Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Tappavan väärä diagnoosi

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Vuonna 1999 lontoolainen pörssimeklari Jason Maude toi 3-vuotiaan Isabel-tyttärensä St. Maryn sairaalaan Paddingtonissa. Lääkäri totesi vesirokon. Hän passitti lapsen kotiin sairastamaan.

Jo seuraavana päivänä Isabelin elimet alkoivat romahtaa yksi toisensa jälkeen. Lasten tehohoitoyksikön johtava lääkäri Joseph Britto älysi, että lapsi kärsi vesirokon yhteydessä toisinaan esiintyvästä myrkytyksestä ja lihansyöjabakteerista.

Isabel selvisi. Mutta hän joutui olemaan sairaalassa kaksi kuukautta, joista ensimmäisen tehohoidossa.

Hänen isänsä oli niin järkyttynyt, että erosi työstään. Tyttären henki oli lähteä sellaisen taudin vuoksi, joka oli varsin hyvin tiedossa ja dokumentoitu. Hänet alun perin kotiin lähettänyt lääkäri ei vain tullut ajatelleeksi muuta kuin vesirokkoa.

Jason Maude ja Joseph Britto perustuvat yhdessä yrityksen, joka alkoi kehittää ohjelmistoa väärien diagnoosien välttämiseksi. Firmalleen he antoivat nimeksi Isabel Healthcare.

Lääketieteen asiantuntijat erehtyvät usein. Ruumiinavausten perusteella tiedetään, että lääkäreiltä jää jopa 20 prosenttia tappavista sairauksista tunnistamatta. Kaikista hoitovirheistä väärät diagnoosit muodostavat jopa kolmanneksen.

Seuraukset ovat karuja: miljoonat potilaat saavat vuosittain hoitoa aivan väärään sairauteen.

Isabel-ohjelmiston idea on yksinkertainen. Se tuntee yli 11 tuhannen taudin oireet. Maude tiivistää asian näin:

”Tietokoneet muistavat asioita paremmin kuin me ihmiset.”

Yrittäjät myyvätkin järjestelmäänsä lääketieteellisten diagnoosien Googlena. Periaate on sama kuin hakukoneiden. Lääkäri syöttää havaitsemansa oireet ja muita taustatietoja. Ohjelmisto etsii tietokannasta oireita vastaavat sairaudet.

Väärien diagnoosien yleisin syy on hätäily. Kun lääkäri on saanut päähänsä yhden oireisiin sopivan diagnoosin, hän lopettaa siihen ja sulkee muut vaihtoehdot pois.

Juuri näin kävi myös Isabel-tytön tapauksessa. Kun lääkäri oli päätynyt vesirokkoon, hän ei enää pohtinut muita vaihtoehtoja.

Tutkijat ovat havainneet, että noin 10 prosentissa tapauksista Isabel-ohjelmisto löytää diagnoosin, jota lääkäri ei tule ajatelleeksi, mutta joka hänen olisi pitänyt äkätä.

Isabel-järjestelmä löytää oikean diagnoosin jopa 98 prosentin varmuudella. Se ei tosin tarkoita, että tietokone ehdottaisi vain yhtä ratkaisua – tai edes niistä todennäköisintä. Hakutulos muodostuu usein 20-30 vaihtoehtoisesta diagnoosista.

Lienee kuitenkin selvää, että pari tusinaa ehdotusta on paljon parempi kuin yli 11  000 erilaista mahdollisuutta.

Britto korostaakin, ettei Isabel ole asiantuntijajärjestelmä, joka päättäisi lääkärin puolesta. Sen sijaan se tarjoaa älykkäitä tarkistuslistoja.

Tietenkin valkotakit ovat suhtautuneet Isabel-järjestelmään epäilevästi. Kun Britto alkoi opetella lentämistä vuonna 1999, hän ällistyi. Jostain syystä lentäjät tuntuvat hyväksyvän tietokoneen avukseen paljon lääkäreitä helpommin.

Jokainen pilotti käyttää myös tarkistuslistoja aina ja poikkeuksetta, sattuu sellainen häntä huvittamaan tai ei.

”Kysyin lennonopettajalta, mistä lääkäreiden ja lentäjien erilainen asenne saattaisi johtua. Hän vastasi, että syy on hyvin yksinkertainen. Toisin kuin lentäjä, lääkäri ei tule alas koneensa mukana”.

Lisäksi sekin on kuulemma kiva bonus, että lentäjän takana istuvat 400 matkustajaa selviävät reissustaan hengissä.

Mitä rutinoituneempi olet, sitä helpommin unohdat niin myynti- kuin toimitusvaiheen tehtäviä. Laadi yksinkertaisistakin rutiineista tarkistuslistoja.

Lähteet: Super Crunchers (Ian Ayers 2007), Isabel Healthcaren verkkosivut ja Joseph Britton esitys ”Improving Patient Care and Safety: Use of electronic diagnosis reminder systems” Seattlessa 5.2.2009.

12 vastausta

  1. Tämä on niin totta. Kuvittelemme aina tietävämme (ja muistavamme) asiat paremmin kuin joku typerä tarkistuslista. Mehän olemme asiantuntijoita, tarkistuslistat ovat amatööreille – vai ovatko sittenkään?

  2. Sama ongelma lienee tunnistavissa kaikissa (asiantuntija-)ammateissa. Sen sijaan, että rutiini suojaisi virheiltä se joissakin tapauksissa suorastaan ohjaa tekemään niitä.

    Kun ollaan liian kauan tehty asioita samalla tavalla, ei uskalleta ajatella toisin ja kokeilla uutta: meillä on aina ennenkin tehty näin.

    Konsultti kutsutaan firmaan yleensä siinä vaiheessa kun tajutaan, että nyt on viimeinen hetki tehdä jotakin. (Pakko on paras muusa.) Kaikki kyllä tietävät mitä se jotakin on, mutta maan tapa ei ole sanoa ääneen sitä, mistä kenkä puristaa.

    Sotarauta oli Jyväskylässä joulun alla luennoimassa ja kirjasin tutkimus-blogiini pätkän suomalaisesta innovaatiojärjestelmästä ja tutkimuksesta: ”Suomalaisen innovaatiojärjestelmän heikko kohta Sotaraudan mukaan on että järjestelmä on kansallis-paikallinen (tämä tuli ilmi mm. arviointiraportissa). Suomalaisten kyvyttömyys sietää erilaisia mielipiteitä on meidän pahin uhkamme. Teemme samanlaista tutkimusta. Valtavirrasta poikkeavaa ei rahoiteta. Jos olemme väärässä, olemme kaikki täsmälleen samalla tavalla väärässä. Uskon sen olevan totta.”

    1. Turpo & muut, kiitos kommenteistanne!

      Olin eilen puhumassa mm. Isabelista joukolle lääkäreitä. Heistä sattui yksi olemaan myös lentäjä!

      Hän totesi, että tarkistuslistat toimivat kyllä esimerkiksi matkustajakoneissa, kun listaa käydään pareittain läpi (siis perämies ja pilotti yhteistyössä).

      Sen sijaan yksin lentäville käy huonosti. Heille tarkistuslistasta tulee nopeasti rutiini. Rastit vain paikoilleen ja menoksi. Sitten käy niin, että kone jää tankkaamatta, mikä on ilmeisesti yleisimpiä onnettomuuksien syitä.

      Jos oikein ymmärsin, sama toistuu dialyysipotilailla, jotka puhdistavat verensä itse kotona olevan koneen avulla. Jotkut ovat kuulemma jopa luopuneet tarkistuslistoista, koska se tekee itsehoitopotilaista huolimattomia.

      Tästä kaikesta voinee päätellä vanhan tosiasian, ettei mikään työkalu lopulta auta, jollei käyttäjä ole hommaansa aidosti motivoitunut.

      PS. Kiitos tuosta linkittämästäsi tarkistuslistasta! Se on oiva demo siitä, miten monta (sinänsä varmaankin triviaalia) asiaa lääkärin pitäisi muistaa. Ei ihme, jos ainakin jokin listan tehtävistä unohtuu luultavasti joka kerta.

  3. Kiitokset hienosti dramatisoidusta muistutuksesta tärkeästä asiasta!

    Ihmisen pää ei tosiaan poimi kovinkaan kattavasti tarjolla olevia hypoteeseja. Siinä vaiheessa kun sitten jollakin olettamalla päästään liikkeelle, ovat muut pian historiaa. Niin pitkään kuin valittu hypoteesi saa tukea havainnoista, ei sitä kannata kyseenalaistaa.

    Tämä vaiva ei muuten koske vain lääkäreitä, vaan on ihan inhimillisen päättelyn peruspiirteitä. Tässä tsekkilista auttaa juuri siinä, että ainakin todennäköisimmät hypoteesit ovat aina tarpeen tullen käsillä. Ihminen on aika hyvä tuottamaan informaatiota, mutta melko kehno prosessoimaan sitä järjestelmällisesti ilman ulkoista apua.

    1. Lauri, kiitos vain itsellesi jälleen kerran hyvästä näkökulmasta!

      Puuttuvien asioiden äkkääminen on vaikeaa. Sen huomaan usein silloin, kun olemme katselmoimassa myyntiesityksiä.

      Kaikki osaavat kyllä arvostella näkyvillä olevia sivuja ja ajatuksia. Mutta erittäin harvoin joku huomaa, että esityksestä puuttuu jokin oleellinen osa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Kuinka kalastat ruutanoita
Tommi Elomaa

Kuinka kalastat ruutanoita?

Miten myyt asiakkaille, jotka säästävät pysyäkseen hengissä? Millaisella syötillä ruutana käy koukkuun kiinni?

Miten opetat itsellesi hyviä asiakkaita
Tommi Elomaa

Miten opetat itsellesi hyviä asiakkaita?

Opeta asiakkaasi kuuden vaiheen kautta kuuliaisiksi ja tottelevaisiksi. Se tekee heidän elämästään helpompaa ja samalla myös parannat omaa katettasi.

Reputatko kananmunatestin
Tommi Elomaa

Reputatko kananmunatestin?

Elätkö siinä harhassa, että teidän palvelunne on uniikki myös asiakkaidenne mielessä? Kananmunatesti paljastaa höttöpuheen armotta.

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.