Olin tänään tilaisuudessa, jossa Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA julkisti uusimman raporttinsa. Sen aiheena on turha sääntely. Suomi kun saattaa hyvinkin olla eniten uusia pykäliä tehtaileva eurooppalainen maa.
EVA:n johtaja Matti Apunen veti tilaisuudessa keskustelua, johon osallistuivat Vihreiden kansanedustaja ja entinen oikeusministeri Tuija Brax, professori Urpo Kangas ja toimitusjohtaja Timo Jaatinen.
Kuulin oikeastaan ensimmäisen kerran taustoja syistä, joiden vuoksi suomalaiset joukkorahoitushankkeet törmäävät seinään yksi toisensa jälkeen.
Kesällä 2012 urheilumanageri Aleksi Valavuori käynnisti Twitterissä keräyksen, jonka tarkoitus oli korvata jalkapalloseuran junioreiden menettämät rahat. Hyvin käynnistynyt operaatio sai kuitenkin karun lopun. Poliisi ilmoitti, että tempaus oli rahankeräyslain vastainen.
Senja Larsenin ruotsin kielen oppikirjaprojekti oli tarkoitus käynnistää joukkorahoituksen keinoin yhdysvaltalaisen Kickstarter-palvelun avulla. Poliisi iski tässäkin tapauksessa heti. Larsen palautti keräämänsä rahat varmuuden vuoksi.
Mistä moinen panikointi on peräisin? Miksi ihmiset eivät saisi antaa vapaaehtoisesti pieniä summia mihin tahansa hyvään tarkoitukseen?
Tuija Brax kertoi, että joukkorahoituksesta on eri ministeriöissä hyvin erilaisia kantoja. Kaikki eivät suinkaan ole sitä mieltä, että joukkorahoitus tulisi estää – päinvastoin.
Ongelma tiivistyy yhteen sisäasiainministeriön virkamieheen, jota sekä edellinen (Kokoomuksen Anne Holmlund) että nykyinen sisäasianministeri (Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen) kaikesta päätellen tukevat.
Taustalla on ajatus siitä, että joukkorahoituksella saatettaisiin kerätä varoja terroristeille – tai muuten vain muslimeille!
Urpo Kangas komppasi, että juuri tästä on kyse.
Pelko tuntuu aikanaan saaneen alkunsa havainnosta, että esimerkiksi Suomessa asuvat somalialaiset ovat lähettäneet rahaa köyhään kotimaahansa. Sehän on ilmiselvää terrorismia tukevaa toimintaa.
Holhoavat ajatukset saavat usein alkunsa moraalipaniikista, eli liioitellun hysteerisestä reaktiosta.*
* Lähde: Holhouksen alaiset – Seitsemän näkymää ylisääntelyn Suomeen, EVA 2012
29 vastausta
Ongelmien ja ”ongelmien” maton alle lakaisu tuntuu jotenkinn tyypilliseltä toiminnalta. Terroristithan eivät voi saada rahoitusta, jos tällainen rahankeräys on laitonta. Kysymys kuuluukin, olisiko poliisi hoksannut mitään, jos Senjan keräys olisi toteutettu kokonaisuudessaan ruotsiksi tai englanniksi?
Kieltämättä jutun juoni kuulostaa huonolta vitsiltä. Olin pudota tuolilta, kun kuulin, miten jonkun panikoivan virkamiehen mieli voikin olla pieni.
Voiko tätä älytöntä kieltoa kiertää mitenkään? Eli kerätä varjoja tekemällä Väyryset myymällä mukeja hyvän asian tukemiseksi, tai vaikkapa ennakkokappaleita, jäsenyyksiä websivulle tms.?
Siihen ei luulisi olevan kenelläkään nokan koputtamista.
Braxin kommenteista tuli sellainen käsitys, että myös muissa ministeriöissä ihmetellään, miksi joukkorahoitus on sisäasiainministeriössä niin mahdoton mörkö.
Toki sisäasiainministeri Päivi Räsänen voisi panna alaisensa ojennukseen vaikka heti. Niihän liikenneministeri Merja Kyllönenkin toimi, kun hän kenkäisi liikenneviraston pääjohtajan Juhani Tervalan pellolle.
Myös esim. ilmaisen ohjelmistotuotteen tai varmaan blogipostauksenkin yhteydessä tulkittu rahansiirto voidaan tulkita vastikkeelliseksi. Eli kait tuota yritetään ainakin jossain tulkita vähän järkevämmin.
https://linja-aho.blogspot.fi/2012/09/pieni-taky-poliisihallitukselle.html
Minäkin olin ko. tilaisuudessa (hemmetti kun en älynnyt tulla pikaesittäytymään) – turasin itse tällaisen blogauksen ko. raportista:
https://linja-aho.blogspot.fi/2012/10/holhouksen-alaiset-7-nakymaa.html
Terrorismin rahoittamisen ehkäisy on universaali yleisargumentti, jolla voi perustella mitä tahansa vapauksien rajoittamispykälää. Samalla perusteella joudut mm. pankkitädin kuulusteltavaksi (”mistä rahat ovat peräisin”), jos erehdyt tallettamaan vähänkin suuremman käteissumman pankkitilillesi.
Kiitos Vesa, hyvä kirjoitus!
Eikö ollut muuten erikoista, että tässäkin tapauksessa Brax jätti mainitsemansa virkamiehen nimen kertomatta. Mikähän idea siinä mahtaa olla, että kyseistä hahmoa täytyy kuitenkin suojella?
Olen pari kertaa ihan kokeeksi kysynyt ministeriöistä, kuka on keksinyt jonkin järjettömän säädöksen alun perin. Lopulta päädyn aina siihen, että täysin asialliseen kysymykseeni ei lopulta suostu vastaamaan kukaan.
Asiat voisivat olla myös aivan toisin. Koko lakien valmisteluprosessi on nykymaailmaan aivan liian salainen ja hähmäinen. Vaikka esimerkiksi Avoin ministeriö on virkistävä idea, se ei varsinaisesti avaa näkymää lakien ja asetusten syntyhetkille.
Kaikkein ällistyttävimpiä ovat sellaiset työrauha-lausunnot, joita sekä Lipponen että Vanhanen käyttivät. Siis että keskeneräisistä asioita ei pitäisi vatvoa julkisesti, vaan virkamiehille on annettava työrauha.
Ja tietysti, kun virkamies on päätöksen tehnyt, siinähän pysytään. Päätöksen pyörtäminenhän tarkottaisi, että olisi ollut VÄÄRÄSSÄ. Ja sitä ei voi sallia – mitä muutkin ajattelisivat!
Etenkin tuontiautojen verotukseen liittyvät valtiovarainministeriön venkoilut ovat tästä loistava esimerkki. Tullikin peri EU-säädösten vastaisiksi tietämiään maksuja vuosikausia. Tärkeintä oli vaikuttaa johdonmukaiselta loppuun saakka.
Tässä tuohon auton tuontiin liittyen kertomus. Kyseessä on vielä muuttoauto ja EU:n sisällä. Mites se meni se ihmisten, tavaoiden ja pääoman vapaa liikkuminen EU:ssa…
https://antsu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/120554-tulli-ja-9-vuotta-vanha-autoni
Ei voi uskoa, että tällaista toimintaa on vielä vuoden 2012 EU-Suomessa.
Voiko tämä olla enää totta…
Joukkorahoittaminen on Suomessa mahdollista, kunhan homman hoitaa oikein (vrt. Iron Sky). Tästä on nyt syntynyt hiukan väärä kuva. Tästä huolimatta rahankeräyslaki on silti syytä uusia ts. vastiikkeettomien lahjoitusten osalta nykykäytäntö on järjetön. Laihon oma näkemys asiaan löytyy muuten tämän tekstin lopusta: https://myrskynsankarit.wordpress.com/2012/08/28/suomen-laki-ja-joukkorahoitus/
Pidetään tosiaan mielessä koko perusasetelman päättömyys. Sen pitäisi olla aivan oma asiani, jos haluan vapaaehtoisesti ja omalla riskilläni lahjoittaa kympin ihan mihin lailliseen tarkoitukseen ikinä haluan. Tässä jos missä viranomaiset sortuvat kansalaisten holhoamiseen.
Itse käytin ainoan puheenvuoron (niitä jaettiin varsin niukasti) siitä, kun Brax kehui ajaneensa läpi lain, jonka mukaan suojaamattoman langattoman verkon käyttö ei ole enää laitonta:
”Luvattomana käyttönä ei pidetä suojaamattoman langattoman tietoverkkoyhteyden kautta muodostetun internet-yhteyden käyttämistä.” (Rikoslaki)
Kysyin, että mikä tekee tietotekniikasta noin ihmeellisen pykälää kaipaavan asian, koska eihän rikoslaissa ole erikseen dekriminalisoitu vaikkapa kännykän lataamista kahvilan pistorasiasta tai lukitsemattoman WC:n käyttöä (esimerkkejä olisi voinut keksiä vaikka kuinka).
Vesa, tilaisuudessa esittämäsi kysymys oli kieltämättä osuva. Brax ei kyllä osannut siihen oikein mitään sanoa. Oma päätelmäni on, että kun tietotekniikka on outoa ja siksi ilman muuta vaarallista, virkamiesten kannattaa kehittää kieltoja varmuuden vuoksi.
Iron Sky on vähän huono esimerkki joukkorahoituksesta Suomessa kun tarvittavasta rahasta alle 1/7 on kerätty joukkorahoituksella ja sekin erilaisten tuotemyyntien yms. kautta. Kuinka suuri osa varainkeruusta edes tapahtui Suomessa?
On totta, että ihmisen pitäisi saada ”omalla vastuulla” antaa rahansa mihin haluaa, mutta samalla on muistettava että meillä Suomessakin säännöllisin väliajoin joku vekkuli kerää rahaa hyvään tarkoitukseen – käytännössä omaan taskuun. Eli kyllä rahankeräyslaille paikkansa on, jos halutaan hyvinvointivaltiossa heikkolahjaisempia suojella.
Joukkorahoitus pitäisi kyllä saada toimimaan ja on ihan käsittämätöntä tunarointia, jos se on yhdestä virkamiehestä kiinni. Voisi jopa ajatella, että järjestelmässä itsessään on joku vika, jos se voi näin olla…
Kyllähän kaikenlaisia koijareita löytyy, mutta onko tosiaan rahankeräyslaki tehokas estämään niitä? Tai hankaloittaako se samalla kaikkea rehellistä rahankeräystä huomattavasti? Samat työkaluthan noilla veijareilla on kuitenkin sääntelyn kiertämiseen kuin muillakin.
Se heikkolahjainen voi kuitenkin antaa kymppinsä kerjäläiselle koska tahansa. Tai hän voi soittaa ennustajan palvelevaan puhelimeen. Tai hän voi ostaa sillä ryppyvoidetta, joka ei vaikuta ryppyihin.
En oikein ymmärrä, miten rahankeräyslaki muka onnistuu suojelemaan tuota poloista.
Aivan käsittämätöntä että tällaisia diktaattoreita voi olla demokraattisessa maassa. Torppaakohan kyseinen herra tämänkin? https://www.kickstarter.com/projects/unmonday/unmonday-43l-independent-ceramic-airplay-speaker
Vähän pitää piikitellä sinua Jari tässä holhousaiheessa. Muistatko mitä kirjoitit aselupa-asioista? 🙂
Niin, mitä siitä sanoinkaan: Haittavero tuliaseille
Totesin, ettei tuliaseiden kieltäminen liene realistinen ajatus. Mutta että sopivalla verotuksella turhia tuliaseita olisi helppo karsia. Turhuuden mittarina toimisi raha. Jos tuliase on jollekulle hyvin tärkeä, hän maksanee veron mielellään. Omistamisen hinta pakottaisi itse kunkin puntaroimaan, miten tärkeästä asiasta on kyse.
Periaate on aivan sama kuin Osmo Soininvaaran usein ehdottama pysäköintipaikkojen huutokauppa, joka tulisi järjestää (etenkin monissa helsinkiläisissä) taloyhtiöissä vuosittain. Niukkoja autopaikkoja vapautuisi käyttöön ihmisiltä, joille sellainen ei ole lopulta kovin oleellinen.
Loistava idea tuo parkkipaikkojen huutokauppa.
Juuri toissapäivänä ystäväni kertoi, että heidän taloyhtiössään (jossa on 50 asuntoa ja 10 autopaikkaa) kävi seuraavasti: asukas tiedusteli isännöitsijältä, että onko oikein, että taloyhtiön puheenjohtajalla on kaksi paikkaa, vaikka hänellä on vain yksi auto. Lopulta selvisi, että toinen paikka oli de facto taloyhtiössä asuvan nuoren naisen käytössä :-).
Niin, nykyinen järjestelyhän on monin tavoin älytön. Joskus vuosia sitten ensimmäisenä jonoon ehtineet saavat niukat pysäköintipaikat haltuunsa ikuisiksi ajoiksi. Tai sitten perusteet ovat vielä ”luonnollisempia”, kuten esimerkkisi kertoo.
Käytäntö takaa melkoisen tulonsiirron ensin ehtineille. Semminkin, kun taloyhtiö voisi tienata säännöllisellä huutokaupalla niin, että myös autottomien asukkaiden vastikkeet pienenisivät.
Haittaverot ovat samanlaista holhousta kuin tuollaiset pölhöt lait. Sillä erotuksella toki, että veroratkaisulla rikkailla on varaa harrastukseen, kun todellinen ongelma (terroristit vs. laittomat aseet) ei katoa mihinkään.
Mutta tässä toki päädytään taas siihen kysymykseen pitäisikö maailmassa olla aseita lainkaan. Koska kaikkia maailman aseita emme pysty hävittämään, niin keskusteluun on turha edes ryhtyä.
Vastarannankiiski minussa haluaisi vastustaa myös tuota parkkipaikkaideaa sillä perusteella, että rikkaat jyrää taas. Mutta toisaalta, jos (köyhä) haluaa autoilla on parasta vaan suosiolla muuttaa Espooseen!
Kannattaa tietysti lukea Soininvaaran blogista suoraan, mitä hän on pysäköintiasoista sanonut. Sivumennen sanottuna olen hänen faninsa, miehen logiikka on monissa asioissa silkkaa rautaa.
Mutta jos tulkitsen hänen näkemystään oikein, esimerkiksi Helsingin keskustassa asuvat tarvitsevat aika harvoin henkilöautoa – olivat he köyhiä tai rikkaita. Niinpä on aivan oikein, että ne maksakoot, jotka haluavat varata Suomen kalleimpia neliöitä peltilehmänsä säilytystilaksi.
Sitä paitsi huutokaupassahan on kyse nimenomaan siitä, että köyhät eivät joudu rahoittamaan asuntojensa hinnoissa tai vastikkeissa toisten autopaikkoja. Hinta niillä on joka tapauksessa, kaupattiin ruudut huutokaupalla tai ei.