Brutaalin yksinkertainen massakulutustuote

10.1.2011    Jari Parantainen   9 kommenttia

Helsingin Sanomien keräämä raati tarjoili kuolemattomia ennustuksia sähköisen kirjan tulevaisuudesta. Muutamat kristallinpalloon tuijottelijoiden kommenteista nousivat ylitse muiden.

”Sähkökirja on brutaalin yksinkertainen massakulutustuote, jolla ei ole mitään tekemistä kirjojen tai kirjallisuuden kanssa.”

– Raadin jäsen Akuliina Saarikoski

Vai niin. Haluaisin nähdä jälkeläistemme ilmeet, kun he lukevat Hesarin listaa sadan vuoden kuluttua.

Selasin hiljattain National Geographicin iPad-versiota. Ensikosketus oli yhtä mullistava kuin Amazonin Kindle-lukulaitetta ensi kerran hipelöidessäni.

Minusta tuli sähköisen lehden vannoutunut tilaaja viidessä sekunnissa.

Kaiken lisäksi National Geographic on julkaisu, jonka luulin olevan viimeinen painettuna lukemani aikakauslehti. Syynä ovat hienot valokuvat, joiden en uskonut pääsevän oikeuksiinsa pienen päätelaitteen näytöllä.

Väärässä olin.

iPad ja Kindle ovat esimerkkejä siitä, miten oivaltavat ja helppokäyttöiset käyttöliittymät romuttavat vuosisatojen perinteet hetkessä.

Lopultakin käsissäni on kanava, joka tarjoilee haluamani julkaisut samalla näytöllä. Ja ilman silmille puskevaa ja epilepsiaa ruokkivaa bannerimainontaa.

Menestysten ennustaminen on vaikea laji. Sen osoittaa alan keskeisen asiantuntijan, Alma Median toimitusjohtajan Kai Telanteen vuoden takainen kommentti.

Ei tarvittu tabloid-kokoa eikä kymmeniä vuosia, ennen kuin sanomalehdenkin lukemiseen sopiva laite saatiin markkinoille.

iPadin kaltaiset värkit eivät tietysti yksin tuo menestystä. Lisäksi tarvitaan National Geographicin, Wiredin tai FastCompanyn kaltaista ainutlaatuista sisältöä, jota muut eivät pysty tarjomaan.

Uusista ideoista työkseen niuhottavia riittää aina. Jos kuuntelet heitä, liikeideasi ei yllätä ketään.

 (0)



9 kommenttia

  1. Jussi Kari kirjoitti:

    Meillä ainakin on huomattu, että aina kun mietimme, kannattaisiko jotain uutta kokeilla, se menee arvailuun. Kukaan ei voi koskaan sanoa ennakolta, toimiiko jokin uusi juttu ja kiinnostaisiko se kävijöitämme. Ei ole muuta mahdollisuutta kuin kokeilla.

    Voi ehkä miettiä, kannattaisikohan noita tuollaisia "kristallipallokommentteja" ollenkaan mennä heittelemään julkisuudessa, sen verran usein menevät niin pahasti mönkään. Tässä kirjoituksessa on varsin hyviä esimerkkejä ja sitten on tietysti nämä kaikki "640 kilobytes should be enough for everyone", kuten Bill Gates totesi aikoinaan.

    Ennemminkin voisi kysyä, onko kukaan tuollaisella arvauksella osunut oikeaan.

    PS. Sinällään hauskaa, kun ihmiset perustelevat uskoaan fyysisen kirjajulkaisujen ikuisuuteen kirjan ylivertaisella käyttöliittymällä (mistä Jari kirjoittelikin joskus osuvasti). Tällä perusteella kenenkään ei pitäisi lukea sanomalehtiä enää, mutta niin vain meidänkin kotiin tulee Hesari. Käyttöliittymähän siinä on ihan hirveä. Mutta Hesari ja kahvimuki onkin rituaali.

     (0)
     (0)
    • Antti Apunen kirjoitti:

      Olen kovin samaa mieltä kanssasi tuosta kokeiluasiasta, Jussi.
      Useammin kuin kerran olemme saaneet Edisteelläkin huomata, miten vahva mielipide voi ohjata harhaan. Epävarmuuden tunnustaminen ja ideoiden rehellinen kokeilu ilman erityisiä ennakko-odotuksia taas on tuottanut hyviä tuloksia. Joko asiakkaiden kiinnostus on todistanut palvelun elinkelpoisuuden tai olemme osanneet tappaa surkeat ideat ajoissa.
      Kokemus voittaa puolivillaisen mielipiteen mennen tullen.

       (0)
       (0)
    • Jeremias kirjoitti:

      Bill Gates ei koskaan sanonut tuota 640k-juttua. http://en.wikiquote.org/wiki/Bill_Gates#Misattributed

      Itse en ole pitkaan aikaan tilannut juuri mitaan paperilehtia, ihan vain siita syysta etta niista syntyva paperijatteen maara on valtava. Laiskalle miehelle sen roudaaminen paperinkeraykseen teettaa ihan liikaa tyota.

       (0)
       (0)
  2. Mikko Saari kirjoitti:

    Kirja on jostain syystä esine, johon on latautunut ihan tolkuttomasti kulttuurillista merkitystä. Peruspokkari on todellakin brutaalin yksinkertainen massakulutustuote, joka luetaan kerran ja heivataan sen jälkeen pois.

    Kindlen tai vastaavan hankinta onkin ollut mietinnässä juuri massapokkareiden korvaajaksi. Kirjassa - varsinkaan mass market -pokkarissa - itsessään ei ole mitään erityisen kiehtovaa esineenä, päinvastoin se on kulutuksen jälkeen ongelma - keskivertopokkarilla kun ei ole minkäänlaista jälleenmyyntiarvoa, niitähän myydään Amazonissa 99 sentillä.

    Maailma on niin täynnä luettavaksi kelpaavia kirjoja, että useimpiin ei ole mitään syytä palata toista kertaa ja jos onkin, kätevämpää on hankkia se sitten uudestaan, sen sijaan että säilyttäisi kirjaa hyllyssä vuosikausia lukemattomana. On sille säilytyksellekin hintansa.

    Siksi en ole esimerkiksi hirveän huolissani lisensointiin suuntautuneista käyttöehdoista. Jos saisin kirjan kertaluettavaksi edullisemmin kuin omaksi, en missään tapauksessa haluaisi omistaa useimpia kirjoja. Kirjan arvo on sisällön mahdollistamassa lukuelämyksessä, ei kansissa tai paperissa.

    Eri juttu sitten ne arvokkaat teokset, jotka kerätään hyllyyn säilytettäväksi - niistä kaikkia en olisi valmis korvaamaan Kindlellä tai iPadilla, vaikka osan ehkä voisinkin.

     (0)
     (0)
    • Antti Apunen kirjoitti:

      Oppikirjat on mainio esimerkki siitä, miten muoto ja sisältö menevät perinteisessä formaatissa sekaisin. Nyt oppilaitokset ja/tai opiskelijat kun maksavat sisällön aineellisesta kopiosta.

      Kirjaa myydään käytettynä niin kauan, kun opus pysyy kasassa. Sen jälkeen se lentää roskikseen, vaikka sisältö ei olisikaan vanhentunutta. Sisällön arvo on sidottu aineelliseen formaattiin, mikä on nykytekniikan termein älytön ajatus.

      Tuen Mikko ajatustasi vuokraamisesta. Se olisi monissa tapauksissa sopivin tapa kuluttaa sisältöä. Samalla periaatteellahan käymme elokuvateattereissakin. Leffan voi sitten ostaa myöhemmin omakseen, jos niin haluaa.

       (0)
       (0)
  3. Kari Vahtolammi kirjoitti:

    Mielestäni esimerkki kuvaa hyvin tuotteen muuttumista palveluksi. Tai lähemmäs palvelua kuin tuotetta. Ja sitä kuinka ajatusmaailma muuttuu esim. kirjan omistamisesta sisällön omistamiseksi.

    Perinteisessä mallissahan prosessi pyrkii luomaan mahdollisiman korkealaatuisen (tai tilanteeseen sopivan laatuisen) lopputuotteen, joka sisältää hyvin tuotettua sisältöä. Eli prosessin lopputulos on painotuote. Mutta sähkökirjassa luodaan vain palvelua eli luettavaa sisältöä.

    Julmasti voisi sanoa, että sähkökirjan lukija on täysin turha tuote vaikka siinä olisi kuinka hyvä käyttöliittymä tahansa. Mutta vasta palvelut tekevät siitä hittituotteen. Eli sisältöä saa helposti ostettua ja tutkittua.

    Eli tuosta kirjaesimerkistä näkee sen trendin mihin ysteiskunta saattaa olla menossa eli tuotteen sijaan ostamme tulevaisuudessa palveluita.

    Eli muokkaisin loppulauseen (ei sitä sinistä) uudelleen eli hyvä palvelu tarvitsee yksinkertaisen käyttöliittymän, jotta siitä tulee hitti.

    Ja mitä tuohon oikeaan loppulauseeseen tulee, niin pitää pohtia siitä mitä epäonnistumisesta oppii eikä pohtia sitä miksi aina epäonnistuisi. Eihän Edisonkaan tehnyt 10 000 hehkulankakoetta siksi, että epäonnistui. Vaan siksi että oppi jokaisesta lisää ja sai aikaiseksi lopullisen lampun.

    Kari...

    P.S. Itse suosin kevyen tekstin lukemista ruudulta. Mutta oppimateriaalin luen paperilta, koska sinne saa helposti tehtyä ne omat merkinnät. Osin syyynä on se, että muistini reagoi paremmin siihen, että merkintä on kirjassa repaleisella sivulla kuin jossakin hypertejkstin seassa.

     (0)
     (0)
    • Antti Apunen kirjoitti:

      Amazonin Jeff Bezos on sanonut, että lukija valitsee itse päätelaitteensa ja käyttöliittymänsä tilanteen mukaan. Siksi kirjan käyttöoikeutta ei saa tai kannatakaan sitoa yhteen laitteeseen tai käyttöliittymään (kuten monet kustantajat tekevät).

      Poltamme edelleen kynttilöitä, vaikka se ei olisikaan välttämätöntä. Voimme olla varmoja siitä, että kirja säilyttää jonkinlaisen aseman aineellisena esineenä, jonka voi sijoittaa kirjahyllyynsä muiden ihmeteltäväksi.

      Lukulaitteet tulevat vielä muuttumaan moneen kertaan, joten nykyisen tekniikan perusteella sähkökirjan tulevaisuutta ei voi tarkkaan ennustaa. Päätelaitteiden puutteet eivät kuitenkaan muuta perustrendiä, eli sähköisen kirjan valtaannousua.

       (0)
       (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *