Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Genelec pärjää markkinoinnista huolimatta

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Iisalmen ihme Genelec Oy päätyy usein lehteen, kun toimittaja tarvitsee esimerkin suomalaisesta vientikaupan kestomenestyjästä.

Kutkuttavaa firmassa on myös se, että putiikki nököttää keskellä ei mitään. Tai no, paikka on Pohjois-Savossa, josta myös äidin puolen sukuni on kotoisin. Mutta joka tapauksessa sijainti on logistisesti älytön.

Pääsin piipahtamaan tehtaalla jo opiskeluaikoina. Iisalmi oli oululaisille teekkareille houkuttava ekskursiokohde, jonne jokainen vuosikurssi suuntasi vuorollaan. Paikkakunnalla paneskeleva Olvi saattoi vaikuttaa asiaan.

Totta kai olen näin elektroniikka-alan DIPLOMI-insinöörinä ostanut jokusen Genelecin itsekin. Mutta kun kamaa ei ole koskaan tarpeeksi, päätin hankkia työhuoneeseeni pari pönttöä lisää.

Koska ämyrit tulevat kiinni mäkkiini – tai oikeastaan sen jatkoksi ulkoiseen äänikorttiin – halusin laadukasta ääntä. Tietenkin iskin silmäni Genelecin söpöihin G-sarjan purkkeihin.

Kuvassa sympaattiset pienet Genelec G One -kaiuttimet. Kuvan toinen suomalainen hittituote on mukana mittakaavan havainnollistamiseksi.
Kuvassa sympaattiset pienet Genelec G One -kaiuttimet. Kuvan toinen suomalainen hittituote on mukana mittakaavan havainnollistamiseksi.

Heti ensimmmäiseksi yritin selvittää, miksi kaiuttimien nimet ovat G-jotain. Siis G One, G Two, G Three tai G Four.

Ominaisuudet ja hinnat tietysti kasvavat numeron mukaan. Mutta miten nämä eroavat vaikkapa perinteisistä 8000-sarjaan kuuluvista versioista?

No, jotenkin riveiltä ja niiden väleistä päättelin, että G-sarja on kuluttajille tarkoitettua tavaraa (studioammattilaisten sijaan). Mutta mitä se sitten tarkoittaa?

Ehkä Schuko-verkkopiuhoja ja RCA-liittimiä? Virtakytkintäkään ei ilmeisesti tarvitse näpelöidä. Tai jotain.

Seuraavaksi aprikoin, mikä olisi käyttööni passeli kaliiperi. Olisiko se G One vai G Two – vai pitäisikö heti investoida vielä järeämpään kalustoon?

Tässä vaiheessa asia alkoi mennä hankalaksi. Genelec kuvaa verkkosivuillaan kahta pienintä mallia täsmälleen samalla tavalla:

”G xxx on erittäin monipuolinen ja kompakti kaksitiekaiutin, joka on suunniteltu erityisesti musiikin kuunteluun, tietokonekäyttöön tai kotiteatteriympäristöön. Aktiivikaiutinteknologian ansiosta G xxx voidaan kytkeä suoraan esim. tietokoneen äänikortin, kannettavan mp3-soittimen, kotiteatterivahvistimen tai muun äänijärjestelmän linjatasoisiin antoliittimiin.”

Lisäksi sivulla on mainittu tietysti Harri Koskisen muotoilema kotelo. Loppu onkin lähinnä teknistä jorinaa ja termihumppaa tyyliin ”Directivity Control Waveguide (DCW™) -suuntain”.

Järkeilin sitten, että kun työhuoneeni on pieni ja vaatimaton, luultavasti jo G One -mallista irtoaa meteliä ihan riittävästi. Lisäksi kaveriksi voi tietysti ostaa F One -subbarin.

Asiaan vaikutti myös se, että Verkkokauppa.com tarjosi paria G One -laatikkoa suoraan Helsingin myymälän hyllystä. Ampaisin sinne loppiaisena.

Ei alkanut tavaraa löytyä. Piti ihan nöyrtyä kysymään myyjältä neuvoa. Pienen harhailun jälkeen paikansimme boksit.

Vasemmalla Genelec G One -kaiuttimen myyntipakkaus sellaisena kuin se kaupan hyllyssä nökötti. Oikealla vertailun vuoksi samalla reissulla ostamieni kuulokkeiden boksi. Kumpi näyttää maailmanluokan tuotteelta?
Vasemmalla Genelec G One -kaiuttimen myyntipakkaus sellaisena kuin se kaupan hyllyssä nökötti. Oikealla vertailun vuoksi samalla reissulla ostamieni kuulokkeiden boksi. Kumpi näyttää maailmanluokan tuotteelta?

Ei ihme, etteivät ne tarttuneet tutkaan. Genelec näköjään pakkaa tuotteensa maailman surkeimpaan tuotelaatikkoon!

Yritän olla tietysti tarkertumatta ihan jokaiseen (tuotteistusta koskevaan) epäkohtaan. Muuten en ehtisi edes syödä, kun pitäisi taivastella aina jotain viiden minuutin välein.

Mutta nyt geneleciläiset jumalauta!

Jopa tällaisella yhden miehen koulutusfirmalla on hienompi tuotelaatikko. Siellä Iisalmessa on ollut 38 vuotta aikaa miettiä suuria linjoja. Koska tulee yksityiskohtien vuoro?

Yksittäiset jutut eivät ehkä pistäisi silmään. Mutta kun myös firman mainokset ovat latteita. Kuvat kyllä saattavat olla siistejä, mutta muuten varsinainen viesti on hukassa vuodesta toiseen.

Lisäksi verkkosivut ovat kuin jäänne suoraan yhdeksänkymmentäluvulta. Todisteeksi jo etusivu pyytelee anteeksi, että sisältö on vanhentunutta.

Genelec-sivut01
Genelecin verkkosivuilla firma tylyttää asiakkailleen ihan pokkana, ettei se viitsi pitää sivujaan yllä, koska se ei viitsi. Nyt taas joku ihan selvästi viilaa täydellistä jossain kammiossaan.

Juu, Genelec tekee hienoja tuotteita. Ja toki markkinointi tarkoittaa paljon muutakin kuin mainoksia, tuotelaatikoita tai verkkosivuja. Mutta silti uumoilen, että iisalmelaisten kuluttajatuotekauppa saattaisi käydä paljon paremminkin.

Genelec on taas yksi suomalainen insinööritalo, joka pärjää markkinoinnistaan huolimatta.

92 vastausta

  1. Hei Jari

    Kiitos rehellisestä palautteesta. Monelta osin olen kanssasi samoilla linjoilla. Uutena Genelecin markkinoinnin johtajana oma tavoitteeni on tottakai kehittää Genelecin markkinointia myös uudelle tasolle. Brändi ja tuotteet ovat fantastisia, meillä on siis loistava tilaisuus keskittyä kertomaan totuus kiinnostavalla tavalla – ja menestyä jatkossa vielä paremmin!

    Jani Jalonen
    Genelec

    1. Moi Jani, kiitos kommentistasi! Kuulostaa hyvin huojentavalta, että asioille on tapahtumassa jotain. Olisi synti ja häpeä, jos maailmaa ei saataisi täytetyksi näin hienoilla kamoilla.

      Lieneekö kaikkein ilmeisin (kuluttaja)markkinoinnin linja tullut geneleciläisten mieleen?

      Sehän on osoittautunut menestyksesi sata kertaa muissa yhteyksissä. Etenkin, kun tuote kuuluu ilmiselvästi hintahaitarin kalliiseen päähän.

      Esimerkkeinä toimikoot vaikkapa ns. Swiss Army -tuotteet, joita riittää nykyään joka lähtöön. Ne käyvät kaupaksi siksi, että tavarat ovat mielikuvaltaan ”vaativien ammattilaisten tinkimättömään käyttöön” tarkoitettuja high end -työkaluja, jotka ovat nyt myös meidän tavisten hankittavissa.

      Aivan vastaavasti olisi tehokkainta markkinoida Genelecin kuluttajatuotteita sillä yksinkertaisella perusteella, että kaikki maailman studiot ovat niitä pullollaan: ”Jos ämyri kelpaa äänitarkkailijalle, kyllä se sitten varmasti kelpaa minullekin.”

      Ei tarvitsisi mainostoimistoporukankaan enää repiä kliseitä tyhjästä, kuten tähän saakka on selvästi käynyt.

      Lisäksi tietenkin kannattaisi puhua Savosta. G One -tyyppisten latteiden ei-nimien tilalle pitäisikin saada oikeita vaihtoehtoja, kuten Kiuruvesi- ja Iisalmi-sarjan pönttöjä. Jo alkaisi syntyä tavaralle tarina.

      1. Olen jälleen hyvin samoilla linjoilla. Ammattilaisuus on Genelecin ytimessä ja mielestäni on se valtava vahvuus. Uskon, että Genelec tekee loistavia tuloksia, kun ”Genelec Experience” alkaa olla samalla tasolla kuin Genelec-tuote. Meillä on valtavasti potentiaalia, jota voimme hyödyntää.

        Jani

    2. Tsemppiä Jani. Nyt on mieletön mahdollisuus rakentaa globaali brändi kun itse tuotekin on huippu. Vaikka hifistely on paljolti ominaisuuksia ja tekniikkaa, niin muistakaa, että kaiuttimet ovat ennenkaikkea luomassa ainutkertaisia elämyksiä. Unohtakaa vähäksi aikaa signaalit ja prosessorit. Tunnetta peliin.

      1. Kuluttajapuolen asiakkaat päättelevät äänenlaadun siitä, miltä kaiuttimet näyttävät ja tuntuvat. Sokkotesteissä heistä tuskin kukaan erottaisi pahimpiakaan kottaraisenpönttöjä toisistaan.

        Tärkeää on myös se, että uuden ylpeän Genelec-käyttäjän luona kyläilevät koiraat tietävät Genelecit kalliiksi. Pelkästään se muokkaa ämyreiden äänenlaatua valtavasti.

          1. Tähän keskusteluketjun on kertynyt jo monta oivaa näytettä siitä, mitä insinööriajattelu tarkoittaa käytännössä.

            Loogisrationaalinen vähättely iskee tosi helposti, kun sen sijaan pitäisi ymmärtää maallikko-ostajan näkökulmaa.

          2. Väittäisin että asiakaskokemus alkaa sillä hetkellä kun osallistuu ensimmäistä kertaa mihin tahansa vuorovaikutustilanteeseen jossa sivutaan itselle uutta tuotetta, yritystä tai palvelua. Vuorovaikutus voi olla ihmisten välistä mutta myös ihmisen ja teknologian välistä. Vuorovaikutus voi olla neutraalia, positiivista tai pahimmassa tapauksessa negatiivista. Asiakaspolkujen ja erilaisten kohtaamispisteiden muotoilu ja kehittäminen / optimointi on vaikeaa ellei tuote esim. laajennetun tuotteen viitekehyksessä ole kunnossa. Huonoa tai keskinkertaista edes me mainosmiehet ei pystytä kiillottamaan erinomaiseksi.

            Oikeiden brändien – kuten Genelec – voima on valtavassa mainepääomassa jota on kerrytetty vuosikymmenten ajan. On vastattu kysyntään, kehitytty, on tuotettu hyötyä. Maine kestää muutamat kolhutkin, ja ne ylevöittävät ja inhimillistävät suurta tarinaa.

            Minusta on kuluttajan aliarviointia väittää ettei hän erota kottaraisen pönttöjä toisistaan. Kärjistäen mielestäni pahinta mitä markkinoinnin asiantuntija voi tehdä on asettua kuluttajan yläpuolelle ja tehdä olettamuksia oman asiantuntijaroolinsa kautta. Suosittelen lämpimästi tutustumaan empaattiseen suunnitteluun tai hienommin sanottuna Human Centered Designiin.

          3. Väitteeni perustui vain vuosien mittaan lukemiini tuloksiin sokkotesteistä, joissa edes itseään kultakorvina pitävät audiofiilit eivät onnistu tunnistamaan kuuntelemiaan laitteita.

            Pelkästään muutaman desibelin ero äänenvoimakkuudessa riittää sotkemaan tilanteen: kovempaa ääntä hönkivä pönttö alkaa heti kuulostaa paremmalta.

            Osallistuisin kyllä mielelläni kokeeseen, jossa verhojen taakse kätkettäisiin erilaisia pilipalikaiuttimia ja Genelecejä. Sitten katsottaisiin, osaavatko kuluttaja-asiakkaat valita pönttöjään yhtään simpanssia paremmin.

            Paljonko olisit muuten valmis lyömään vetoa siitä, että tulin tässä aiemmin aliarvioineeksi kuluttajia?

        1. Kuten eräskin tuhansien eurojen levysoitinta esitellyt Hi-Fi-kaupan myyjä männävuosina totesi: musiikin kuuntelu on psykoakustinen tapahtuma.

          1. Ugh! Tämä kuolematon lausunto tiivistää tilanteen todella hienosti.

  2. Hei Jani!

    Me olemme intohimoisia Genelec-faneja Jyväskylästä. Meitä kiinnostaa erinomaisen asiakaskokemuksen rakentaminen kaikissa kanavissa, muun muassa tuotepakkauksissa. Teemme teille veloituksetta ehdotuksen uudesta tuotepakkauksesta.

    Milloin voimme tulla tapaamaan ja esittelemään tuotoksemme?

    Terveisin

    Harri Pyykölä,
    Design Manager

    Mediataivas Oy
    Jyväskylä

    1. Genelecin ei kannata sortua mainoshemmoihin vaan oikeisiin pakkausmuotoilijoihin, joilla on käytettävyys, ekologisuus ja kierrätettävyys mielessä ja silmää esteettisille asioille. Pakkausmuotoilija voinee olla myös Harri ja hänen toimistonsa väki.

      1. Tästä olen kanssasi kyllä aivan samaa mieltä. Voin sanoa kokemuksesta, että Suomessa on erittäin vähän oikeasti hyviä pakkaussuunnittelijoita.

        Jonkin kääreen boksin päälle nyt osaa tietysti tehdä kuka tahansa. Ja sekin olisi Genelecin tapauksessa jo valtava hyppäys. Mutta kyllä heidän tuotteensa ansaitsisi jotain applemaista otetta.

  3. Olipa onnellinen loppu tällä blogilla kommenttikentässä. 🙂
    Palaute on kullanarvoista yrittäjälle, ja siksi lämmitti sydäntä, että se meni perille.
    Viisas saksalainen ystäväni kertoi näkemyksensä, että syy suomalaisen palvelubisneksen heikkouteen on se, että suomalaiset eivät valita vaikka palvelu on huono. Saksassa kaikki valittavat kaikesta, ja heitä on n. 16 kertaa enemmän. Kun siis Saksassa palvelussa on pienikin vika, siitä tulee paskamyrskyllinen palautetta. Huikea kilpailuetu.

    1. Uskon viisaan ystäväsi näkemykseen. Pelkäämme niin mahdottomasti vastapuolen reaktioita, että asiallinenkin palaute jää antamatta.

      Joskus tuntuu, että suomalainen ottaisi mieluummin puukosta kuin kuuntelisi mielensä pahoittaneen myyjän tuittuilua.

      1. Moi!

        Myyjällä, eikä muillakaan ole mitään järkevää syytä mieltänsä pahoittaa, mutta järki jää helposti vähemmistöön, kun tunne – osasto vaatii huomiota.

        Vielä palaute käytännön kiitokseksi tästä hyödyllisen keskustelun aiheuttamisesta: Tämän blogin kommenttien tilaaminen sähköpostilla on haastavaa. Tilaaminen täytyy näet vahvistaa uudestaan erillisellä sähköpostilla, joka jäi kiinni tiuhaan spämmifiltteriini. Vahvistuksella on vanhentumisaika, joka on pienempi kuin yksi vuorokausi. Edellinen ehti vanheta, koitan olla tällä kertaa nopee 🙂

        1. Kiitos palautteestasi! Spämmisuojaus aiheuttaa riesaa näköjään puolin jos toisin. Roskakommentteja ja kaikkea mahdollista puskee tähän blogiini satojen viestien päivävauhtia.

          Pitäisikö vain kertoa selvästi, että vahvistusviestin pitäisi ilmestyä sähköpostiisi muutaman minuutin sisällä? Ja että jos sitä ei ala kuulua, tarkista roskapostikansiosi.

          Niin näyttävät usein amerikkalaiset viimeisen päälle viilatut palvelut neuvovan.

  4. Tästä keskustelusta on monelle opiksi. Ilmaiseksi ei tule mitään. Hyvä että yritys on mukana keskustelussa, se osoittaa uutta suuntaa. Odotamme verkkovaikuttavuuttanne mielenkiinnolla. Uskon, että markkinoinnin automaatio hyödyntää kv-liiketoimintaAnne. Genelec pitäisi saada käsitteeksi äänentoistolle ja sitä se on uskollisille asiakkaille onkin. Asiakasyhteisö voisi olla hyvä foorumi brändille.

  5. Minulla on sanonta ”Laatu – tarkoin varjeltu salaisuus”. Käytän sitä juuri tämänkaltaista esimerkkiä kuvatessani, missä insinööri on tehnyt huippulaatua, mutta markkinointi (paljastuu usein insinööreiksi itsekin) luottaa vain tekniseen laatuun ja ikään kuin piilottelisi laatua huonon markkinointiviestinnän taakse.

    Jatkan kertomalla objektiivisesta ja subjektiivisesta laadusta. Jokin on oikeasti mitattavasti hyvä ja sitten on se laatumielikuva, jota ei voi mitata teknisellä mittarilla. Sitä voisi nimittää myös laadun tunnuksi, jonka rooli ostopäätöksessä on valtava.

    Suomessa usein laadukas tuote ei näytä laadukkaalta tai ainakaan sen viestintä ei ole laadukasta. Tätä puolustellaan sanomalla, ”ettei meidän tarvitse”. Ilmeisesti luova viestinnän muotoilu koetaan jotenkin teknisen osaamisen vastapuoleksi tai vastustajaksi.

    Vastaavasti teknisesti laaduttoman tuotteen markkinointiin ja viestintään joudutaan panostamaan oikein kunnolla, jotta tekniset puutteet peittyisivät. Jotenkin vain ei uskota, että laadukkaan tuotteen pitää myös viestiä laatua. Vasta silloin viestintä on linjassa tuotteen kanssa!

    1. Kiitos Marko, hyvin kuvaat insinöörin näkökulmaa! Olen aika varma, että tämän(kin) viestintäongelman takana piilee lopulta empatiataitojen puute.

      Yleistän nyt surutta, että insinöörit (ja muut asiantuntijat) ovat harvoin kovin hyviä pohtimaan asioita muiden ihmisten näkökulmasta.

      Eihän tässä tietenkään ole mikään ongelmaa, jos asiakaskin olisi tekninen asiantuntija – kuten se Genelecilläkin on vuosikymmeniä ollut.

      Mutta kun se tavis-kuluttaja-asiakas on aivan toinen juttu. Ja sellaisten turojen kouluttaminen ja liehittely usein suorastaan suututtaa kunnon umpiteknistä insinööriä.

  6. Antti Sipilä: me ollaan virittelemässä palvelua, josta kautta voi laittaa julkista rakentavaa palautetta – aivan kuten Jari teki kirjoituksessaan. Löytyy osoitteesta https://nonono.io

    Asiasta toiseen. Katsoin nimesi linkin kautta OneMinStoryn sivuja. Meiltä puuttuu vielä markkinointivideo ja jäin aprikoimaan mitä teidän videot maksaa. 😉

    1. NoNoNo.io on Kiinnostava palveluidea. Kiitos Jaakko paljon palautteesta myös hintojen esillä olon suhteen. Pohdimme miten parhaiten jatkossa palvelisimme hinnoista kiinnostuneita verkossa.
      NoNoNo:sta tuli mieleen, että voisivatko yritykset ostaa palautekampanjan teiltä? Tyyliin: Mikä meillä mättää eniten?
      Laitan viestiä Linkedinin kautta videosta sinulle tänään.

      1. Kiitos palautteesta. Joo, yritykset voivat ostaa meiltä palautekampanjan. Itse asiassa yksi tuollainen keskustelu on jo meneillään, eli eräs yritys miettii, että lähtisi jahtaamaan tyytymättömien asiakkaiden palautteet täsmäiskuna. Perään analyysi ja korjausliikkeet. Katsotaan saadaanko homma maaliin.

  7. Mä en tätä ennen edes tiennyt, että Genelec on suomalainen merkki.

    1. No niinpä niin – kiitos rehellisyydestäsi!

      Meistä jokainen sokeutuu omalle tuotteelleen ja palvelulleen. Lisäksi psykologit ovat dokumentoineet jo vuosikymmeniä sitten ihmisen taipumuksen kuvitella, että muut tietävät ja näkevät samat asiat kuin hän itse (jotenkin telepaattisesti).

      Taustalla piilee ilmeisesti ihmisen itsekeskeinen tapa kuvitella, että juuri hän itse olisi maailman napa. Eiköhän aikoinaan jopa sitkeä ajatus maapallosta maailmankaikkeuden keskipisteenä ollut lähtöisin ihan samasta harhasta.

  8. Tämä on varsin hyvää ja kiinnostavaa keskustelua. Ihan kaikkia asioita ylläolevissa kommenteissa en voi allekirjoittaa ja osa myös mustavalkoistaa asioita. Mielestäni juuri tuotteen ja tuotteeseen liittyvän viestinnän sama laatutaso täytyy olla yksi tavoitteista. Markkinointi on yllättävän laaja kokonaisuus (klassinen 4P), jonka merkitys juuri käyttäjän kokeman arvon kannalta jää usein paitsioon.

    Genelecin suhteen brändin ydin on ammattilaisille suunnatuissa työkaluissa, brändi on rakentunut oikeiden asioiden varaan pitkän ajan kuluessa ja sitä ei ole tietoisesti rakennettu. Tämä pääoma näkyy myös esim koti-audion hyvänä menestyksenä Suomessa.

    Genelecillä on valtavan voimakas ja hieno brändi, tarina on olemassa. Markkinoinnin kannalta repussa on jo kaikki ainekset hienoille mahdollisuuksille. Kiitos vielä hyvitä kommenteista, koitan reagoida näihin tarvittaessa.

    -Jani Jalonen

    1. Olemmehan kuitenkin samaa mieltä siitä, että hyvä markkinointiviestintä on äärettömän mustavalkoista?

      Kysyn siksi, että Suomi on täynnä asiantuntijoita, joiden mielestä ”nämä asiat nyt eivät vain ole niin yksinkertaisia”. Nämä samat ihmiset ovat siis juuri niitä, joiden (mahdollisesta) viestistä ei kukaan koskaan saa mitään selkoa.

      1. Moi Jari

        Kyllä, olen sitä mieltä, että hyvä markkinointiviestintä on selkeää, tehokasta, ymmärrettävää ja kiinnostavaa – ja saa aikaan tuloksia. Siinä suhteessa asiat ovat mustavalkoisia – tuleeko haluttuja tuloksia vai ei.

    2. ”Koetan reagoida näihin tarvittaessa.” Mun mielestä tarve on aika ilmeinen, sillä kaikki esille nousseet pointit ovat relevantteja. Kaiutin on vain yksi osa tuotetta ja maine vain yksi osa brändiä. Myös pintojen tulee olla kunnossa.

      1. Mielestäni ”pinta” ei kuvasta markkinointia. Se päinvastoin saa markkinoinnin tuntumaan irralliselta. Tuskin tätä tarkoititkaan. Markkinoinnin on oltava yksi luonteva osa koko yrityksen prosessia ja tekemistä. Siitä olen toki samaa mieltä, että tuote on itse asiassa iso kokonaisuus.

        1. Mun mielestä kaikki mitä firma tekee/ei tee on markkinointia. Jokainen Genelecin ulos näkyvä pinta on jonkinlainen viesti.

          Vertaa:
          #1 Jos tehtaan katolla on huipputyylikäs firman logo vs siellä on jokin ruma vanerikyltti. Nämäkin antavat jotain mielikuvia vieraililijoille.

          #2 Jos pakkaukset ovat harmaita pahvilaatikoita vs mallia Apple.

          #3 Gillette vs Dollar Shave Club

          Pintojen käytön valinnat kertovat erittäin paljon yrityksen markkinointilinjasta.

          Kaikista tärkein pointti on kuitenkin se, että pelkästään täällä käytävä keskustelu ja mielipiteet vahvistaa sen, että asia ei ole nykyisellään hyvällä mallilla. Mutta, tämähän on Jani sulle unelmatilanne, kun saat helpolla oman kädenjälkesi näkyville. Sulla on jo intohimoinen yleisö seuraamassa. 🙂

  9. Kiitos Jari jälleen mielenkiintoisesta ja osuvasta aiheesta!
    Yritykset tarvitsevat erottuvan ja mieleenjäävän tarinan. Tarinan, joka pitää sisällään mitä sinä merkitset asiakkaallesi.
    Toimin itse asiakkuuspäällikkönä Mediayhtiö Bermuda Oy:ssä Pirkanmaa-Helsinki akselilla eli siis myyn yrityksemme palveluja, jotka pitävät sisällään mm. tarinankerrontaa. Eli lyhyesti esiteltynä Mediayhtiö Bermuda on tarinankerronnan, digitaalisen markkinointiviestinnän sekä palvelu- ja sovellussuunnittelun tekijä, joka tunnetaan kovasta ammattitaidosta ja luovasta draivistaan. Bermuda tekee tulospohjaista, monikanavaista markkinointia, kirkastaa tarinoita ja kehittää keinoja niiden muuttamiseksi euroiksi.

    Sana tarina mielletään helposti samaksi asiaksi kuin satu, mutta sitähän se ei ole! Tarinan tehtävä on välittää yrityksen suhde asiakkaisiin, mitä haastetta yritys ratkaisee asiakkaan maailmassa/elämässä. Tarina pitää sisällään myös yrityksesi arvot, tavan toimia ja miten yritys suhtautuu esim. ympäröivään maailmaan. Minkä tunteen haluat asiakkaissasi herättää. Tarina siis kongretisoi strategiasi asiakkaasi näkökulmasta, selkokielisesti ja mielenkiintoisesti.
    Taidanpa ottaa yhteyttä Genelecin Jani Jaloseen ja tarjota apua.

    1. Kiitos Kaisa, mutta nyt en malta olla iskemättä vastapalloon: mikset kertonut yrityksesi tarinaa, jos olette siinä niin hyviä? Vai enkö vain tunnistanut sitä osuutta viestistäsi?

      1. Jari, tässä pyytämäsi (kiva kun haastoit), pala Bermudan tarinaa: Tarina on tunnetta – se, mikä tarraa sieluun ja näkyy pitkälle. Bermuda on digitaalisen, tarinapohjaisen markkinoinnin kapteeni Nemo. Markkinointi, myynti ja palvelukehitys ovat rajapoijut kolmiolle, jonka keskellä teemme työtä.
        Kaikessa mitä teemme, näkyy yrityksen ja asiakkaan syvältä kumpuava ydintarina, sen olemassaolon tarkoitus. Jos ydintarina on sumea tai kadoksissa, me kirkastamme sen ja kehitämme keinoja sen muuttamiseksi euroiksi monikanavaisin markkinoinnin ja myynnin keinoin. Niin johdatamme asiakkaamme pintakuohun tungoksesta markkinoinnin sinisiin, koskemattomiin syvyyksiin.
        Tervetuloa tutustumaan meidän uusiin nettisivuihin, jotka aukeavat helmikuussa 2016.

        1. Onko tämä joku parodia? Positiivista draivia ja tarinan kerrontaa tuntuu puskevan joka tuutista, mutta ketä se kiinnostaa?
          Tarvetta olisi mainostoimiston palveluksille, mutta kaikkien keitos maistuu tasan samalle. Löytyiskö Suomesta edes yksi synkkä ja depressiivinen mainostoimisto, joka vihaa tarinoita ja rakastaa konkretiaa?

        2. Kiitos Kaisa, vastauksesi oli valaiseva. Nyt se vain taisi kääntyä itseään vastaan.

          En ainakaan itse tämän perusteella säntäisi luoksenne ostoksille. Mielestäni työnäytteenne vaikuttaa tyhjänpäiväiseltä sanahelinältä.

          1. Kiitos Jari kommentistasi. Tykkäämme kovin haastavasta tyylistäsi, eikä se pettänyt tälläkään kertaa. Ei liene kuitenkaan yllätys, ettemme ole kritiikkiäsi täysin valmiit allekirjoittamaan. Tuo tarinamme on oma sisäinen ohjenuoramme pikemminkin, kuin markkinointiviestintään suunnattu asiakaslupaus. Tapa katsoa maailmaa. Seisomme kädenjälkemme takana, mutta kaikilla on aina parantamisen varaa. Mitkä sinä näet kompastuskiviksemme?

          2. Kaisa, et kertonut mielestäni teidän OMAA tarinaa, siis teidän firman tarinaa! Mikä se on? Minusta tekstisi ei erottunut positiivisella tavalla markkinoinnin sanahelinästä.

            Oletteko valmiita tarvittaessa suututtaan, herättämään myös negatiivisia tunteita? Jari on mielestäni osoittanut hyvin, miten kantaaottavat tarinat ja mielipiteet herättävät aina myös vastustusta. Toisaalta taas, jos tunteita – myös negatiivisia – ei synny, ette todennäköisesti ole onnistuneet herättämään myöskään mielenkiintoa.

            Onko teillä esimerkkejä sloganeista, tarinoista yms., jotka ovat jääneet elämään suomalaisten suuhun, muistoon tai mieleen?

    2. Puolen vuosikymmentä sitten kiersin jakamassa ilosanomaa tarinan merkityksestä viestinnässä. Nyt se on lyönyt läpi ja ”meidän tarinamme” löytyy pienistä konepajoistakin, tietenkin mainostoimiston kustannustehokkaaksi konseptoitua ja päälle liimatun näköistä. Alkaa jo ällöttää. Onneksi hyvää markkinointia onnistuttiin tekemään ennen tarinahömppää ja varmaan sen jälkeenkin.

      1. Tekniikan historia -lehden numerossa 6/2015 oli juttu nimeltään ”Historia on arka asia”. Siinä yrityshistoriikkien kirjoittajat kertovat, miksi homma menee tosi usein reisille.

        Syynä on se, että etenkin isoegoiset johtajat eivät useinkaan halua, että painokoneelle pääsisi mitään edes totuuteen vivahtavaa.

        Väännä siinä nyt sitten historiaa kirjaksi, kun sensorit sorkkivat sisältöä jatkuvasti itselleen suotuisaan suuntaan.

        Luultavasti tämä on se syy, miksi myös nuo yritysten nykytilaa käsittelevät ”tarinat” ällöttävät muitakin kuin sinua. Myönteinen hyminä ei kiinnosta koskaan ketään.

  10. Tarina on kyllä olemassa ja kunnossa. Kannattaa kurkistaa Taivas+Helvetti-kirjan kakkososaan, siellä on yksi lyhyehkö versio.

    1. Amerikkalaisilla on hyvä sanonta: ”Retail is detail”. Niistä yksityiskohdista tässä tietysti itsekin saivartelen.

      Mutta noin muuten olen ihan samaa mieltä kanssasi, että firmallasi on luonnetta ja karismaa aivan riittävästi. Ja toki olet lisäksi itse kiinnostavan yrittäjän arkkityyppi.

      Ei homma siis taustoista jää kiinni – kuten on tietysti jo vuosikymmeniä nähty.

    2. Mieleenpainuvin osa tuota tarinaa oli se, että Steve Jobsin valinta henkilökohtaisiksi tietokonekaiuttimiksi oli Genelec.

      1. Olen ihmetellyt jo kauan sitä, että jos tuo on aidosti julkinen referenssi – kuten se kaikesta päätellen on – mitä muuta Genelec enää kuluttajamarkkinointiinsa tarvitsisi!?

        Suomeksi sanottuna: Genelecin kuluttajamarkkinoinnin ei pitäisi puhua mistään muusta kuin siitä, että Steve Jobs valitsi Genelecit ja piste. Kaikki muu höpinä vain nakertaisi näin ylivoimaisen viestin tehoa.

        Jos taas tuo Jobs-asia on jostain syystä mahdoton, sitten keskittyisin kertomaan, että kaikki maailman studiot ovat täynnä Genelec-kamaa. Ja jälleen pitäisin muut mölyt mahassani.

  11. Komppaan Ilpoa. Genelec on noussut jo käsitteen tasolle (vrt big mac = hampurilainen) ja toimijana täysin verrattavissa mihin tahansa ikoniseen brändiin. Se ei ole mahdollista ilman autenttista tarinaa, joka Genelecillä kyllä on. Markkinoinnin näkökulmasta kyse on siitä, miten ja missä tarina kerrotaan. Tämä keissi lähti liikkeelle siitä, että myymälän hyllyssä olevasta pakkauksesta tarina ei välittynyt. Tuleeko tarinan välittyäkään?

    1. Luulen, että nyt monia vaivaa tässä asiassa tiedon taakka. Ei ongelma ole jo uskoon hurahtaneissa tietenkään. Lähetystyötä tarvitaan niille miljardille asiakasehdokkaalle, jotka eivät ole jostain Kenelkistä kuulleetkaan.

    2. Kyllä tarina välittyy jos valkoinen pahvilaatikollinen on varustettu näyttävällä hinnalla. Ikäänkuin vahingossa laatikkoon täytyy eksyttää merkki, malli ja nettiosoite.

  12. Kiitos hyvästä ja laajemminkin Suomea ja suomalaisia yrityksiä koskevasta inspiroivasta keskustelusta. Minäkin lähestyn teitä Geneleciläisiä miten upeat tuotteenne saadaan entistä uljaammin myös kansainvälisten kuluttajien tietoisuuteen.

  13. Kyllä nyt iski tuotteistuskonsulentti kirveensä kiveen sellaisella voimalla, että koko maapallo väpäjää. Genelecin pakkaus on täydellinen. Täydellinen. On täydellisen kpäistä ehdottaa, että ainutlaatuisen erottuvasta kääreestä pitäisi tehdä samanlainen kiiltävä mitäänsanomaton nelivärikiiltokuvahömpötipömpöti kuin kaikista muistakin laatikoista.

    Boksi pitää pitää juuri sellaisena kuin se on ja vieläpä korostaa sitä markkinoinnssa: meidän kaiuttimet on niin hyviä, että ei tartte pakkauksilla koreilla.

    Tarinaa voi rakentaa vaikkapa ruman ankanpoikasen pohjalta: rumasta laatikosta nousee maailman kaunein ja paras kaiutin.

    Ankeata laatikkoa voi käyttää korostamaan sitä viestiä, että kyseessä on ammattilaistason laite ja ammattilaiset ostavat laatua eivätkä laatikkoa.

    1. Samaa mieltä! Minulle Genelec tuo mieleen tuotteen, jonka funktio on olla teknisesti täydellinen ja ylivertainen, mutta muuten jopa askeettinen. Pois turhat tingentangelit ja pöyhkeily.
      Askeettinen olemus kiinnittää huomiota vain tuohon tinkimättömään tekniseen laatuun. Siis kuten Steve Jobsin musta poolopaita ja siniset farkut.

      Katsokaa nyt tätä Genelecin perustajan Ilpo Martikaisen kuvaa: https://image.citycdn.fi/01/45/36/86/93980e42f4ffd51771fac8e13cd6d6b7.jpeg
      Tuolta mieheltä ostaisi kyllä kaiuttimen.

    2. Tero, sikäli kun olit tosissasi, niin eikö tuossa mene ohi juuri se ongelma, josta Jari lähti liikkeelle: ko. ehdottamaasi tarinaa ei saa asiasta (maineesta) tietämätön mitenkään selville. Kuka rupeaa Verkkokaupassa googlaamaan oudon näköisten pakettien valmistajia ja perehtymään laatuun.. Sitten on jo liian myöhäistä.

      1. Genelecin ei tarvi ”huomiohuorata” kaupan hyllyllä. Olkoon kaikenmaailman Logitecit siinä silmän korkeudella riemunkirjavissa paketeissaan. Genelecit myydään vaikka ala- tai ylähyllyltä ja kuunteluhuoneesta.
        Tuon hintatason laitteen ei tarvi näyttää siltä, että puolet hinnasta on mielikuvaa. Överiksi viety askeettisuus toimii heillä taatusti.

        1. Et kai vakavissasi väitä, että vaikkapa tietokoneelleen hyviä kaiuttimia katseleva ostaja menisi ikinä etsimään niitä jostain hifi-kuunteluhuoneesta?

          Oli siellä Verkkokauppa.comissakin kai kuunteluhuone – siis paikka, johon en suin surminkaan suostuisi menemään.

          Ai miksikö? No siksi, että kokemukseni mukaan siellä on erittäin suuri riski joutua ”myyjän” nöyryyttämäksi.

          1. Tarkoitin lähinnä, että ei Genelecin paketti kaipaa sitä tuulikoneen ääressä kuulokkeita käsillään tukevaa mallityttöä. Pidän edelleen siitä kiinni, että tahallisen askeettinen paketti on varmasti mainio ratkaisu.

            Kuin vahingossa pakettiin olisi kuitenkin eksytettävä perustiedot, mutta ei mitään ”Bermudan tarinaa”. Genelec tasapainoilee kuitenkin nuoralla josta helposti lipsahtaa asiakkaan aliarvioimisen puolelle.

            Tottahan tämäkin on markkinointia. Mutta ei mainontaa.

            Joskus Verkkokaupan kameravitriiniä pällistelin ja huomion kiinnitti rouheasti muotoiltu (muotoiltu on ehkä väärä sana) kamera, joka todellakin erottui massasta yli-askeettisella ulkonäöllä.
            Kotona etsin kameraa Verkkokaupasta. Kamera oli joku hifistelijöiden elokuvakamera. Merkkiä ja mallia en nyt muista, kun ei sitä kamerassa lukenut. 🙂

        2. Kyllä Genelecin tarvitsee ’huomiohuorata’, ei ihmisten tietoisuuteen mitenkään mitenkään maagisesti telepatialla siirry tietoa kaiutinten ominaisuuksista. Sitä varten on mainonta.

          Erottuva paketti auttaa luomaan erottuvan viestin ja löytämään ostamaan kaupasta oikean tuotteen, vaikka tuotemerkki ei olisikaan jäänyt mieleen.

      2. Kuten itsekin hyvin totesit, ”tarina on tunnetta”. En kuitenkaan keksi kuvauksestasi kuin ihan tyypillistä markkinointi-ihmisten jargonia ja sanojen pyörittelyä.

        Toki olen itse tunnekylmä paskiainen, mutta silti rohkenen arvata, ettei moni muukaan löytänyt tekstistänne tunteen häivääkään.

        Kenties kuitenkin puhumme toistemme ohi. Mikä omasta mielestäsi tekee putiikistanne jotenkin kiinnostavan? Siis jos jätät tuon bs-osaston hetkeksi.

        1. Jari: Tapamme toimia on ehkä kiinnostavin osa Bermudaa. Asioiden käsittely alkaa siitä, mitä yritys asiakkailleen arjessa merkitsee. Tunne löytyy tuosta merkityksestä –mikä on yrityksen olemassa olon tarkoitus ja mikä sitä pohjimmiltaan draivaa. Joskus se on selkeää alusta lähtien, joskus se vaatii isompaa jumppaa asiakkaan kanssa. Sitten tulee tämän ison idean luova toteutus, miten se kerrotaan asiakkaalle.
          Tällä tavoin tehdessä olemme saaneet asiakkaamme näköistä ja kuuloista tavaraa ulos. Tunne voi olla sitä, että sydämet sykkii kukkakedolla kirmatessa, mutta myös sitä kun voi omassa työarjessaan henkäistä helpotuksesta, kun vaan tietää, että homma toimii. Useimmiten me autamme asiakkaitamme vetoamaan juuri tuohon jälkimmäiseen.
          Mutta tosiaan parantamisen varaa omassa viestinnässämme selkeästi löytyy.

          1. Kyllä löytyy parannettavaa! Jari on tuossa yrittänyt rautalangasta vääntää, mikä mättää ja antanut useamman tilaisuuden ”mainostaa” osaamistanne tässä valtavaa huomiota 🙂 saavassa blogissa, mutta samaa korporaatiojargonia pukkaa.

            Aioin jo kirjoittaa tähän joitakin yleisiä neuvoja, mutta sitten päädyin siihen, että tulee liian pitkä juttu.

            Nimittäin kun katsoin tuota vastausta uudelleen, niin rehellisyyden nimissä siinä on kyllä kaikki osa-alueet hukassa. Muutamalla kikalla eivät tarinat parane.

          2. Kiitos Mikko! Kuvailit aika hyvin tuntemuksia, joita itsellenikin heräsi. Nostin kädet pystyyn, koska työnäytteet olivat sen verran kaukana maalista.

          1. No sitähän minäkin – kiitos henkisestä tuesta!

        1. Tuon kommentin on voinut kirjoittaa ainoastaan itse ko. lajin edustaja 🙂

          On kyllä timanttinen blogipostaus kommenttien kaupankäynteineen ja kaikkineen.

    3. Tero: Tuo ”meidän ei pakkauksilla tarvitse koreilla” on aikamoista höpöä. Eihän firman tarvitse edes olla olemassa, mutta jos halutaan olla olemassa ja hyvää tulosta, niin silloin pitää miettiä jokainen tuotteen aspekti tuolta kantilta.

      Ei pakkauksen tarvitse koreilla, jos sitä ei haluta. iPhonen pakkaus esim. on todella mahtava, mutta keskittyy vain oleelliseen: tuotteen nimi, kuva ja logo:
      https://www.hardwareheaven.com/reviewimages/apple-iphone-5s/apple-iphone-5s_box.jpg

      Esim. Genelecin tuotteet ovat sellaisia, että niitä on moni nähnyt ihailemiensa henkilöiden pöydällä. Kuluttaja ei välttämättä edes tiedä noiden valkoisten kaiuttimien valmistajaa tai mallia. Miksi pakkauksessa ei siis ole ikonisen kaiuttimen kuvaa, jotta pöntöt voisi ostaa sellainenkin ostaja, joka vain ’haluaa samanlaiset’?

      Valkoinen pakkaus on siitäkin hassu, että vastaavan pinta-alan ostaminen mainostilana maksaisi mansikoita. Lisäksi tuollaisia karuja pakkauksia näkee usein halvimman bulkkikaman kääreenä, joten on vaikea nähdä miten genelecin valkea pahviloota viestisi laatua kun samanlaiseen lootaan on pakattua jotain saman tuoteryhmän halvinta kuraa.

  14. Kiitos Jari hienosta kirjoituksesta. Otamme nöyrästi vastaan kaiken tämän palautteen. Tästä on lähdettävä parantamaan. Ja kuten totesit itsekin, mahdollisuuksia on. On syytä tuoda esiin pari taustalla vaikuttavaa seikkaa: blankko tuotepakkaus ei ole G-tuotteemme vakiopakkaus. Sitä on käytetty tietyissä poikkeuksellisissa tilanteissa. Vakiopakkauksessa on ihan kiva grafiikka ja informatiiviset tekstit. Sen tekemiseen ovat osallistuneet sekä omat että talon ulkopuoliset ammattilaiset. Valitettavasti emme voi liimata tähän kuvaa laatikosta, mutta voimme toimittaa sen sinulle vaikka tähän blogiin laitettavaksi. Lisäksi, meidän tämän hetken web-sivumme on http://www.genelec.com. Blogissa mainittu sivu http://www.genelec.fi on poistunut käytöstä ja siksi pyydämmekin sinne osuvia siirtymään http://www.genelec.com -sivulle.

    Ystävällisin terveisin,
    Genelec

    1. Kuljette nyt väärään suuntaan. Ainakin Ruutu.fi palvelussa pyörii yli-kliseinen videomainos. Matala miesääni toteamassa ”Genelec, kun ääni ratkaisee” kuulostaa siltä, että mainoksen on tehnyt 8-luokkalaiset pojat ryhmätyönä.

      Uusien nettisivujen (miksi ette vain uudelleen ohjaa domainia?) etusivulla mainitsette kuivakasti ”Intelligent adaptation.” Eihän tuo tarkoita mitään. Alempana komeilee kaiuttimien muotoilusta vastaava Harri Koskinen ja vieressä hehkutatte design filosofiaanne. Myös kestävä kehitys ja ympäristöarvot mainittu.

      Jättäkää sloganit ja viherpesu pois. Harri Koskisen tilalle joku japanilainen akustiikan suunnittelija (muka) kaiuttimien suunnittelusta kertomaan. Ilpoa ei kannata nostaa jumalaksi etusivulla, mutta hänen ympärilleen rakennettu tarina on oltava silti sivuilla.

      1. Kertokaa tekniikasta ja laadusta siis. Ei muotoilusta ja ympäristöarvoista.

    2. Tänne vain boksin kuvaa tulemaan, niin liitän sen tuohon postaukseni jatkoksi!

      Kuten tuossa Ville jo vihjasikin, ”väärille” sivuillenne eksyvien asiakkaiden uudelleenohjaus oikeaan osoitteeseen vaatinee ylläpitäjältänne noin minuutin työn.

  15. Hyvä, että kommentoit juuri Geneleciä, koska myös itseäni on jo pitkään harmittanut se kuinka paljon valtavaa potentiaalia heitetään hukkaan. Tuotteet ovat täyttä priimaa, mutta markkinoinnissa suorastaan hävetään suomalaiseen tapaan. Genelecissä olisi potentiaalia suomalaiseksi Appleksi, jos vain tuotteistaminen saataisiin kuntoon. Pakkaukset, verkkosivut, ohjelmistojen käyttöliittymät ym. pitäisi vastata samaa laatua kuin itse kaiuttimet ovat. Nythän kaikki muu on täysin kuralla, paitsi itse päätuote.

    1. Etenkin b2b-yritysten on usein todella vaikea löytää osaavia markkinnoinnin ammattilaisia avukseen.

      Olen eräänkin kerran ollut heittämässä ulos asiakkaitani kuppaavia mainostoimistomaakareita, jotka osaavat lähinnä vain kirjoitella laskuja.

      Yksi syy on se, että etenkin monien insinöörien on vaikea myöntää, että aidosti osaaville markkinointiviestinnän ammattilaisille on maksettava kunnolla. Sanoohan sen nyt järkikin, että jos joku on halpa ja hyvä, hän ei sitten ainakaan ymmärrä hinnoittelusta mitään.

  16. Ei pitänyt tarttua kynään, mutta tartuin sitten kuitenkin. Ensiksi kiitos Jarin napakasti osuvalle kirjoitukselle. Mielestäni siinä painellaan ihan oikeita nappeja. Ammatillisista syistä olen itsekin seurannut Genelecin toimintaa jo aina 80-luvun alusta saakka ja omat huomioni ovat kovin samankaltaisia – pientä skarppausta tarvittaisiin markkinointiin vielä.

    Tässä keskusteluketjussa pikkukaiuttimen laatikko on saanut ehkä vähän tarpeettoman paljon huomiota. Ei silti, Genelec voisi kyllä selkeämmin differoida domestisille markkinoille tarkoitetut tuotteet ammattikäyttöön tarkoitetuista versioista. Nyt nämä kaksi tuotelinjaa ovat toistaiseksi aivan liian lähellä toisiaan ja kuluttaja menee sekaisin – puhutaanpa sitten pakkausmateriaaleista, web-sivuista tai vaikka mainonnasta.

    Ammatti-ihmisille ja harrastajille Genelec on tuttu, mutta suurelle yleisölle brändi on kaikesta puuhamisesta huolimatta edelleen sangen tuntematon. Viime vuosina Genelec on selvästi hakenut kasvua tavallisen kansan riveistä ja nostanut vahvasti domestisille markkinoille kohdistuvaa markkinointia.

    Tuosta markkinoinnista nostaisin silmätikuksi ensimmäiseksi printtimainonnan. Genelecin mainokset ovat kauniita, nätisti taitettuja ja asiallisia. Valitettavasti ne eivät tarjoa alaa tuntemattomalle yhtään mitään. Ne palauttavat kyllä merkin mieleen niille, joille tuote on tuttu, mutta uusia asiakkaita noilla on mielestäni vaikea saavuttaa. Kotimaisuus, laatudesign ja kestävän kehityksen tukeminen löytyvät kyllä, mutta missä on yksinkertainen “wanna have”-ote? Missä on se sympaattisuus, joka herättää myös perheen paremman puoliskon – sen, jonka mielipide painaa kotia kalustettaessa?

    Genelecin Voice of Finlandin tuotesijoittelu on hieno markkinointiponnistus, vaikka kuten joku jo täällä totesi, tuo slogan “Genelec – kun ääni ratkaisee” on kyllä vähän naiivi. Matalalla miesäänellä lausuttu “Shellistä”, kuten vanhemmat muistavat, tepsi tehokkaasti sen vuoksi, että “tuote” oli kaikille valmiiksi tuttu. Sitä Genelec ei vielä ole ja siksi juuri nyt, VOF-kampanjan ollessa käynnissä tarvittaisiin samanaikaisesti kampanjointia, joka vastaa tavallisen sukankuluttajan kysymykseen “mikä ihmeen Genelec”. Tämä kampanjointi pitää luonnollisesti toteuttaa samaisen kuluttajan foorumeilla, eikä teknispainotteisissa julkaisuissa. Nyt, jos koskaan, olisi oikea hetki pukata tuotteesta vähän pehmeämpää kuvaa. Toivottavasti tämä on hoksattu myös Iisalmessa.

    Siitä nostan hattua, että Genelec on monesta suomalaisvalmistajasta poiketen oivaltanut markkinoinnin tarpeellisuuden. Epäilemättä heidän markkinointibudjettinsa on merkittävä menoerä. Ilman kunnollista markkinointia tämäkin valmistaja olisi vain ammattiväen tuntema tuotemerkki. Nyt heillä on kuitenkin jalka jo tukevasti ovenraossa kohti kotikuluttajia – ainakin meidän pienillä sisämarkkinoilla. Ylimääräisen hatunnoston annan aktiivisesta messutoiminnasta. Genelec on aina mukana – ja tyylikkäästi – kun jossain messuillaan, niin Suomessa, kuin ulkomaillakin. Tämän Iisalmelaisen yrityksen pitkäjänteisellä toiminnalla saavutettu menestys on enemmän kuin erinomainen saavutus. Genelec on hieno brändi ja siitä on näin suomalaisena helppo olla ylpeä. Toivon jatkossakin onnea Genelecin maailmanvalloitukselle.

  17. Siis onko joku muka joskus ostanut kauttimet pakkauksen perusteella?

    1. Kysymyksesi voisi muotoilla myös toisin: ”Ostavatko ihmiset äänentoistolaitteita markkinointiviestien, kuten kuvien ja tarinoiden perusteella?”

      Kyllä, he todella niin tekevät.

      1. Tässä tekstissä arvosteltiin pahvilaatikkoa, joten tuo kysymys on relevantti. Mars patukka jää varmasti herkemmin kouraan, jos pakkaus vetää puoleensa, mutta ostaako joku tämän tason skobeja pakkauslaatikon innoittamana? Minä en ainakaan ostanut ja insinöörimäinen boksi oli osa kokemusta. Kiiltävä photoshopattu laatikko ois latistanut mojon.

        1. Testaan usein loogisesti ja rationaalisesti ajattelevia asiantuntijoita koulutuksissani.

          Outoa kyllä, kuitenkin todellisessa koetilanteessa nämä omasta mielestään järkevät valioyksilöt ovat täysin alitajuntansa vietävänä – ihan niin kuin kaikki muutkin ihmiset. Ällistys on joka kerta yhtä suuri.

          Olenkin hyvin huvittunut tästä keskustelusta, jonka mukaan esimerkiksi olematon tuoteinformaatio vaikuttaisi ostopäätöksiin myönteisesti.

        2. Eikö pakkaus sitten voi olla insinöörimäinen olematta ruma? Koneen hissit ja Valmetin paperikoneet ovat iinsinöörimäisiä, samoin Genelecin varsinainen tuote, eli kaiutin. Miksi siis pakkaus ei ole yhtä insinöörimäinen, eli hyvin suunniteltu, optisilta ja suojaavilta ominaisuuksiltaan sekä painojäljeltään huippuluokkaa. Sitä markkinointimiesten osuutta pakkauksessa ovat vain kuvat ja tekstit. Ruskea pahvi ei edusta parasta insinööriosaamista.

  18. Mulla on ollut 6010:t ja nyt M030:t. Kumpikaan ei kyllä ollut pakattu tuolleen. Ekoissa taisi olla mieleenjäämätön vihreävalkoinen peruspakkaus. Niitä oli myymälässä iso pino näkyvästi esillä ja kauppakin taisi käydä.

    Jälkimmäisten pakkaus oli jos ei nyt upea, mutta ihan jees, ruskeaa kierrätyspahvia. Muistaakseni revin siitä jonkun läpykänkin muistoksi. M030 on vähän ekohenkinen muutenkin, joten ruskea pahvi sopii kuvaan.

  19. Geneleciä on täällä verrattu Appleen. Aika osuva vertaus, ainakin osittain. (Entisenä high-end hifistinä tosin korvasin Genelecit Mu-solla https://www.naimaudio.com/mu-so. Syynä laitteiden määrän vähentäminen.)

    Tunnustan olevani Applen tuotteiden käyttäjä. Lähipiirissäni sellaisia on useita. Jotkut ovat DIPLOMI-insinöörejä ja loput muita tallaajia. Kaikki tuntemani Applen käyttäjät jakavat saman kokemuksen. Se jännityksen ja odotuksen tila kun saa kaupasta mukaansa *kauniin* omenaisen tuotteen ja kun sen kauniin paketin lopulta kotona avaa. Applen tuotteet ovat lisäksi sijoiteltu kauniisti useimmissa niitä myyvissä kaupoissa.

    Hyvin suunniteltu paketti vetoaa kaikkiin. Tai ainakin 99% kuluttajista. Loput pilaavat muiden maineen.

  20. Äänentoiston kenttä on varsin laaja-alainen ja monivivahteinen sekamelska tavallisen kuluttajan olohuoneessa. Osa kuluttajista vierailee ”pesukonekaupassa” kun on taravetta äänentoistolle. Sille isolle massalle pahvilaatikot ja brändit mainoksissa sekä laseissa on tuntemattomia. Meissä ihmisissä on seuraava ongelma. Silmä on digitaalinen, korva analoginen ja samalla logaritminen. Kuluttaja huomaa hd telsun verrattuna 4k telsun kuvanlaadun eron. Silmä huomaa sumuisen kuvan helposti. Äänessä on se harmillinen ominaisuus jos ei ikinä ole kuullut kunnon ääntä ei osaa kaivata sitä. On irvokasta taideteos äänitteen raiskaamista ladata häviöllistä mp3 mössöä iPhoneen ja kuunnella sitä olemattomien korvanappien kautta.
    Eli ostajat eivät tiedä mitä he jäävät paitsi, kun eivät ole ikinä kuulleet kunnon äänentoistoa.
    Olen insinööri ja pitkän linjan audioharrastaja.
    Kommenttini ovat hyödyttömiä kuluttajille markkinoinnissa koska kaiken sen roskan, hypen , tarinat jne työnnän sivuun. Tuotetta olen ostamassa.
    Herra Parantainen on oikeassa pahvilaatikon ja nettisivujen kommenteissa.
    Hän on melkoisen väärässä audiolaitteiston tuottaman äänen laadun kuulumisessa ihan taviksenkin korvaan. Hankin 2015 alkupuolella 7.2 kotiteatterin Genelec G Five kaiuttimilla ja kahdella muun valmistajan subilla. Silloin esim 7071 subi oli niin ruman näköinen ettei yksikäänNainen huolisi sitä olohuoneeseensa. Minulla oli käymässä kaveripariskunta ja keskustelimme äänentoistosta ja laitteista. He kysyivät asiallisesti kuuleeko eron ”pesukonekaupan” mdf laatikoihin verrattuna? Laitoin hiljaa soimaan Leonard Cohenin Hallelujan + muuta kunnollista musiikkia. Heidän kommentti oli aivankuin artisti olisi soittanut heidän edessään.
    Mitä Genelecin pitäisi tehdä jotta kuluttaja pesukonekaupassa tarttuisi värikkääseen G laatikkoon?
    Vaikka G Onet levittää kaikkiin suomen pesukonekauppoihin ja demota kuluttajalle tietokone muovikaiuttimen eroa G oneen verrattuna.
    Tehtävä on haastava koska kuluttaja on irrationaalinen, sekopäinen, ailahteleva ja täysin järkeä vailla.
    Jos kuluttaja toimisi rationaalisesti hän peittäisi toisen silmän merirosvolapulla ja katselisi talouspaperirullan läpi Ateneumin Kallen-Kallelaa ja Reempranttia aivan kuin hän tekee kuunnellessaan iPhonen kuulokkeista mp3 melua. Yrittää kannattaa aina koska fiksuja on aina joukossa joilla kytee ajatus ”asuntolainan jälkeen” palataan G kauppaan.
    Mitä G Five esittelyni aiheutti! Ystäväperhe käy vakavat keskustelut tarpeesta ja budjetista.

    Siunatuksi lopuksi ”jees jees henkilöt ovat niitä kaikkein turmiollisimpia” yrittäjän kavereita. Henkilö joka laittaa ajattelemaan on hyödyllinen kaveri.

  21. Niin. Kyllähän Genelec on aivan huippu esimerkki siitä miten saadaan, kenties sattumienkin kautta, hyvästä tuotteesta aivan megatuote ja maine. Eräänlainen ”keisarin uudet vaatteet” ilmiö.

  22. Kommentoin noin yleisesti pakkaukseen liittyvää asiaa, koska se mielestäni liittyy oleellisesti tuotteistukseen. Nykyään kun ostaminen on siirtynyt enenemissämäärin verkkokauppapuolelle, niin pakkauksen merkitys on mielestäni erittäin tärkeä. Itse kannatan Applen (varsinkin Jobsin aikaista) yksinkertaista, selkeää ja jopa minimalistista tyyliä, jossa erottuvat yrityksen tunnistettava logo ja nimi. Zalando on toinen hyvä esimerkki selkeydestä ja tunnistettavuudesta. Katselkaapa joskus jos käytte asiamieposteissa, joissa paketit on näkyvillä, niin silmiin kyllä pistää heti zalandon paketit. Selkeetä mainontaa josta ei suoraa koidu kustannuksia yritykselle. Sitten kun katselee esimerkiksi leffoja tms., jossa käytetään läppäriä niin kaikki muut merki paitsi Apple jää huomioimatta. Applen läppärin kantensa kun se puraistu omena hyppää heti silmille ja epäselväksi ei todellakaan jää, minkä firman tuotteesta on kysymys. Muiden firmojen läppärit hukkuu massaan koska niiden logo tai teksti ei ole tunnistettava ja mieleen painuva. En nyt yritä tässä mainostaa Applea enkä myöskään ole Appleuskovainen (joo mulla on Windows, Android ja Apple värkkejä) mutta tykkään niiden tunnistettavasta ja laadukkaasta tyylistä. Muutamia vuosia sitten tilasin ekan omppuläppärin. Sitten kun kuriiri toi sen kotiovelle ja sain kuljetuspakkauksen avattua niin ajattelin, että wow! Normitilanteessa olisin raiskannut ja repinyt paketin nopeasti mutta nyt sisältä paljastuikin todella tyylitelty ja laatua huokuva tuotepakkaus. Yksinkertainen, minimalistinen ja tunnistettava salkkumainen paketti herätti heti positiiviset fiilikset. Sitten kun tuotepakkauksen aukaisi niin tuli toistamiseen wow! Kone ja kaikki tarvikkeet oli sijoiteltu ja pakattu sinne sisälle viimeisen päälle siististi ja hienosti. Kyllä tällainen antaa kuluttajalle aika vahvan positiivisen fiiliksen ja hyvän laatumielikuvan, joka vaikuttaa siihen ostaako näitä vehkeitä jatkossakin. Eihän sillä palkkauksella sinänsä ole merkitystä kun tuote sen sisällä on laadukas, mutta markkinoinnin ja tunnettavuuden kannalta se on erittäin oleellinen.

    1. Kiitos Arska, totta turiset!

      Design-asioihin liittyy selvästi se ongelma, että useimmat ihmiset eivät itse huomaa, miten vaikkapa tuotepakkaus vaikuttaa heihin. Siitähän tässäkin keskustelussa on monta näytettä.

      Erityisen hankalaa vaikutusten huomaaminen tuntuu olevan silloin, kun johtajan pitäisi maksaa oman tuotteensa muotoilusta.

      Veikkaan, että taustalla on jopa ihan aivojen fysiologiaan liittyvä ongelma. Luultavasti laskenta ja talous pyörii ihmisen aivoissa aivan eri osastolla kuin ”tunteilu ja hempeily”.

      Ajatustani tukevia tutkimuksia löytyy käyttäytymistaloustieteestä paljon. Esimerkiksi kun koehenkilöitä käsketään ensin laskemaan jotain, heidän empatiakykynsä kärsivät välittömästi.

  23. Mun mielestä genelec on hyvin brändätty, kun se on täysin no-bs linjalla oleva laatutuote. Ei häkkyrää, väkkyrää, ei hienoja kuvia ja paketteja ja katteettomia lupauksia ja typeriä iskulauseita, vaan meininkinä on, että tehdään ylivoimaisesti paras tuote ja thats it.. Kiekkotermein, käydään lyömässä 6-0 taululle ja lähetään saunomaan.

  24. 2020 ja edelleen sama ongelma jatkuu nettisivuilla. G-malliston jokainen kaiutin on samannäköinen, joten tuotesivuilla pitäisi olla kuva G xxx kaiuttimista käytössä, jonkun mittatikkuna toimivan tunnistettavan, aiheeseen liittyvän esineen kanssa. Ykköset voisivat olla läppärin kanssa pöydällä. Saisi nopealla silmäyksellä kuvan minkä kokoinen kaiutin on. Katalogista dimensiot selviää, mutta kuinka moni vaivautuu.

    1. Kiitos Erik, olet niiiin oikeassa. Viime vuonna päätin ostaa yhden Genelecin keikkakäyttöön. Tärmäsin tuohon samaan ongelmaan jälleen kerran. Mallien kokoeroja ei millään pystynyt hahmottamaan firman markkinointikuvista. Pakko oli raahautua kauppaan niitä vertailemaan.

  25. 07/2020 ja edelleen tilanne tismalleen sama kuin blogin kirjoitushetkellä 2016!

    Ihme, että tällaiset yritykset edelleen menestyy jossa palvelukokemukselle annetaan 0 painoarvo!

    En keksi perusteluja miksi maksaa ylihintaa tuotteesta mitä ostetaan vähän niin kuin sika säkissä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Kuinka kalastat ruutanoita
Tommi Elomaa

Kuinka kalastat ruutanoita?

Miten myyt asiakkaille, jotka säästävät pysyäkseen hengissä? Millaisella syötillä ruutana käy koukkuun kiinni?

Miten opetat itsellesi hyviä asiakkaita
Tommi Elomaa

Miten opetat itsellesi hyviä asiakkaita?

Opeta asiakkaasi kuuden vaiheen kautta kuuliaisiksi ja tottelevaisiksi. Se tekee heidän elämästään helpompaa ja samalla myös parannat omaa katettasi.

Reputatko kananmunatestin
Tommi Elomaa

Reputatko kananmunatestin?

Elätkö siinä harhassa, että teidän palvelunne on uniikki myös asiakkaidenne mielessä? Kananmunatesti paljastaa höttöpuheen armotta.

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.