Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Allin pallit pakkasella

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Miksei edes vertailun voittanut pankki halua puhua rahasta? Syy selviää helposti, jos jaksat hiukan dollarisoida.

Tapiola-pankki (nimi kirjoitettu tahallaan oikein) mainosti eilen lehdessä palkkatiliään (HS 23.4.2012). Se on kuulemma tutkitusti paras.

Tapiolan palkkatilimainos Hesarissa 23.4.2012
Tapiolan palkkatilimainos Hesarissa 23.4.2012.

Mainos viittaa Hesarin helmikuussa tekemään pankkivertailuun, jossa Tapiola jäi kokonaispisteissä kolmanneksi POP-pankin ja Aktian jälkeen. Mutta palkkatilien vertailun se tosiaan voitti.

Menestys perustui siihen, että Tapiola laskee korkoa joka päivä tililtä löytyvälle rahalle. Kaikki muut pankit maksavat korkoa vain kuukauden alimmalle saldolle. Eli jos tili käy nollassa edes hetken kuukauden aikana, muilta ei irtoa korkoa lainkaan.

Se taustoista. Tämän juttuni innoittaja on kuitenkin Tapiolan mainos. Se on tyypillinen esimerkki siitä, miten monet suomalaiset yritykset joutuvat markkinoimaan.

Luulisi, että mainoksessa kannattaisi puhua rahasta. Pankkihan on rahakauppa. Mutta viesti vain kiertelee ja kaartelee itse asian ympärillä.

Tapiola jaarittelee esimerkiksi päiväsaldostaan aivan turhaan. Veikkaan, että vain pieni vähemmistö lukijoista tietää, mitä päiväsaldo tarkoittaa.

Mainos ehdottaa myös, että lukija voisi tutustua tutkimukseen ja hyötyihinsä osoitteessa tapiola.fi/pankki. Enintään yksi kymmenestä jaksaa etsiä tutkimuksen Tapiolan sivuilta.

Lopulta ilmoitus lupaa palkkatilin avanneille, että he osallistuvat muutamien 500 euron matkalahjakorttien arvontaan.

Houkutin kertoo vain siitä, että mainosmaakarin usko on loppunut kesken. Hän ei ole itsekään vakuuttunut siitä, että suora puhe rahasta riittäisi.

Kaikkiaan Tapiolan viesti on oiva näyte siitä, miten kaikkein olennaisin asia jää täysin epäselväksi: paljonko sitä pätäkkää sieltä Tapiolan tililtä irtoaa?

Syy selviää nopeasti, jos alamme hiukan dollarisoida – eli laskea hyötyjä rahaksi.

Suomalaisen palkansaajan keskimääräinen liksa on noin 3 000 euroa kuukaudessa. Oletetaan toiveikkaasti, että siitä napsahtaisi palkkatilille verojen jälkeen peräti kaksi tonnia.

Jos potti hupenisi tasaista vauhtia kuukauden aikana nollaan, tililtä löytyisi aina keskimäärin puolet nettopalkasta, eli tonni. Tapiola maksaa sille puolen prosentin korkoa.

Se tarkoittaa peräti viittä euroa vuodessa!

Lähdeveroa korkotulosta on maksettava 30 prosenttia. Käteen jää siis 3,50 euroa. Sillä saa kaupasta pari edullista suklaalevyä.

Tässä vaiheessa jokaiselle valkenee, miksei edes parasta palkkatiliä tarjoava pankki halua käyttää esimerkkilaskelmia. Yksinkertainenkin dollarisointi osoittaa, että kuti osuisi heti omaan räpylään.

Mainostoimiston on pakko repiä tarinaa tyhjästä.

Karu esimerkki kertoo toisaalta sen, miten helppoa pankkibisneksessä olisi erottua edukseen. Ei tarvitsisi muuta kuin tarjota jotain hyödyllistä. Siihen ei muka yhdelläkään pankkiirilla ole varaa.

Kun myyjä ei halua dollarisoida, siihen saattaa olla vissi syy. Hyödyt osoittautuisivat pieniksi kuin allin pallit pakkasella.

3 vastausta

  1. Pankkien ongelma on se, että vähästä ansainnasta (kokoon kuivunut korkokate ja alas kilpaillut palvelupalkkiot) ei ole paljon asiakasetuna tarjottavaa.

    Asiakasedut ovat ihan toista luokkaa S- ja K-kanta-asiakkuuksissa, kun ansainta asiakkaista on 10- tai 100-kertainen (ja jotka bonukset kuluttajat maksavat 100 %:sti itse…)

    Olen todella huolissani, että esimerkiksi S-ryhmä pankkeineen saa etuja niputtamalla kohtuuttoman kilpailuedun. Se olisi katastrofi tässä jo prismojen, aabeeceiden ja sittareiden kyllästämässä maassa, missä ei ole tilaa lähiruualle, palveluhuoltoasemille, kotileipomoille ja yleensä pienille kaupan ja palveluyrittäjille – ja kohta erilaisia asiakkaita palveleville erilaisille pankeille?

    Ja nyt ässän suunnalla lanseerataan pienlainoja (200 eurosta ylöspäin), kun pikavipit saadaan lailla kiellettyä.

    1. Kiitos Aki, kieltämättä tuo yhdistää molempia tapauksia. Hyödyttömiä – tai ainakin hyödyltään mikroskooppisen mitättömiä – tuotteita ja palveluja maailmaan mahtuu.

      Molemmat mainitsemasi palvelut ovat sikäli harmillisesti torsoja, että kummallekin olisi kyllä kysyntää. Monet yrittäjät ostaisivat mielellään työterveyspalveluja, ja kaikki pankkien asiakkaat haluaisivat parempia korkoja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Kuinka kalastat ruutanoita
Tommi Elomaa

Kuinka kalastat ruutanoita?

Miten myyt asiakkaille, jotka säästävät pysyäkseen hengissä? Millaisella syötillä ruutana käy koukkuun kiinni?

Kolme viheliäistä kysymystä yrittäjälle
Riikka Nurmi

Yrittäjän kolme viheliäistä kysymystä

Mitä tehdä, jos asiakas pyytää jotain, mitä en osaa, ja josta en tiedä, miten se tehdään? Miten asetan hinnan oikein, ettei palveluni ole liian halpaa eikä kallistakaan? Mitä vastaan, kun asiakas kysyy miksi palvelusi on niin kallis?

Reputatko kananmunatestin
Tommi Elomaa

Reputatko kananmunatestin?

Elätkö siinä harhassa, että teidän palvelunne on uniikki myös asiakkaidenne mielessä? Kananmunatesti paljastaa höttöpuheen armotta.

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.