Nokialainen, älä suunnittele

18.6.2012    Jari Parantainen   18 kommenttia

Hesari kirjoitti entisistä nokialaisista, joista on tullut yrittäjiä. Kimmo Koivisto on nykyisin Tellyo-nimisen firman toimitusjohtaja. Petra Söderling taas vetää Mobile Brain Bank -nimistä putiikkia.

Lehden haastattelema Ville Simola totesi, että Nokia-taustaisten perustamia yrityksiä on näkynyt aika vähän. Simola vetää Espoon Otaniemessä Startup Sauna -ohjelmaa, joka auttaa aloittavia yrittäjiä kansainvälisille markkinoille.

Mutta miksi ex-nokialaisten perustamat bisnekset ovat vielä niin harvinaisia?

Vastaus saattoi löytyä Hesarin jutusta, mutta hiukan rivien välistä. Toimittaja nimittäin kirjoitti näin:

Niin Koivisto kuin Söderling olivat hioneet liikeideoitaan jo muutaman vuoden.

No niin, siinähän se selitys tuli!

Kokemuksesta tiedän, että suomalaiset ovat ihan mahdottoman innokkaita suunnittelemaan. Nokian kaltaisessa insinööritalossa jopa vuosikymmeniä viihtyneet ammattilaiset ovat siihen erityisen harjaantuneita.

Kaiken lisäksi aloittavia yrityksiä rahoittavat valtion pumput – kuten ELY-keskukset ja Tekes – suorastaan kannustavat aloittavia yrittäjiä pohtimaan ja selvittämään sitä sun tätä.

Mutta mikä vika viilaamisessa sitten on? Eikö hyvin suunniteltu ole puoliksi tehty?

Valitettavasti karu totuus näyttää aivan toiselta:

  1. Suunnitteleminen tarjoaa näennäisen järkevän syyn vältellä loputtomasti oikeita töitä, kuten myyntihommia.
  2. Kirjoituspöytäharjoitukset ovat aivan turhia, koska heti ensimmäinen aito asiakaskontakti romuttaa suunnitelmat joka tapauksessa.
  3. Hyvin suunniteltu on yleensä kokonaan tekemättä, sanoivat kansanviisaudet mitä hyvänsä.

Osallistuin viime viikolla Retoriikan kesäkouluun. Yksi puhujista oli yli-innovaatioaktivistiksi itsensä nimittänyt Anssi Tuulenmäki Aalto-yliopistosta.

Anssilla on tapana kertoa mainioita esimerkkejä siitä, miten suomalaiset organisaatioelukat vain pohtivat ja pähkivät päivät pääksytysten. Se ei tietenkään kehitä muuta kuin epäonnistumisen pelkoa.

Sen sijaan pitäisi kääriä hihat ja alkaa heti testata erilaisia ideoita. Aktivistimme kiteyttikin näkökulmansa hienosti.

”Vain testaajat ovat edes periaatteessa mukana innovaatiohommissa.”

Kommentti kolahti jo siitäkin syystä, että olemme auttaneet monia pomoja epäonnistumaan nopeasti ja edullisesti.

Kun marssimme uuden asiakkaan luo, tyypillisesti asiantuntijat ovat suunnitelleet uutta palveluaan kahden vuoden ajan. Kerran laskimme, että patustelu oli maksanut siinä vaiheessa jo runsaat 70 miljoonaa euroa.

Tuotteista keskeneräinen idea ripeästi. Yritä myydä se. Viisastut viidessä minuutissa enemmän kuin vuodessa rakkaan Excelisi kimpussa.

Lähde: Helsingin Sanomat 16.6.2012 – Ex-nokialaiset ovat perustaneet uusia yrityksiä




18 kommenttia

  1. Jiikoo kirjoitti:

    Kamalinta on jos entinen nokialainen ottaa Nokialla täytetyn virhesalkkunsa mukaan, ja avaa sen oman yrityksensä pöydällä. Ummehtuneet tavat pilaa ilman heti.

    Jonkun sortin toimintasalkun tuuletus pitäisi liittyä tuohon vaiheeseen, kun nokialainen siirtyy yrittäjäksi.

    • Jari Parantainen kirjoitti:

      Olen joskus miettinyt hiukan samaa. Vaikka iso talo on opettanut varmasti monta hyödyllistä asiaa, sieltä on helppo tuoda mukana myös byrokratiaa sun muuta.

      Totuus on tietenkin se, että Nokialla(kin) ihminen laitostuu. Siksi yllättävän harvoista on enää yrittäjiksi, vaikka virtaa / rohkeutta sellaiseen joskus olisi ollutkin.

  2. Cristina Andersson kirjoitti:

    Toinen ongelma on, että nokialaisia kannustetaan, autetaan, tuetaan, kohotetaan ja ihan mitä vain yrittäjiksi. Ei yrittäjyys siitä lähde vaikka noita asioita tarvitaankin (ehkä, en ole varma). Yrittäjyys syntyy intohimosta vapauteen ja vastuuseen ikiomasta elämästä ja menestymisestä. Se syntyy isoista ajatuksista ja omatoimisuuden riemusta. Virkamiesten osuus tässä kontekstissa pitää rajoittaa vain välttämättömään, eli mahdollisimman pieneksi.

    • Jari Parantainen kirjoitti:

      Kiitos Cristina, olen ihan samaa mieltä! Ei taida yrittäjämotivaatio syntyä tukipakettien voimin koskaan.

      Sitä paitsi moni hyväpalkkainen nokialainen on nähnyt tilanteen jo vuosia sitten. Kyllä siinä on yrittäjäksi haluavilla ollut aivan riittävästi aikaa säästää omaa firmaa varten.

      Entä mitähän muutaman vuoden takaisista tapahtumista pitäisi ajatella? Nimittäin kun Nokia ilmoitti jakavansa tietyn määrän vapaaehtoisia lähtöpaketteja, yhdysvaltalaiset työntekijät tarttuivat niihin heti – ja nappasivat ne lähes kaikki itselleen.

      Suomalaiset sen sijaan jäivät harkitsemaan asiaa – ja harkitsivat sitten potkuihinsa saakka.

  3. Petra Söderling kirjoitti:

    Kiitos mielenkiintoisesta ja sinänsä ihan asiallisesta kirjoituksesta.

    Korjaisin tosin että en ole ”hionut liikeideaani vuosia”. Kerroin toimittajalle että yrittäjäksi ryhtyminen on ollut mielessä vuosia, mutta sopivaa liikeideaa ei ollut löytynyt ennen tätä.

    Mobile Brain Bank on toiminut yhdistyksenä (.org) vuodesta 2009. Yhdistyksen tarkoitus on ollut kannustaa Nokialta ja muista alan yrityksistä irtautuneita henkilöitä pohtimaan yrittäjäksi siirtymistä. Käytännössä järjestimme tapahtumia Oulussa, Tampereella, Salossa, Helsingissä ja Lontoossa, missä tuoreet yrittäjät kertoivat toiminnastaan, ja yrittäjyyttä pohtivat saivat kollegoilta palautetta liikeidealleen. Pyöritin yhdistystä kolme vuotta vapaa-ajallani, omalla kustannuksella.

    Kun Nokia irtisanoi minut, perustin yhdistyksen rinnalle samalla nimellä toimivan yrityksen. Yritys toimii osoitteessa http://www.mobilebrainbank.com.

    Olen saanut yrityksellen Nokialta tukea ja kannustusta mistä olen erittäin kiitollinen. Tavoitteena on, että Mobile Brain Bank pystyisi parhaimmillaan työllistämään jopa 100 suomalaista kehittäjää samanaikaisesti.

    • Jari Parantainen kirjoitti:

      Petra, kiitos kommentistasi! Sen verran täydennän minäkin, että mielipiteeni ei pohjautunut yksin tuohon siteeraamaani lehtijuttuun.

      Kävin joitain vuosia sitten pitämässä puheita esimerkiksi Pohjolan yrittäjäpäivillä. Yleisöstä suurin osa oli yrityksen perustamista harkitsevia.

      Toisella ja kolmannella kerralla aloin tunnistaa yleisön joukosta samoja osallistujia. Kun jututin muutamia heistä, kävi ilmi, että asia oli ollut harkinnassa jo pitkään.

      Yhteistä näille pohtijoille oli se, ettei Excelistä löytynyt ratkaisevaa vastausta – eikä tietysti koskaan tule löytymäänkään.

      Vanha ohjeeni kuuluukin, että yrittäjäksi ryhdytään kahdessa vaiheessa näin:

      1. Ensin täytyy hypätä rotkon reunan yli.

      2. Sitten kannattaa räpytellä niin perkeleesti.

      Siitä se yrittäjän ura sitten urkenee tai on urkenematta.

  4. Timo kirjoitti:

    Lueskelin rinnakkain Kauppalehden artikkelia virolaisista start-up yrityksistä (19.6.) ja suomalaisesta maaseudun start-up hankkeesta (21.6.).

    Jähmeyden lisäksi meitä tuntuu vaivaavan pienesti ajattelun vitsaus. Olen myös huomannut saman asian kuin sinä, että suomalaisiin (varsinkin julkisrahoitteisiin) kehittämisympyröihin hakeutuu ”kehittämisnarkomaaneja” sparrattavaksi ja koulutettavaksi. Samoja naamoja hankkeesta toiseen.

    Ja ideat, joita hehkutetaan uusina ovat sellaisia, joita springwise.com on esitellyt jo vuosia sitten ja joista googlaamalla löytyy jo useita, ehkä kymmeniä markkinoille tuotteistettuja liiketoimintoja. Tarvitaan yrittäjähenkistä executionia, ei lisää suunnittelua.

    • Cristina Andersson kirjoitti:

      Timo on asian ytimessä. Suomalaista start-up ja innovaatioskeneä vaivaavat pienet ajatukset, jotka yritetään pullistaa isoiksi näyttävillä seminaareilla ja ”mentoreilla”, joilla käytännössä ei ole aikaa perehtyä asioihin. Täällä eletään harhauskossa, että asema on kohdennettua osaamista ja näkemystä tärkeämpi.

      Pienet ajatukset, joille on saatava suurten ihmisten kannustus ja julkinen tuki…. öh… missä on ”homebrew” kulttuuri, joka on synnyttänyt suuria movementteja? Oikeasti väsäämällä ja duunaamalla päästään pidemmälle kuin Ely keskusten hakemuksia täyttämällä.

      t. nim. kokemusta omaava.

  5. Jussi Mäkinen kirjoitti:

    Salon seudun sanomat uutisoi eilen (http://www.sss.fi/uutiset/361793.html), kuinka irtisanoutuvien nokialaisten tukipaketteja ollaan nyt pienentämässä. Osa työntekijöistä marssi ulos Salon tehtaalta; tukipaketti kun on enää 12 kk palkkaa vastaava summa. Vetää hiljaiseksi.

    • Jari Parantainen kirjoitti:

      Samaa mietin, kun Finnairin huoltoporukka heittäytyi laittomaan lakkoonsa. Kysehän oli siitä, että olisi pitänyt saada isompi eropaketti.

  6. Jiikoo kirjoitti:

    Supersuunnitteleminen on pakenemista siitä faktasta, että pitäisi käydä hakemassa asiakkaalta tuomio innovaation täydestä mitättömyydestä.

    Pitäisi enemmän käydä myymässä ajatusta tuotteesta X, kun käydä myymässä tuotetta X. Nopeutuu se suunnittelukin, kun kuumat asiakkaat soittaa joka viikko ja tarjoaa tilausta

    • Jari Parantainen kirjoitti:

      Juuri näin! Niin kauan kun asiakas ei vielä ole päässyt tuomitsemaan tuotetta tai palvelua, unelma hittituotteesta ja menestyksestä pysyy elossa.

      Vetkuttelu on tavallaan mukavaa myös rahoittajien kannalta. Nolla kauppaa on mainio tilanne, koska silloin kaikki on vielä periaatteessa mahdollista.

      Kun arki sitten osoittaa, etteivät asiakkaat osta – tai ostavat paljon odotuksia vähemmän – pettymys on karvas. Sitä on mukava lykätä suunnittelemalla päivät pääksytysten.

  7. samly kirjoitti:

    Kiitos ensinnäkin tästä blogista – vasta nyt ”löysin” tämän uuden version.

    Varmasti alan gurut tietävätkin, että manittu toimintamalli on nimeltään lean – tiedoksi siis niille satunaisille lukijoille jotka eivät lean:stä (vielä) tienneet.

    Mutta onko tulevaisuutta yrittäjyydelle jossa kurkistellaan rotkon reunalta ja laskeudutaan vaijerin varassa vai onko heti hypättävä rotkoon? Ovatko ”tosiyrittäjiä” vain ne jotka hyppäävät? Nokialle plussaa laskuvarjon sponsoroinnista.

  8. Ex-nokialainen ja yrittäjä kirjoitti:

    Cristina, Jari:

    Kiitos ansiokkaasta keskustelusta!
    Tuntuu että olette keinotekoista yrittäjäksi kannustamista vastaan. Hyvä!
    Tuntuu myös että olette sitä vastaan että nokialaisia näin kannustetaan yrittäjäksi, mm. Jari sanot yllä: ”Kiitos Cristina, olen ihan samaa mieltä! Ei taida yrittäjämotivaatio syntyä tukipakettien voimin koskaan.”

    Kysymykseni:
    Onko teillä tarkempaa tietoa aiheesta? Tarkoitan onko siis suomalaisten Nokialta lähteneiden joukossa poikkeuksellisen paljon epäonnistuneita? Epämotivoituneita? Ovatko Nokian tukipaketit olleet haitaksi?
    Vai olisiko mahdollista, että useat nokialaiset ovat häärineet Nokialla mielenkiintoisen teeman parissa ja haaveilleet yrittäjyydestä – ja nyt saaneet nyt ikään kuin kannustusta lähtöön?
    Rima on aina jollakin korkeudella. Toiset ryhtyvät yrittäjäksi ilman muuta, toisilla sitten paketti vie riman yli.

    Väitän että ette te voi sitä tietää miten onnistuneesti tämä yrittäjäksi siirtyminen tapahtuu – enkä minäkään.

    Palataan asiaan sitten kun on faktoja esittää.
    Niissä ex-nokialaisissa yrittäjissä joita olen nähnyt on paljon potentiaalia – toki moni tulee epäonnistumaankin, voi olettaa.

    Sinänsä olen kyllä samaa mieltä keinotekoisista kannustimista.

    • Cristina Andersson kirjoitti:

      Hyvä kysymys: Ovatko nokialaisten tukipaketit haitaksi? Sitä pitäisi todella tutkia. Miksi muut yrittäjäksi haikailevat eivät saisi samanlaisia paketteja (esim. 20kk palkan + mahd. starttirahat jne.) olisiko siitä haittaa.

      Kuinka suuri tuki on oikea? Vielä kannattaa muistaa, että rahoitus on eri asia kuin tuki – painotuksen pitäisi olla (yksityisen) rahoituksen puolella.

    • Jari Parantainen kirjoitti:

      Ei ole tietoa ex-nokialaisten onnistumisesta erityisesti. Mutta on paljonkin kokemusta yrittäjäksi ryhtyvien onnistumisesta. Osalla on ollut apunaan kultainen kädenpuristus. Osa on saanut rahansa pääomasijoittajilta.

      Tukirahojen huono puoli tulee siitä, että todellinen yrittäjätesti käynnistyy hyvin verkkaisesti. Rahoituksen varassa elävän yrittäjäkokelaan on helppo luulla pärjäävänsä. Totuus valkenee vasta, kun potti on poltettu ja olisi aika saada elanto asiakkailta.

      Sama asia toisin päin: Amazonin Jeff Bezos totesi taannoin, ettei hänen firmansa väki olisi saanut mitään aikaan, jos se ei olisi aina kärsinyt kroonisesta aika- ja rahapulasta. Niukkuus on piiskannut tekemään hittituotteita ja -palveluja.

  9. Ex-nokialainen ja yrittäjä kirjoitti:

    Olen iloinen Nokian tarjoamasta tuesta. Minua se on hyödyttänyt, mutta pitää olla nöyrä toki. Ei tämä automaattisesti tietenkään onnistumista tarkoita.
    Varmasti Nokia on tutkinut vastaavia muita yrityksiä, mutta silti pääasia on että Nokia on toiminut, ei jäänyt odottelemaan.

    Kysymys on kai myös yrtyksen tavoitteiden ja rahoituksen tai tuen yhteensopivuudesta. Kaikki eivät halua perustaa kasvuun tähtäävää startuppia, vaan esimerkiksi sosiaalinen yrittäjyys on nousussa.
    Tuntuu myös että yrittäjyysmotivaatio on eri näillä kahdella ryhmällä – olisi kiinnostavaa nähdä tutkimus aiheesta.

  10. Cristina Andersson kirjoitti:

    Täytyy esittää lieventävä asianhaara: riippuu entry prosessista – jos tuotteesi on esim. lääke, niin tarvitaan n. 15 v. markkinoille tuloon.

    Mutta jos tuotteellasi on matala tai olematon entry kustannus/aika niin kaikenlainen tuki vaikuttaa väärin markkinaan. Esim. jos olet saanut muhkean paketin työnantajalta ja vielä tukea yhteiskunnalta ja ryhdyt vaikkapa ”someguruksi” niin sinulla on mahdollisuus häiriköidä markkinaa, joka koostuu pääasiassa pienistä yrityksistä ja itsensä työllistäjistä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>