Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Kustantajan vallihauta

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Isot ja pienet kirjankustantajat näyttävät esimerkkiä, miten bisnes saattaa jäädä menneisyyden vangiksi.

Koska olen maailmankuulu bisneskirjailija ja miljoonapainosten isä, aika usein joku kysyy neuvoa: ”Minäkin haluaisin kirjoittaa osaamisestani kirjan. Miten pääsen sellaiseksi? Keneen pitäisi ottaa yhteyttä?”

Eikö ole mielenkiintoista, että taatusti oma-aloitteiset ammattilaiset joutuvat utelemaan ohjeita täysin sivulliselta? Luulisi, että kustantajat vyöryttäisivät vastauksia moiseen tiedontarpeeseen päivät pääksytysten.

Kattia kanssa, läps läps läpytiläps molemmille poskille, herää jo!

Oletetaan, että olen saanut kerrankin nerokkaan idean. Aamulla syöksyn Googlen kimppuun. Naputtelen kysymyksen: ”miten kirjailijaksi”.

Hakutulokset napsahtavat ruutuun*. Niistä kymmenes osuu kohdalle. Kustannusosakeyhtiö Nemo on laatinut sivun, jonka otsikko on Haluatko kirjailijaksi.

Nemo on tietysti vain kääpiösarjan kustantaja. Mutta ehkä juuri siksi on mielenkiintoista lukea, miten ketterä ja vikkelä talo ohjeistaa tulevia tähtikirjailijoitaan.

Käsikirjoituksen tai kirjaidean voi lähettää sähköpostin liitteenä osoitteeseen ideat(at)nemokustannus.fi. Käsikirjoituksen voi myös lähettää paperille tulostettuna osoitteeseen Kustannusosakeyhtiö Nemo, Käsikirjoitukset, Lönnrotinkatu 36 K, 00180 Helsinki. Emme palauta käsikirjoituksia, joten älä lähetä alkuperäismateriaalia postissa. Vastaamme kaikille käsikirjoitusten lähettäjille muutaman kuukauden sisällä.

Vain valtion virasto voisi keksiä surkeamman myyntipuheen. Mistä muualta pitäisi odotella reaktiota ”muutaman kuukauden sisällä”? Tosin jähmeinkin virkamies joutuu vastaamaan nopeammin, koska laki niin määrää.

Huomaa myös jälleen kerran masentava sähköpostiosoite, joka on muotoa [email protected]. Ken sinne jotain sinkoaa, hän kaiken toivon voi heittää.

Entä jos haluankin suoraa suomalaisen ison bisneskirjoihin erikoistuneen firman talliin? Kaksi suurinta lienevät Talentum ja WSOY Pro.

Haku ”talentum kirjailijaksi” löytää nipin napin Talentumin ohjeen:

Oletko jonkin alan asiantuntija? Haluatko jakaa osaamistasi muille? Oletko miettinyt, että voisit kirjoittaa kirjan. Etsimme jatkuvasti uusia kykyjä kirjan kirjoittajiksi. Ota meihin yhteyttä, niin jutellaan lähemmin.

Ai keneen ”meihin”? Yhteystietoja kehoitukseen ei liity. Pörssiyhtiön organisaatio lienee aika monipolvinen. Pitäisikö soittaa sen vaihteeseen ja pyytää kirjailijoiden rekrytointiosastolle, vai mitä?

Kokeilen vielä googlettaa ”wsoy kirjailijaksi”. Tulokseksi saan otsikoita, jotka julistavat, että ”Joukko nimekkäitä kirjailijoita jättämässä WSOY:n”. Lisäksi ”juoppohullu” Juha Vuorinen kertoo WSOY:n sivuilla, miksi hän kustantaa kirjansa itse!

WSOY:n bisneskirjoista vastaavan WSOY Pro:n sivuilta on turha etsiä mitään mainintaa, miten jalkaa saisi tungetuksi oven väliin.

Tämä kaikki on mielenkiintoista erityisesti siksi, että kustantaja ilman kirjailijoita ei ole mitään. Jos ei ole kirjailijoita, ei ole mitään myytävää. Luulisi siis, että kustannustalo taistelisi henkeen ja vereen siitä, että se vokottelisi parhaat kirjoittajanplantut riveihinsä.

Mutta mitä vielä. Ainakin lyhyen tutkimukseni perusteella näyttää siltä, että kustantajat vain odottelevat aggressiivisesti. Ehkä kyse onkin karsinnasta: ehdokas ei ole riittävän motivoitunut, jollei hän löydä jotain reittiä perille.

Kustantajien rakentamasta asetelmasta voi jokainen asiantuntijaorganisaation esimies ottaa oppia. On helppo elää eristyksissä vallihaudan keskellä ja kuvitella, että kaikki on jo tehty.

Tässä pari vinkkiä, miten vaikkapa WSOY Pro tai Talentum voisi toimia toisin:

  1. Yhtiö mainostaisi lehdissään maksuttomia tietokirjailijaksi aikovien rekrytointitapaamisia. Niissä kustannustoimittajat esittelisivät itsensä ja kertoisivat, miten kirjailijaksi tullaan. Jo teoksia julkaisseet kävisivät kertomassa kokemuksiaan siitä, miten mukavasti prosessi on aina sujunut.
  2. Kustannustoimittajat kiertäisivät alan seminaareissa etsimässä esiintyjiä, joilla näyttäisi olevan jotain sanottavaa. Kun sopiva kandidaatti osuisi kiikariin, hän saisi kouraansa pikaoppaan Tuplaa laskutuksesi, ryhdy kirjailijaksemme.
  3. Tietenkin kustantaja pyörittäisi jatkuvasti parituspalvelua. Sen tarkoitus olisi yhdistää ajankohtaisia aiheita ja hyviä kirjoittajia. Lisäksi se värväisi kirjoittajatiimejä kuin palkkasotureita.
  4. Kustannustalo alkaisi miettiä kerrankin asioita kirjailijansa näkökulmasta. Se romuttaisi esimerkiksi sen ikivanhan älyttömyyden, että kirjailijakin joutuu ostamaan omia kirjojaan (eli tärkeimpiä käyntikorttejaan) kymmenien eurojen kappalehintaan.
  5. Kustantaja ottaisi päänsä puskasta ja selvittäisi vihdoin itselleenkin, miten kirjasta tehdään nopeasti englanninkielinen versio, jonka voi tilata Amazonista (myös Kindle-lukimeen).
  6. Kustantaja maksaisi vihjepalkkioita kirjailijoilleen. Jos joku löytää uuden menestyskirjailijan, hän saa tulokkaan ensimmäisen teoksen myynnistä muutaman prosentin itselleen.
  7. Kustantaja perustaisi markkinointiryhmän, jonka ainoa tehtävä olisi rakentaa kirjailijan kanssa yhdessä pitkäkestoisia kampanjoita, esittelyvideoita, kunnon tuotekuvauksia verkkokauppaan, promootiokiertueita ja niin edelleen.

Lopuksi kustannustalo tietenkin rakentaisi napakan mikrosivuston, jonka myös hakukone löytäisi. Sieltä olisi luettavissa seikkaperäiset ohjeet, miten bisneskirjailijaksi pääsee.

Jos verkkosivuillasi olisi vain yksi tehtävä, opasta, miten ja kenen kanssa epävarmakin asiakasehdokas pääsee edes juttuetäisyydelle.

* Katsoin vain ensimmäisen hakutulossivun, eli kymmenen ensimmäistä hittiä. Vähemmän kuin yksi viidestä hakukukoneen käyttäjästä jatkaa toiselle hakutulossivulle. Jos siis putoat sinne, lakkaat olemasta.

14 vastausta

  1. Entäpä sitten kustannustoimittajat ja heidän markkinointinsa? Olettakaamme että haluan julkaista kirjan (ilman kustantajaa) ja laitan sen myyntiin vaikkapa juuri Amazonin kautta perinteisen kirjan muodossa ja myös Kindle-versiona. Markkinointi tapahtuu omien verkostojeni kautta, eikä tarkoituksena ole ostaa Hesarin etusivulta mainostilaa tätä tarkoitusta varten. Kuitenkin mahdollisimman laadukkaan tuloksen saamiseksi tarvitsen avukseni kustannustoimittajan osaamista ja olen valmis myös maksamaan siitä. Tällaisen ammattilaisen löytäminen onkin sitten kiven alla.

    Kustannusala elää historiassa käytäntöjensä kanssa ja jakaa niukkuutta aikana, jolloin portivartijoita ei tarvita ainakaan siksi, että tuotantokapasiteettia ei olisi riittävästi.

    1. Harri, olet varmasti oikeassa!

      Monista ammattikirjoittajista saattaisi tulla pienellä harjoittelulla aivan hyviä kustannustoimittajia. Omasta näkökulmastani kustannustoimittajalla on muutamia tehtäviä:

      1. Hän jäsentää ja etenkin karsii tekstiä niin, että opukselle syntyy looginen rakenne.
      2. Hän etsii ja korjaa kelivihreet.
      3. Hän pitää yhteyttä taittajaan, painoon ja muuhun tuotantoväkeen.
      4. Ehkä hänen tehtävänsä on piiskata kirjailijaa ja koko projektia pysymään aikataulussa.

      Hyvä freelancer-toimittaja ottaisi haltuun ainakin ykkös- ja kakkoskohdat aika nopeasti. Samalla hän saisi kenties hyvän bisneksen itselleen.

      Tosin voin kuvitella, että raha-asiat alkavat tökkiä. Jos kirjan kaari ideasta painoon kestää jopa keskimäärin 18 kuukautta (ja usein siis vielä kauemmin), kustannustoimittajalle pitäisi maksaa joka tapauksessa aika muikea summa jo hankkeen aikana.

      Kustantamoissa tuo kulu tulee (jos tulee) maksetuksi aikanaan kirjan myyntituloista. Omakustanteen tapauksessa palkkariskiä ei voikaan vierittää kustannustalon kontolle.

      1. ”Ehkä hänen tehtävänsä on piiskata kirjailijaa ja koko projektia pysymään aikataulussa.”

        Siis tuo on kustannustoimittajan *tärkein* tehtävä. Ota ehkä-sana pois :-).

        1. Onhan se kellokallen homma tietysti tärkeä, jos kirjoittaja on lepsu tossukka. Mutta on meitä sellaisiakin kirjoittajia, joita ei tarvitse jatkuvasti patistella. Kässäri valmistuu sovitun aikataulun mukaisesti, ei siihen piiskuria tarvita.

          Itse olisin paljon ilahtuneempi, jos kustannustoimittaja olisi armoton kriitikko, joka todella pakottaisi yli sieltä, missä aita on korkein.

          Hän osaisi esimerkiksi edellyttää ja ehdottaa tuoreita ja yllättäviä näkökulmia. Lisäksi hän asettaisi ehdottamani kirjan rakenteen kyseenalaiseksi. Hän äkkäisi loogiset ongelmat ja irrallaan roikkuvat langanpäät.

  2. Koko kustannusala on ollut syväjäässä jo pitkään. Olen jeesannut 3 kirjan syntyä yhdessä kirjailijan kanssa ja kustantajan tuoma lisäarvo on ollut aina negatiivinen ( Tammi, Kolibri ). He pyrkivät useasti jopa estämään kirjan myynnin. Olen itse nähnyt tilanteen, jossa kirjan ( Viini & Ruoka – opas makujen harmoniaan ) painos loppui syyskuussa ja useista ystävällisistä ja lopulta kiivaista huomautuksista huolimatta jäi uusi painos tulematta ennen joulumyyntiä. Syynä tilikauden loppuminen ja kustantajan halu pitää varastot minimissä. Näin on tapahtunut muillekin. Epäkohtia olisi romaanin verran, mutta valittaminen ei muuta mitään. Sen sijaan suositelen lämpimästi seuraavaa videoa. Siinä yksi suosikkiguruistani Seth Godin kertoo miten hän on myynyt laivalastillisen kirjoja. Videon keinoja ei kotimaiset kustantajat taatusti ole edes harkinneet käyttävänsä.

    https://toccon.blip.tv/file/970223/

    1. Jussi, kirjoitukseni kimmokkeena olivat tuoreet, kokemuksesi kaltaiset tarinat moneltakin kirjaa viime aikoina pakertaneelta asiantuntijalta.

      Parhaimmillaan kirjailija on joutunut junailemaan jopa kirjan taittamisen, kuvituksen ja oikolukemisen itse. Markkinoinnista puhumattakaan. Kustantaja on sössinyt käytännössä kaikki kontolleen kuuluvat työt. Eikä kyse ole ollut mistään tuntemattomasta pikkunarikasta, vaan tunnetusta kustannustalosta.

  3. Käsittääkseni kustantamojen isoin ongelma ei ole määrä vaan laatu – ts. keskinkertaista tai surkeaa käsistä pusketaan sisään sellaisia määriä, ettei edes niiden vilkaisemisesta säntilisessä ajassa tahdo tulla mitään. Jos ohjeet olisivat kaikkien saatavilla, tusinaa tulisi varmaan vielä enemmän. Ja lupaava kirjoittaja osanneet markkinoida itsensä ohi tämän portaan / selvittää, miten laatukäsis saadaan oikeisiin käsiin. Mutta hauska pointti yhtä kaikki!

  4. Ilmeisesti kyse on kuitenkin tästä meidän mikroskooppisesta markkinastamme. Suomeksi julkaistua kirjaa myydään kuitenkin parhaimmillaankin melko vähän, varsinkin kun on kyse ammattikirjallisuudesta. Maailmalta sitä vastoin löytyy helposti kustannusvaihtoehtoja vaikka ja kuinka; mm. Lulu.com, Blurb.com, iUniverse.com Jenkeistä ja Brittein saarilta mm AuthorHouse. Toki noihin saa laittaa taaloja tai euroja jonoon, mutta tarjolla on valmiita kustannustuotteita kustannustoimittajalla tai ilman jne. sekä kanavat verkkomyyntiin eikä kirjoja tarvitse tilata 1000 kpl itselleen, jotta homma toimisi. Digipainosta ne lähtevät kirja kerrallaan tarpeen mukaan. Noitahan voi tietysti käyttää myös käyntikortteina kotimaisille kustantajille :-), jos niin haluaa.

    1. Kyllä nämä murheet tietysti liittyvät pieneen kielialueeseemme. Painoksetkin ovat Suomessa tosi vaatimattomia. Tietokirjoilla keskiarvo pyörii noin 1500 kappaleen tienoilla, jos keittokirjat jätetään laskuista.

      Jos suomalainen bisneskirja myy toisen painoksen, se on jo riemuvoitto. Kolmannesta nyt puhumattakaan.

      Mutta joka tapauksessa kustantajien touhuista näkyy monissa arkisissa tilanteissa se, että kirjailija on vain välttämätön paha. Esimerkiksi kirjansa myyntitietoja kirjailija joutuu aina erikseen nyhtämään hohtimilla. Ei puhettakaan, että joku raportoisi vaikkapa automaattisesti kerran kuukaudessa sähköpostitse, missä mennään.

  5. Niinpä niin ja raportoinnin saisi todennäköisesti rakennettua kustantajan systeemiin muutamalla koodin pätkällä tai jotain.

  6. Kiitos tästä keskustelusta – kustantamossa työskentelevänä ja näitä asioita päivittäin pohtivana tuli otettua vinkeistä iso vaari.

  7. Hei Jari, sattumalta törmäsin tähän sivustoosi, ja täytyy sanoa, että onpa hyvää luettavaa, tärkeää tietoa. Kiitos siitä.
    Yst. terv. Anne Pajuluoma. Mikä on sinun s-osoitteesi?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Crazy chemist with a failed experiment, explosion in laboratory
Jari Parantainen

Vain supertähtien tuotteistaminen unohtui

Jopa maailman tunnetuimpien gurujen asiantuntemus muuttuu rahaksi hyvin nihkeästi – ainakin, jos palvelujen tuotteistaminen unohtui. Freakonomics-kirjan toinen kirjoittaja Steven D. Levitt kertoi hiljattain omasta firmastaan, joka ei menestynyt.

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Selkopuhe voitti asiantuntijan jorinan

Rooger Doodley pohti Neuromarketing-blogissaan jo kauan sitten, miksi Donald Trumpin viesti tuntuu uppoavan äänestäjiin. Uusimmassa tekstissään (Trump Surprise: Four Neuromarketing Takeaways from the 2016 Election) hän käy läpi muutamia

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Karisma kumpuaa vikkelyydestä

Harvard Business Review (3/2016) kirjoitti Queenslandin yliopiston professori William von Hippelin tutkimuksesta (juu ei, nimi ei ole aprillipilaa). Tulokset kertoivat, että mitä vikkelämmin koehenkilön pää toimii,

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.