelevat tiedotusvälineille näin:

”Kyllä julkisella puolen lääkärit ja hoitajat ovat aivan yhtä hyviä työntekijöitä kuin yksityiselläkin puolella.”

Totta helkkarissa julkisen puolen lääkärit ja hoitajat ovat yhtä hyviä! Mutta kun tismalleen saman henkilön tuottavuus saattaa kasvaa moninkertaiseksi sillä siunaaman sekunnilla, kun hänen kannustimensa muuttuvat sopivasti.

Toisin kuin Savolainen siis arvelee, sillä on nimenomaan paljonkin merkitystä, onko terveysasema julkisessa vai yksityisessä omistuksessa.

Voitto on korvaus yksityisen lääkärin tehokkuudesta. Julkisen puolen terveydenhuollolla on voittoakin suurempi hinta. Sen nimi on tehottomuus.

 (0)



13 kommenttia

  1. Lasse kirjoitti:

    Näin se vaan on.

     (0)
     (0)
  2. Jone kirjoitti:

    Rationaalinen lääkäri varmaan myös laskee, minkälaiset asiakkaat tuovat parhaan tuoton. Vähiten tuottavia ei kannata edes ottaa vastaan.

     (1)
     (0)
    • Jari Parantainen kirjoitti:

      Yrittäjät ovat kyllä keskimäärin äärimmäisen huonoja kieltäytymään huonoista asiakkuuksista. Lepsuilu ei näytä riippuvan toimialasta.

      Sitä paitsi terveysasemaa pyörittävänä lääkärinä miettisin mainettani tarkasti. Hesari kertoi Kiuruveden tilanteesta:

      Suurin osa potilaista on lapsia, vanhuksia ja työttömiä eli paljon hoitoa tarvitsevia. Ei siis mitään ”kerman kuorintaa” yritykselle.

      Olisi ylipäätään hauska tietää, mistä vasemmiston propagandasta ajatus potilaiden aivottomasta valikoinnista on saanut alkunsa.

       (4)
       (0)
  3. Ari kirjoitti:

    Rautaisena tuotteistajana varmaan muistatkin, että on aina tehokkaampaa myydä vanhoille asiakkaille enemmän ja kalliimmalla kuin hankkia uusia asiakkaita.

    Yksityisessä terveydenhuollossa tämä tarkoittaa sitä, että kun menet kunnon kuumehorkassa lääkäriin halutaan sinulle tehdä myyräkuumeesta pikatesti - vaikka kerrot ettet ole kuukausiin ollut kuin kantakaupungin turvallisen betonin keskellä. Mainitaan myös testissä olevan puutteita, nimittäin se antaa positiivisen tuloksen vain kolmessa tapauksessa neljästä eikä negatiivinen tulos myöskään varmuudella kerro etteikö kyseistä vaivaa olisi.

    Kun yrittäjänä on ilo maksaa työterveyssopimuksen laskut itse on myös ilo nähdä niiden erittelyt. Lähes 300 euron testi joka ei kertonut oikein mitään alkoi todellakin lämmittää mieltäni, suorastaan kiehauttaa. Lääkärituttavani totesi lakonisesti tarinastani että tulospalkkaus toimii.

    Viivan alle jäävä raha ei kerro hoitoprosessin tehokkuudesta. Se kertoo vain paljonko rahaa on saatu nyhdettyä.

     (6)
     (0)
    • Jari Parantainen kirjoitti:

      Epäilemättä äänestit rahoillasi ja siirryit toisen putiikin asiakkaaksi. Kuten yrittäjänä tiedät, pitkäaikaista bisnestä ei voi rakentaa niin, että asiakkaat pitävät sitä nyhtämisenä.

       (7)
       (0)
  4. Tumpe kirjoitti:

    Ruotsissa ihmeteltiin kun osa lääkäreistä tuotti valtiolle merkittävästi kustannuksia määräämällä harvinaisen paljon kalliita ja tarpeettomia lääkkeitä asiakkaille.

    Kun tätä alettiin seurata ja mitata (taidettiin lääkäreitä jopa taulukoida/pisteyttää joidenkin parametrien perusteella) niin kummasti säästettiin miljoonia kruunuja ruotsalaisten veronmaksajien rahoja.

    Eli kyllähän moni menee sieltä mistä aita on matalin jos sillä ei ole mitään seurausta. Monesti jo mittaamisella on merkittävä vaikutus jos sillä saadaan ihmiset tuntemaan huonosta suorituksesta häpeää. Suomalaista taksikuskia ei hävetä kun sille ei ole voinut antaa yhtä tähteä (valittaminen huonosta palvelusta taksitarkastajalle on yhtä tyhjän kanssa) mutta yhden tähden uber-kuskille ei todennäköisesti löydy asiakkaita! Markkinat nyt vain yleensä pitävät huolen laadusta. Ei Elina Lepomäen ehdotus sääntelemättömästä ravintola-alasta välttämättä kaaokseen johda kun asiakkaat äänestävät huonot firmat alalta pois (joskin olen kyllä tietynlaisen sääntelyn kannalla tässä tapauksessa)

     (3)
     (0)
  5. Teppo kirjoitti:

    Mittaaminen toimii toisinkin päin. Meillä on yrityksessä työntekijä-omistajia, jotka siis kukin osuudellaan joutuvat yksityisen työterveyshuollon maksumiehiksi. Työterveyshuollon laskujen ja yksikköhintojen esittely aiheutti todellisen ihmeparantumisen tässä joukossa.

     (6)
     (0)
  6. Eero Lahtinen kirjoitti:

    Ymmärrän ja allekirjoitan asiakasvastuun merkityksen. Se painaa ihmeesti vaakakupissa, että oma nahka on pelissä.

    Mutta kun palvelussa on kyseessä ihmisen (kokonaisvaltainen) terveys, yksityisen ja julkisen terveydenhuollon tarkoitushakuinen polarisointi ontuu. Julkisella rahalla pyörivän terveydenhuollon ei tarvitse olla tehotonta, jos se on organisoitu ja johdettu hyvin. Ja massin tekemiseen ihmisen terveydellä sisältyy paljon uusia ongelmia ja kysymyksiä.

    Referenssinä tutustukaa esim. jo legendaarista mainetta niittäneeseen nimihirviö Buurtzorgiin.

     (1)
     (0)
    • Jari Parantainen kirjoitti:

      Ei julkisen puolen tarvitsisi olla tehotonta sen enempää kuin yritystenkään tehokkaita. Mutta jos julkiset organisaatiot olisivat yksityisiä tehokkaampia, ne tietenkin valtaisivat vähitellen kaikki toimialat. Toistaiseksi yritykset ovat vieneet valtaosan bisneksistä, koska asiakkaat ovat niin äänestäneet (rahoillaan).

       (1)
       (0)
  7. Kristian kirjoitti:

    Tällainen toimii vielä niin kauan, kun puhutaan sairauksista, jotka ovat kohtuullisen yleisiä ja siten niitä on paljon. Kun mennään harvinaisempiin sairauksiin, ei koko Suomen väestöpohja riitä edes yhtä osastoa pyörittämään. Esimerkkinä tällaisesta on lasten sydänkirurgia, jossa on niin vähän potilaita, että niitä tarvitaan Virosta, jotta henkilökunnan ammattitaito säilyy yllä (lähde: https://yle.fi/uutiset/3-8113257 ). Tuollaiseen ei voi ikinä syntyä kilpailua, vaan se on hoidettava julkisena toimintana.

     (2)
     (0)
    • Tumpe kirjoitti:

      Niin miksei voi syntyä kilpailua? Ei kai mikään estä Tallinnaa, Helsinkiä tai Tukholmaa keskittymästä spesifimpienkin tautien tai sairauksien hoitamiseen jolloin massaa syntyy jo enemmän ja näin ollen aidot markkinat. Tällöin voi olla järkevää että joku keskittyy lasten sydänsairauksiin, joku spesifimpien syöpien hoitoon jne. jolloin kaikki hyötyvät.

      Suomessa on globaalin tason osaamista tiettyjen sairauksien hoidossa (katsokaa tiettyjä syöpähoitoja tai sitten vaikka Beckhamin leikannutta lääkäriä) ja se jos mikä on hienoa. En näe mitenkään mahdottomana että Suomeen voisi tulla terveysturisteja muualta. Näitä vaan harvemmin on katsottu markkinatalouslasien läpi.

      Ja näitä keskittämishyötyjä Sotessa nimenomaan haetaan, tuntuu vaan olevan poliittisesti turhan vaikea pala..

       (2)
       (0)
    • Kristian kirjoitti:

      Joo, globaalissa mielessä kilpailua voi syntyä, mutta Suomen sisäisissä asiakkaissa tuskin syntyy. Lisäksi tuollaista erikoistumista voidaan tehdä vain isoissa yliopistosairaaloissa, ei missään Kiuruvedellä. Siellä on hoidettavana ne perussairaudet. Niitä tuskin tullaan kovin kaukaa hoidattamaan sinne.

       (0)
       (0)
    • Jari Parantainen kirjoitti:

      Jos tarvitsisin vaikkapa lapselleni sydänkirurgia, enköhän olisi valmis matkustamaan muutaman kilometrin Kiuruvedeltä.

      Mutta totta kai on aivan järkevää ajatella, että jos jokin tärkeä palvelu ei ole yritysten kannalta kiinnostava, sitten juuri se olisi luontevasti julkisen puolen tonttia.

      Toistaiseksi virkamiehillä on tietysti ollut kova hinku tunkea nokkansa moniin sellaisiin bisneksiin, joista yksityiset yritykset pitäisivät huolen yksinkin.

       (2)
       (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *