Valokuvaajat ovat tunareita

18.8.2012    Jari Parantainen   18 kommenttia

Kävin alkuviikosta lounaalla vanhan ystäväni kanssa. Hän on yksi tuhansista Nokialta pois potkituista insinööreistä.

Kysyin, mitä hän haluaisi tehdä, jos voisi valita minkä tahansa ammatin.

Ystäväni mietti hetken ja vastasi, että hän ryhtyisi valokuvaajaksi. Samaan hengenvetoon hän totesi, että se taitaa vain olla liian kilpailtu ala.

Olin tukehtua kanasalaattiini.

Se pitää paikkansa, että valokuvaajaksi itseään tituleeraavia maailmaan mahtuu. Mutta vähintään 97 prosenttia heistä on täysiä tunareita!

Ilmeisesti kameraan on liian helppo tarttua. Niinpä markkinoille kertyy jos jonkinlaista urpoa sekoilemaan.

Toki joukossa on myös rautaisia ammattilaisia. He ovatkin kiireisiä vuodesta toiseen. Vanhat asiakkaat pitävät valioryhmästä tiukasti kiinni.

Asia on sikäli ajankohtainen, että olen viime päivät etsinyt kuumeisesti valokuvaajia Noste-iltalento-palvelumme tuotantoporukkaan. Heitä on oltava useita, sillä tuskin kukaan pääsee varmasti paikalle esimerkiksi 120 kertaa vuodessa.

Olen nimittäin ihan saletti, että jokainen MD-11:n ohjaimiin tarttunut vieraamme haluaa tilanteesta kunnon muiston. Eikä siitä tule mitään, että jokainen yrittää otattaa itsestään kuvia ryhmän muilla pilottikokelailla.

Tässä hiukan näytteitä kuvaajaehdokkaiden kommenteista:

”Minä otan vain mustavalkoisia valokuvia”

”En halua osallistua tähän projektiin, koska ne kuvat pitäisi ottaa kunnolla.”

”Haluan keikan ilman muuta. Mutta objektiivini on huollossa.”

”Kuvankäsittely olisi hinnassa, mutta ei viimeisen päälle tehtyä.”

”Asun liian kaukana.”

”Minimimäärä on kymmenen kuvauskertaa á 800 euroa.”

”Olisipahan ajankulua.”

Voisin jatkaa listaa vaikka kuinka pitkään. Toisaalta on hienoa, että useimmat amatöörit paljastavat itsensä heti, kun he avaavat suunsa.

Lisäksi kuvaajilla on outoja käsityksiä siitä, miltä asiakaspalvelijan tulisi näyttää – tai miten hänen kannattaisi käyttäytyä.

Hiljattain eräs resupekka yritti napata ryhmäkuvaa bisnesasiakkaista. Kun ilmeet olivat kovin totisia, joku ehdotti, että kuvaaja sanoisi jotain hauskaa.

Ammattilainen mietti hetken ja teki työtä käskettyä:

”PILLU!”

En ole vielä nähnyt potrettia. Mutta veikkaan, että hymyt olivat aika väkinäisiä.

Suomessa on helppo menestyä millä tahansa niin sanotulla luovalla alalla. Useimmat kilpailijat ovat täysiä tunareita.

 (0)



18 kommenttia

  1. Jussi Kari kirjoitti:

    Totta turiset, kuvaajien laatu on varsin... vaihteleva. Tai en tiedä onko varsinaisessa LAADUSSA eroa - palvelussa kuitenkin on.

    Tuli pidettyä tässä entisen tyttöystäväni eli nykyisen vaimoni kanssa häät parisen viikkoa sitten. Tokihan paikalle piti saada ihan kuvaajakin, joten ei muuta kuin metsästämään sellaista. Ei muuta kuin etsimään häiden maantieteellisellä alueella liikkuvat ja itsestään ilmoittaneet hääkuvaajat. Näitä oli 8 kappaletta.

    Mailasin kaikille suurin piirtein samalla viestillä: häiden ajankohta ja paikka sekä kesto ja pyysin tarjousta hääpotreteista + dokumentaarisesta kuvauksesta (tarjousta oli vähän pakko pyytää, koska lähes kukaan ei kertonut hintojaan sivuillaan, mikä on sekin toki jännä juttu...).

    Kuudelta ei ole kuulunut vastausta vieläkään. Vähemmän yllättävästi he eivät saaneet hommaa. Ilmeisesti heillä on niin paljon asiakkaita, etteivät viitsi vastata edes rahaa tyrkyttäville.

    Kaksi kuvaajaa vastasi päivän sisällä, ja keikka menikin Pekka Hoville (phovi.fi).

     (0)
     (0)
    • Jari Parantainen kirjoitti:

      Kuvasit hyvin sen syyn, jonka vuoksi epäilen, onko asiantuntijoiden patisteleminen yrittäjiksi kovin viisasta.

      Tekninen osaaminen (kuten kuvaaminen) on todellisuudessa vain pieni osa kokonaisuutta. Siis jos laatua pitäisi mitata asiakkaiden näkökulmasta.

      Pari vuotta sitten Talouselämässä oli juttua suomalaisesta tutkimuksesta / selvityksestä. Sen mukaan konsultit sun muut asiantuntijat unohtavat laskuttaa noin 8 % töistään!

      Tulos kertonee, että edes yrittäjälle itselleen tärkeimmät oheistoiminnot eivät ole kunnossa. Saati että tämä piittaisi pätkääkään asiakkaiksi kutsutuista häiriötekijöistä.

      Joitain vuosia sitten yhtiökumppanini Antti sai patistella erästä alihankkijaa, että tämä suostuisi lähettämään laskun töistään. Summa oli kuusinumeroinen. Neljä vuotta siihen meni, että se lasku lopulta tuli.

      PS. Onnittelut Edisteen koko porukan puolesta!

       (0)
       (0)
  2. Jouni Martikainen kirjoitti:

    Nepotistisesti heitän tähän linkin, jossa yhden ammatikseen kuvaavan henkilön yhteystiedot: http://www.harmaat.fi/jaakko/yhteystiedot/

     (0)
     (0)
  3. Jiikoo kirjoitti:

    Olis ollu paikka heittää kunnon myyntipuhe, ja teilata "väitteet" tunareista, mut tuli vaan yhteystiedot.

     (0)
     (0)
    • Jari Parantainen kirjoitti:

      Suomessa riittää kuvaajia, joilla ei ole edes työnäytteitä verkossa. Asiakkaiden kuvia ei saa muka julkaista. Kaikenlaista vastaavaa selittelyä ja soopaa riittää sitäkin enemmän.

      Ilmiö on tuttu myös asiantuntijaorganisaatiosta. Referenssejä ei ole, koska eivät asiakkaat niitä kuitenkaan antaisi. Ei tosin ole edes kysytty.

      Edisteellä olemme toimittaneet nyt noin 200 tuotteistusprojektia. Kaksi asiakasta kautta aikain on kieltänyt referenssit. Siis noin yksi sadasta!

       (0)
       (0)
  4. Aivan paras toi kymmenen kuvauskerran pakko. Heti kättelyssä pakko tehdä kahdeksan toban diili. Mahtavaa. :-)

     (0)
     (0)
    • Jari Parantainen kirjoitti:

      Sanopa muuta. Keräilin leukaluitani lattialta. Etenkin kun olin juuri selittänyt, että olemme vasta testaamassa palveluamme. Toisin sanottuna sen jatkosta ei ole - eikä voikaan olla - mitään havaintoa.

      Jos olisin itse valokuvaaja, lähtisin näyttämään kynteni ilmaiseksi. Hävittävää on niin vähän. Jos taas palvelustamme tulee hitti, kuvaajallakin riittää töitä vuosikausiksi.

       (0)
       (0)
  5. Kari Kaisto kirjoitti:

    Tuossa Jarin viimeisimmässä viestissä tulee selvästi esiin puute joka vaivaa suurinta osaa myyjistä: asiakasta ei kuunnella (tähän voi sisällyttää myös sen että viestiä/tarjouspyyntöä ei viitsitä lukea). Mielestäni viestin lukeminen tai asiakkaan kuunteleminen tarkoittaa että aidosti yrittää ymmärtää mitä toinen osapuoli tarkoittaa. Samaan sortui erään koulutusportaalin myyjä.

    Pyysin edullista ja riskitöntä testijaksoa, tarjous oli 490 € + alv/kk vuoden ajan eli 5880 + alv sitoumus. Ei yhden miehen konsulttifirmalle kovinkaan riskitöntä. Tarkensin pyyntöä ja kuukausihinta tippui 40 €/kk neljään ja puoleen sataan.

    Ei oikein tiennyt itkeäkö vai nauraa.

     (0)
     (0)
    • Jari Parantainen kirjoitti:

      Kiitos Kari, en voisi olla enempää samaa mieltä kanssasi. Lisäksi toivoisin, että kuvaaja ottaisi ohjat alusta saakka.

      On yllättävän yleistä, että ammattilaistenkin mielestä ideoiden ja jopa kuvaustilanteen koreografian / aikataulun pitäisi tulla tilaajalta. Siis usein täysin maallikolta!

      Kaikkein helpointa olisi edetä niin, että valokuvaaja esittäisi ensin muutamat peruskysymyksensä (tarkistuslistaltaan, totta kai). Sitten hän ehdottaa jotain - vaikka arvaamalla parhaan näkemyksensä mukaan, jos muu ei auta.

       (0)
       (0)
  6. Jesse kirjoitti:

    Onhan näitä kokemuksia. Firmalla saattaa jonkinmoiset nettisivut ja sähköposti löytyä, mutta eipä siihen kukaan vastaa ainakaan siedettävässä ajassa. Monesti se ekana vastannut saa pyydetyn työn, ellei ole kyse jostain arvokkaammasta asiasta.

    Nostaisin tässä vaiheessa esille myös henkilökohtaisen palvelun, eli asiakkaalle soittamisen! Tässäkin tapauksessa tarjouspyynnön saanut kuvaaja olisi voinut soittaa Jarille ja kysyä tarkempia tietoja tulevasta illasta sekä jatkoajatuksia. Olisi varmasti jäänyt mieleen tulevaisuutta ajatellen, vaikkei juuri nyt olisi keikkaa saanutkaan.

    Reilu vuosi sitten kilpailutin isännöintitoimistoja lähettämällä heille sähköpostia ja pääasiassa niistä tuli kirjeenä iso nivaska sopimusehtoja, jotka olivat kuin samasta oppaasta kopioituja. Ainoa ero firmoilla oli hinnasto. Eräs tarjouspyynnön saanut soitti minulle, kyseli tarkennuksia ja ehdotti tapaamista meidän taloyhtiössämme. Voisimme kuulemma katsella paikkoja. Arvatkaa kuka sai työt?

     (0)
     (0)
    • Jari Parantainen kirjoitti:

      Jesse, osut naulan kantaan. Nimittäin jahtasin kuvaajaa lopulta itse. Se ei ollut helppoa, koska hän ei ollut ilmeisesti kuullut sellaisesta ihmeellisestä keksinnöstä, jota myös puhelinvastaajaksi tai puhepostiksi kutsutaan.

      Kun lopulta tavoitin miehen, hän ihmetteli moneenkin kertomaani asiaan, ettei hän ollut tiennytkään.

      Totesin siihen, että niin juuri: mitäpä jos hän olisi vaikka soittanut ja kysynyt? Sillä tavalla niitä asioita saisi selville.

      Olihan hän kuulemma yrittänyt soittaa. Se on totta. Hän oli yrittänyt - kerran. Siihen panostus oli sitten loppunut.

       (0)
       (0)
  7. Tapio Erälinna kirjoitti:

    Aihetta sivuten törmäsin juuri kuvaan, jonka tarkoituksena on ilmeisesti viestittää sitä, kuinka hirveän vaikeaa on toimia ammattimaisena valokuvaajana nykyään, ja kuinka asiakkaan tulisi ymmärtää ammatin vaikeudet.

    Näin ainakin itse tulkitsen tämän kuvan: http://clientsfromhell.net/image/29906485033

    Itseäni ei ostajana hirveästi kiinnosta nuo seikat, vaan oletan ammattilaisen ottavan ne automaattisesti huomioon asiakkaan kanssa toimiessaan.

     (0)
     (0)
    • Jari Parantainen kirjoitti:

      Kiitos Tapio, tuo olikin mainio pläjäys! Olen samaa mieltä, ettei itsesäälissä kiemurtelu ole kaksinen tapa perustella taksoja.

      Sen sijaan kaikki haihattelijat voisivat saada tuosta laskelmasta alustavan havainnon, mitä ammattikuvaajan homma oikeasti on. Olen joskus nähnyt jonkun toisen kuvaajan laatiman laskelman & piirakan, jossa itse kameran kanssa touhuaminen jäi ehkä kymmenesosaan työajasta.

       (0)
       (0)
  8. Kari Vahtolammi kirjoitti:

    Jari: Kommentoin hiukan sinun kuvaajaasi maanantailta. En tiedä mitä mieltä itse olet hänestä eli kerron pari hauskaa juttua.

    Tyyppi oli oikeastaan aika sanavalmis kuvaajaksi. Naureskelimme siellä takana kun hän kumarteli ja vääntäytyi hauskoihin asentoihin. Ja kommentoi siihen, että tyyliin että pakko kumartui ettei alenna kuvattavia.

    Samaten häneltä kävi sen tärkeimmän kuvan kanssa luontevasti se, että näytti sen miltä se näyttää. Eli ihan 10 sekan työllä otti asiakkaan huomioon. Se tuntui mukavalta.

    Ja yleisesti. Kyllähän sen kuvaajan pitää ottaa hallintaansa oma alueensa. Eli jos haetaan taidetta, niin osaa tehdä sitä ja jos dokumentaarista lähestymistä, niin osaa senkin. Ei asiakas niitä tapoja ja kuvakulmia kerkiä esittää.

    Kari...

     (0)
     (0)
    • Jari Parantainen kirjoitti:

      Kiitos Kari, palautteesi on aivan linjassa omien havaintojeni kanssa.

      Kuvaajamme maanantaina (toisella Noste-iltalennolla) oli nimeltään Johannes Sipponen. Olin hänen suoritukseensa erittäin tyytyväinen.

      Johannes otti homman haltuun alusta saakka. Sain etukäteen yksityiskohtaisen kuvaussuunnitelman aikatauluineen. Kuvauspaikalla hän pysytteli taustalla, kun oli sen aika. Toisaalta hän otti heti tarvittaessa porukan hienosti haltuunsa. Kaikesta näki, että miekkosella on harvinaisen hyvä tilannetaju.

      Kuvat latautuvat parhaillaan pilveen, josta saan ne hetken kuluttua. Kaiken kukkuraksi hän pystyy toimittamaan e-laskun, mikä on jo aika harvinaista valokuvaajille.

       (0)
       (0)
  9. Matti Jaakola kirjoitti:

    Jari olen kanssasi samaa mieltä, että vajaa 100% suomalaisista kuvaajista on sitä itseään eli roskaa. Valokuvausalalla tuntuu pärjäävän itseään tyrkyttämällä ja markkinoimalla sekä tunkemalla nettiin tuhansia referenssejä, riittää että väittää olevansa hyvä. Sitten vielä perään halpa hintalappu ja 99% kuvia ostavista valitsee tälläisen kuvaajan. Edellä mainitusta syystä totean saman kuin ex-nokialainen kirjoituksessasi: "tämä on liian kilpailtu ala"

    Itse pidän itseäni taitavana kuvaajana. Minulla ei ole yhtään referenssiä netissä. Minä en myy kuviani aktiivisesti enkä suostu tulemaan häihin tai muihinkaan juhliin kuvaamaan, koska en siitä pidä. Tämän takia hinnoittelisin myös itseni pihalle Nosteen illasta, minua ei siis kiinnosta. Teen valokuvaustöitä vain kun projekti kiinnostaa itseäni, hinnat per kuva ovat 4-numeroisia. Kukaan ei ole ikinä ollut pettynyt kuviini, joskin näillä hinnoille keikkoja ei ole montaa vuodessa. Voisin vaihtaa päivätyöni valokuvaukseen, mutta minua ei kiinnosta tyrkyttää itseäni joka paikaan ja kilpailla juuri kirjoituksesi mukaisten amatöörien kanssa.

    Tällä halusin vain pyytää sinua huomioimaan, että ehkä projektisi ei olekaan ihan niin mielenkiintoinen kuvaajan näkökulmasta. Sinusta se toki on todella mielenkiintoinen, kuten myös minusta, mutta ei valokuvaaja. On todella paljon mukavampaa kuvata vain yksi kuva, jossa pääsee toteuttamaan itseään. Tätä voisi verrata myyntii; kumpi on näppituntumalta haastavampaa ja palkitsevampaa, myydä yksi miljoonan tuote vai myydä miljoona kertaa euron tuote? Ehkä tästä syystä et löydä ammattilaista?

    Tulen kuvaamaan iltaasi tästä huolimatta, mutta huomioi, että olen taiteilija. Käsittelen siis jokaista luovuttamaani kuvaa n. 10-20 tuntia. Kuvat ovat tietysti hyviä. Se on sitten asiakkaasta kiinni montako kuvaa halutaan?

     (0)
     (0)
    • Jari Parantainen kirjoitti:

      Moi Matti, kiitos kiinnostavasta kommentistasi! Sen ansiosta tiedänkin, mitä seuraava postaukseni käsittelee. Nyt on aivan pakko avata laatuvirheen käsitettä.

      Mieleeni heräsi pari kysymystä. Miten asiakkaat löytävät luoksesi - tai miten sinä löydät heidät? Entä mistä syystä he haluavat maksaa mainitsemiasi nelinumeroisia summia per kuva?

      Se nimittäin jäi kutkuttamaan, että mikä tekee kuvistasi niin hyviä. Se ei kommentistasi oikein auennut.

       (0)
       (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *