Etsi kirjoituksia
Close this search box.

Mitä sinun EI pitäisi tehdä juuri nyt?

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Sain loppusyksystä kutsun lukupiiriin. Olin ensin innoissani. Mutta sitten kuulin, että käsittelisimme kirjaa nimeltään The ONE Thing.

Äh, onko ihan pakko? Olen lukenut liian monta ajanhallinnan opasta. Lisäksi olen kirjoittanut yhden itsekin.

Harva tietää, että ensimmäinen kirjani käsitteli juuri samaa aihetta. Se oli ohut omakustanne, jonka tilaaja oli S-ryhmän tukkuporukka. Naputtelin oppaan puoliksi Marco Mäkisen kanssa, kun olimme töissä samassa mainostoimistossa vuonna 1996.

Mutta kuten tavallista, kotiläksy imaisi mukaansa. Opus oli loppujen lopuksi virkistävää luettavaa. Taas kerran vanha sanonta osoittautui todeksi: pakko on paras muusa.

Kirjoittaja Gary Keller on USA:n suurimman* kiinteistönvälitysketjun toinen perustaja ja omistaja. Firman mittasuhteista kertoo jotain se, että ketjun palveluksessa pakertaa yli satatuhatta välittäjää. Putiikki diilaa kämppiä yli 150 miljardilla dollarilla vuodessa.

Gary Keller ei ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Hän on kirjoittanut bestsellereitä aiemminkin. Ensimmäinen hitti The Millionaire Real Estate Agent on vuodelta 2004. Teosta on myyty yli puolitoista miljoonaa kappaletta.

Minkä dominoilmiön ajattelit tänään käynnistää?

Vuonna 1983 American Journal of Physics -lehti julkaisi artikkelin kiinnostavasta dominoilmiöstä. Tiedemies Lorne Whitehead oli havainnut, että yksittäisen dominolaatan voima riittää aina kaatamaan puolitoistakertaisesti itseään suuremman laatan.

No mitä sitten?

Se tarkoittaa, että jos ensimmäinen laatta on vain 5 millimetrin korkuinen, jonossa kolmantenatoista kaatuva palikka on jo metrinen. Vastaavasti 32. laatta olisi jo entisen World Trade Center -kaksoistornin suuruinen. Pelkästään kolmentoista ensimmäisen laatan aikana kaatumisenergia lisääntyy kertoimella, joka on yli kaksi miljardia. (Katso video)

Keller väittää, että useimmat meistä jättävät taas tänäänkin ensimmäisen laattansa kaatamatta. Keskitymme sen sijaan jonninjoutavaan säheltämiseen, joka ei käynnistä minkään sortin hyödyllisiä dominoilmiöitä.

Tästä tulee kirjan nimi: mikä on se YKSI asia, joka saattaisi käynnistää dominoilmiön? Se lienee tehtävä, jota pienet arkiset kriisit eivät saisi syrjäyttää.

Keskity yhteen asiaan kerrallaan

Kiinteistögurumme liittyy joukkoon, joka saarnaa moniajoa vastaan. Ihminen ei pysty keskittymään kuin yhteen asiaan kerrallaan. Kaikki muu on itsepetosta.

”Moniajo on vain mahdollisuus sössiä useita asioita samanaikaisesti.”
– Steve Uzzell

Mutta lisäksi on tietysti oleellista pohtia, mihin yhteen asiaan kulloinkin kannattaisi keskittyä. Keller tivaa sitä tuon tuostakin:

”Mikä on se YKSI asia, jonka tekeminen saisi kaiken muun muuttumaan helpommaksi tai tarpeettomaksi?”

Oivasti muotoiltu kysymys! Mihin tahansa tavoitteeseen olisi helppo tepastella, jos matkalla ei olisi esteitä.

Esteet ovat usein myös tietyssä järjestyksessä. Niitä on purettava kuin tukkeja sumasta. Yksi kriittisessä kohdassa jumittava runko pidättelee koko kasaa.

Keskittyminen tuottaa myös lieveilmiöitä

Olet nyt päättänyt, mihin yhteen asiaan keskityt. Hienoa! Mutta ikävä kyllä siitä seuraa väistämättä sotkuja.

Maailma ei pysähdy odottelemaan, että saat tehtäväsi valmiiksi.

Kellerin kunniaksi on mainittava, ettei hän yritä väittää mustaa valkoiseksi. On ihan selvää, että jos joku keskittyy yhteen asiaan, silloin muut kärsivät.

Toisaalta hän toteaa, etteivät tehtävät kerta kaikkiaan ole tasa-arvoisia. Jokin on aina oleellisempaa kuin jokin toinen. Jos jahtaat kahta jänistä yhtäaikaa, et saa kiinni kumpaakaan.

Suojele aikaasi

Ehkä oleellisin ajanhallinan oppi toistuu myös Kellerin teoksessa. Hän kehottaa ensin a) varaamaan aikaa tärkeimmälle tehtävälle ja sen jälkeen b) puolustamaan aikablokkia leijonan lailla.

Monet meistä joutuvat puolustautumaan myös itseltään.

Esimerkiksi Dan Heath (yksi suosikkikirjailijoistani) on hankkinut vanhan läppärin, josta hän on poistanut kaikki selaimet ja verkkoajurit. Koneella on mahdollista vain kirjoittaa.

Usein koulutuksissani istuvat tuotepäälliköt valittavat, etteivät he voi pomoilleen mitään. Jos johtaja keskeyttää ja käskee, silloin on tärkeimmätkin työt jätettävä.

Tästä päästäänkin oleelliseen ongelmaan. Erittäin harvoin asiantuntija edes yrittää viestiä muille, miksi hän keskittyy tiettyyn tehtävään juuri nyt.

Onko sitten ihme, että kollegat yrittävät työntää ”pohdiskelijalle” toisarvoisia töitä niin paljon kuin ehtivät. Telepatia ei tahdo toimia tässäkään asiassa.

Kaikkein hulluinta on se, ettei edes esimies ole kartalla. Saati että pomo ja alainen olisivat jopa sopineet yhdessä, mitkä – kenties vähäpätöisiltä näyttävät – raivaustyöt saattaisivat käynnistää rajun dominoilmiön.

Turaatko parhaillaan jotain sellaista, mitä sinun EI pitäisi tehdä?**

** Kysymys ei tietenkään koske Pölli tästä -blogin lukemista.

* Ilmeisesti aikaisempi ykkönen – eli RE/MAX – jäi hiljattain kakkoseksi.

13 vastausta

  1. Tuosta dominoefektistä tulee mieleen yksi suosikkikirjani, eli Sun Tzun (nyk. ilmeisesti Sunzi?) Sodankäynnin taito ja siitä lainaus sankariteoista.

    Sun Tzun pointti siis menee jotenkin niin, että jos joutuu tekemään sankaritekoja, on jo lähtökohtaisesti tehnyt jotain väärin. Sankariteothan ovat nimittäin aina tilanteita, joissa nälässä olevat, heikosti varustellut, väsyneet ja nuutuneet sotilaat voittavat murskaavan ylivoimaisen vihollisen jollain todella ovelalla jekulla (tai vain taistelemalla äärimmäisen urheasti).

    Tällaista tilannetta ei kuitenkaan voi syntyä, ellei sotapäällikkö ole mokannut strategisella tasolla. Vain strategisella tasolla epäonnistumalla joudutaan tekemään sankaritekoja.

    Päinvastoin, kun hyvä sotapäällikkö johtaa sotaa, tämän hyvinvarustellut, levänneet ja virkeät sotilaat murskaavat väsyneen ja nälkäisen vihollisen joukkojen rippeet äärimmäisellä ylivoimalla.

    Siis jos homma on isolla tasolla jo hoidettu, ei sankaritekoja jouduta koskaan tekemään.

    ”Voittava sotapäällikkö voittaa ensin ja käy sitten sotaan. Häviävä sotapäällikkö käy ensin sotaan ja yrittää sitten voittaa”.

    Kun aloitetaan pienistä dominopalikoista, isot kaatuvat itsestään.

    1. Puhut silkkaa asiaa, kuten aina! Tästä päästään kätevästi myös kiireen käsitteeseen. Se lienee merkki siitä, että homma on jo lähtenyt käsistä.

      Kun joku siis kysyy, onko kiirettä, hän oikeastaan tivaa, onko tilanne karannut hallinnasta. Silti moni ajattelee olevansa sankari, kun hän vastaa myöntävästi.

      No, tietysti hän onkin sankari juuri siinä mielessä kuin kuvasit.

  2. Moi
    Kiitos Jari ajattelemisen aiheesta. Työskentelen tällä hetkellä liikeyrityksessä, jonka kiinteä tavoite on ollut pidempään hauta. (Halutessasi voit pysähtyä ja miettiä). Eli hauskasti sanoen olemme kaikki velikullat haudankaivajia. Suurin ongelma on ollut syvyyden ja kaivuunopeuden määrittely. Uskotko, siitäkin voi olla eri mieltä?

    Olen tälläinen ruutanaksi valepukeutunut lohi…

    Rivit loppuikin kesken. Halutessasi voit lukea tarinan loppuun, jos lähetät sp-osoitteesi. T:muutama viikko sitten Forssan mainetta miettinyt

  3. Näinpä. Minun ei pitäisi miettiä samaan aikaan harrastuskuoron yhdistykseen liittyviä asioita, kiireistä työasiaa, ruokaa ja päivän kokonaisaikataulua. Oikeastaan on samantekevää, mihin ryhdyn ensimmäisenä, koska ehdin kyllä hoitaa tänään ihan hyvin kaiken, mikä tänään pitäisi hoitaa – kunhan en juutu vatvomaan sitä, missä järjestyksessä tarttua toimeen. Joskus ajankäytön suunnittelu on itsensä pahin vihollinen.

    1. Oma kokemukseni on juuri päinvastainen. Tuskailen lähes päivittäin, miten vähän saan edistetyksi pitkän aikavälin suunnitelmiani. Jos taas keskityn ns. oikeisiin asioihin, heti alkaa hirvittää, miten tuskallisen paljon se vaikuttaa lyhyen aikavälin laskutukseen.

      1. Tuo on kyllä ihan totta. Ehkä helpoin ratkaisu olisi siis suunnitella ja aikatauluttaa vain se, mihin ei muuten tule käyttäneeksi aikaansa (syystä tai toisesta). Varaa siihen sopivaksi katsomansa osan työpäivästä tai -viikosta. Ulkoiset pakot (todellinen tai kuviteltu rahantarve, työntekijöillä työnantaja) kyllä pitävät huolen, että lyhyen aikavälin välttämättömät asiat tulevat hoidettua. Ehkä lanseeraan muistikirjamaanantain: silloin ei tehdä mitään ns. järkevää, ennen kuin on hahmoteltu muistikirjaan tarpeeksi, miten niitä suurempia asioita saa konkreettisesti edistettyä alkavalla viikolla. Se olisi ehkä minullekin tarpeeksi väljä metodi, ettei konstista itsestään tulisi epämiellyttävää pakkopullaa.

  4. Oivallinen kirjoitus ja mainio myyntipuhe Kellerin kirjalle!

    Ajanhallinnasta tulee aina mieleen Yhdysvaltalainen tutkimus, jonka mukaan keskiverto amerikkalainen katsoo vuodessa osimoilleen 1000 tuntia televisiota. Tähän tavoitteeseen riittää 3 tunnin töllöttäminen päivittäin. Sitä ei aivan heti hoksaa, että vähentämällä vaivaisen tunnin tai kaksi sohvalla löhöämistä ja ruudun tapittamista vapauttaisi aikaa haluamalleen projektille – pöytälaatikkonovellille, instrumentin harjoittelulle, bloggaamiselle, kielten opiskelulle – vuositasolla 300-600 tuntia.

    Toivottavasti en tunkeile, mutta millä tavalla sinä Parantainen suojelet omaa aikaasi? Sinä kun vaikutat tomeralta: on kirjoja, tuotteistajan pelastuspakkauksia, kursseja ja varmasti mukavasti asiakkaita.

    1. Yrittäjän tärkein – tai ainakin aliarvostetuin – sana on ”EI”. Viimeksi tänään aamupäivällä kieltäydyin (myyjän ehdottamasta) tapaamisesta, koska se olisi tehnyt koko kyseisestä päivästä myyntikelvottoman. Varttitunnin palaverin vaihtoehtokustannus on helposti tuhansia euroja.

      Lisäksi suojelen aamuja. Ne ovat tehokkainta työaikaa, jos pitäisi naputella tekstiä tai tuotteistaa jotain. Siksi sovin asiakaskäynnit ja projektikatselmukset vasta iltapäiviksi. Ei se tietenkään aina onnistu tai ole edes tarpeen. Mutta yli 90 % tapaamisisistani osuu haarukkaan klo 13–16.

      1. Kiitos napakasta vastauksesta.

        Yhdyn ehdottomasti EI:n voimaan. Yrittäjä tai kukaan itsenäisesti kilpaileva ei pysty saavuttamaan mitään olemalla kyllä-mies.

        Itse pidän illat puhtaana puurtamisen aikana. Riippunee paljolti ihmisen luontaisesti rytmistä milloin on tehokkaimmillaan.

        1. Useimmat meistä vain tahtovat miellyttää muita niin, ettei EI irtoa sitten millään.

          Tässä kuitenkin muutama ehdotus ei-sanan käyttökohteiksi: Vaikeat vokaalit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Vinkit kriisijohtamiseen
Minna Elomaa

Nesteestä nosteeseen – TOP 10 vinkit kriisijohtamiseen

Tuotteistuksen kolme vaihetta on lupaus, lunastus ja paikkaus. Paikkausvaiheeseen päästään, jos jotain menee pieleen. Kokosin omista kokemuksistani vuosien varrelta kriisitilanteen haltuunottoon vinkit, joita olen arjessa

fossiili-3
Jari Parantainen

Valtuutetun vaarallinen johtamisvinkki

Päätä ensin tavoitteet ja vasta sitten resurssit. Jos annat resurssien ohjata tavoitteita, organisaatiosi päätyy muiden fossiilien seuraksi aika pian.

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.