Kun luin The Lean Startup -kirjaa, sain itseni kiinni nolosta tilanteesta. Huomasin vähätteleväni kirjoittajan ajatuksia:

“Joopa joo, totta kai on helppoa testata jotain verkossa myytävää softakikkaretta. Mutta mikä sitten neuvoksi, kun pitäisi myydä oikeaa asiantuntijapalvelua?!”

Kyllä hävetti. Olen saarnannut muille satoja kertoja siitä, ettei kenenkään kannattaisi sortua moiseen henkiseen laiskuuteen. En selvästi jaksanut soveltaa* lukemaani.

Jos saisin opettaa suomalaiselle tuotteistajalle vain yhden uuden taidon, se olisi ehdottomasti soveltaminen.

Tarkoitan, että jos kerron asiantuntijalle konkreettisen esimerkin, tämä onnistuu muuntamaan siitä jotain omaan tilanteeseensa hyödyllistä.

Käytännössä niin käy harvoin. Jopa monissa liemissä keitetyt, lahjakkaat ammattilaiset keksivät lapsellisia verukkeita solkenaan:

“Ehkä tuo on mahdollista USA:ssa, mutta ei se täällä Suomessa onnistu!”

“Varmasti noin voi markkinoida kuluttajille, mutta ei se näissä b2b-hommissa toimi!”

“Ei meidän asiakaskuntamme ymmärtäisi tuollaista huumoria alkuunkaan!”

“Se ei ole teknisesti mahdollista!”

Taustalla lienevät harhat kunkin toimialan ainutlaatuisesta luonteesta, huimat luulot omista kyvyistä ja tömäkät Not Invented Here -torjuntareaktiot.

Älämölö on masentavaa, koska suomalaisten tulevaisuus riippuu sovellustaidoista. Maailma on täynnä loistavia ideoita. Se joka osaa yhdistellä niitä fiksusti, kylpee lopulta rahassa.

Noin 99 prosenttia ideoista syntyy muualla kuin Suomessa. Meidän kannattaisi opetella soveltamaan muiden keksintöjä.

*Nykysuomen sanakirja määrittelee soveltaa-verbin näin: “1. sovittaa käytännöllisiin tarkoituksiin, yksityistapauksiin, toteuttaa käytännössä. 2. mukauttaa johonkin sopivaksi, muokata jonkin mukaiseksi, sopeuttaa, sovittaa.”

3 Responses to Suomalainen, opettele soveltamaan

  1. Juttelin yksipäivä ratikassa Sibelius Akatemiassa työskentelevän henkilön kanssa. En tiedä tämän herrasmiehen tehtävää tai arvoa. Mutta tiedän keskusteluista, että hänellä on ällistyttävän ja kunnioitettavan laajat yleistiedot.

    Ja hän antaa usein kuulemma oppilaille mielenkiintoisen ohjeen. Lukekaa viisikymmentä (50) vuotta vanhoja kirjoja ja etsikää niistä ideoita.

    Moneenkin uuteen ongelmaan voi löytyä yllättävästä suunnasta ratkaisuehdotuksia. Kunhan osaa katsoa asioita uudella tavalla. Soveltamisen lisäksi se vaatii toisenkin taidon, eli taitoa olla samantien lyttäämättä ideoita. Eli sellaisen viiden minuutin tekniikan jolloin ideaa kerkiää kypsytellä.

    Kari…

    Pieni mainos: http://www.karivahtolammi.com/vain-viiden-minuutin-tahden/

  2. Itsekin luen kyseistä kirjaa, ja jälleen kerran lukiessa huomasin, kuinka yksinkertaiset asiat on usein vaikeita ottaa käyttöön.

    Varmaan maailmaan tappiin asti on hoettu ideoiden testaamisesta, mutta kirja kääntää koko ideoimisasetelmaa niin, että ideat syntyvätkin vasta itse testissä. Softateollisuuden ulkopuolelle sovellettuna kirjan asiat vaativat ehkä hieman enemmän tietoa idean käyttökelpoisuudesta jo etukäteen.

    • Heikki, tuo oli muuten nerokkaasti sanottu! Ei osannut kirjailija itsekään tiivistää ajatusta yhtä hyvin:

      “Älä testaa ideoita, vaan ideoi testaamalla!”

      Tietysti yksi tapa testata mitä tahansa ideaa – tai sen myyntipuhetta – voisi olla perinteinen suoramarkkinointi. Sieltähän se kirjassa paljon käytetty AB-testauskin lienee alun perin peräisin.

      Perinteistä kirjepostia tai sähköpostispämmäystä modernimmat keinot löytyvät vaikkapa Google AdWordsistä ja muista Googlen mittausvälineistä.

      Sitä en ole kuitenkaan onnistunut vielä ratkaisemaan, miten pitäisi toimia, jos kohderyhmä on hyvin pieni. Sehän voi olla esimerkiksi yhden tai viiden asiakasehdokkaan kokoinen. Silloin AB-testaus ei oikein pelitä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>