Guruopisto, osa 5: Miksi guruksi on yhä helpompi ryhtyä?

15.7.2009    Jari Parantainen   40 kommenttia

Jos päätät ryhtyä guruksi, saavutat tavoitteesi helpommin kuin koskaan. Se johtuu kahdesta asiasta. Toisaalta kilpailijasi vain laiskistuvat. Toisaalta pystyt kiertämään portinvartijat netin ansiosta.

Tutkija Anders Ericsson ryhmineen tutki 1990-luvulla, miksi jotkut viulistit ovat parempia kuin toiset. Hän pyysi Länsi-Berliinin musiikkiakatemian professoreita jakamaan oppilaansa kolmeen ryhmään:

  1. Kaikkein parhaisiin, joilla olisi mahdollisuus kansainväliseen solistin uraan.
  2. Erittäin hyviin soittajiin, jotka eivät kuitenkaan olleet huippuluokkaa.
  3. Yleensä musiikinopettajiksi päätyviin, kahta ensimmäistä ryhmää heikompiin soittajiin.

Ryhmät sisälsivät siis hyviä, parempia ja parhaita viulunvinguttajia, jotka kaikki olivat hiukan yli 20-vuotiaita.

Tutkijat selvittivät erilaisin menetelmin, kuinka paljon kukin koehenkilö oli harjoitellut uransa aikana. Käytännössä kaikki osallistujat olivat aloittaneet opintonsa noin 8-vuotiaana. Muusikoiksi he olivat päättäneet ryhtyä likimain 15-vuotiaina. Niinpä jokainen heistä oli ehtinyt rääkätä jousia vähintään 10 vuotta.

Soittajat käyttivät viikossa noin 51 tuntia musiikkiin liittyvissä töissä, kuten oppitunneilla ja harjoituksissa – eli reilusti yli tavanomaisen työajan joka tapauksessa!

Koehenkilöt saivat itse arvioida, mikä kehittäisi heidän soittotaitojaan kaikkein eniten. Tulos oli selkeä. Ykköseksi nousi omatoiminen harjoittelu.

Kaikki tiesivät, miten tärkeitä pakolliset kuviot olivat. Mutta parhaat soittajat harjoittelivat paljon enemmän kuin hyvät.

Ykkös- ja kakkosryhmien viulistit harjoittelivat omin nokkinensa keskimäärin 21 tuntia viikossa. Kolmosryhmän soittajat tyytyivät keskimäärin 9:ään viikkotuntiin.

Mutta mikä sitten selitti kahden parhaimman ryhmän eroja?

Kaikkein parhaat olivat ehtineet harjoitella 18. ikävuoteensa mennessä yhteensä yli 7400 tuntia. Kakkosryhmälle oli kertynyt samana aikana runsaat 5300 tuntia ja kolmannelle joukolle hiukan yli 3400 tuntia harjoitusta.

Ericsson totesi, ettei omaehtoinen harjoittelu ole mukavaa puuhaa. Jos se sitä olisi, kaikki halukkaat olisivat huippuviulisteja. Mutta kun harjoittelu on ankeaa, yksinäistä paskaduunia, vain kaikkein sitkeimmät etenevät huipulle.

Tämä on jokaiselle guruksi aikovalle loistouutinen!

Vanha mainos totesi, että ”aina on tilaa vielä yhdelle, joka käyttää Rexonaa”. Sama pätee gurun uraan. Aina on tilaa vielä yhdelle gurulle, joka harjoittelee työtään tuhansia tunteja muita enemmän.

Mutta hetkinen, eikö kilpailu kiristy koko ajan? Sivistystaso kohenee ja uudet polvet ovat aina vain vanhoja jääriä fiksumpia.

Väitän kuitenkin, että guruehdokkaan on helppo hankkia itselleen suhteellista etua. Nykyihminen on nimittäin jatkuvasti ”kiireisempi”.

Suomalainen sohvaperuna käyttää tv:n katseluun jo keskimäärin 3 tuntia päivässä, eli yli tuhat tuntia vuodessa. Se vastaa noin seitsemääkymmentä prosenttia henkilötyövuodesta.

Myös muiden harrastusten on mahduttava modernin ihmisen kalenteriin. Puuhat eivät ole suinkaan vähenemään päin. Ystäviä on tavattava, matkoilla on käytävä ja mökkiä rempattava. Verkossakin on ehdittävä pelata tai surfata muuten vain.

Mikään ei tue sellaista ajatusta, että suomalaisen asiantuntijan kipukynnys kehittyisi. Päinvastaisia merkkejä riittää.

Kun elintaso kohoaa, ihmiset haluavat selvitä elämästään aina vain mukavammin. Tuska ei kuulu ohjelmaan. Todisteita ei tarvitse etsiä kaukaa. Katso vaikkapa naapurisi alati paisuvaa etureppua.

Ainakaan kotimaisesta kilpailusta ei siis tarvitse olla kovin huolissaan – kiinalaisten ja intialaisten metkut ovat sitten asia erikseen.

Toisaalta guruehdokkaalle on avautunut aivan uusia mahdollisuuksia, joita ei ollut käytettävissä 10 tai 20 vuotta sitten.

Päätin aikanaan 1998 ryhtyä kolumnistiksi. Aloin kaupitella mallikirjoituksiani päätoimittajille. Lopulta pääsin yhdeksi Tekniikka & Talous -lehden kuudesta kolumnistista vuonna 1999. Koko prosessiin kului yli vuosi.

Lisäksi tarvittiin monta yhteensattumaa, että kaltaiseni tuikituntematon ö-sarjalainen pääsi turisemaan lehden sivuille.

Nykyisin tilanne on toinen. Guruehdokas ei enää tarvitse päätoimittajan tai jonkin muun portinvartijan lupaa. Hän saa äänensä kuuluville (ja elävän kuvansa näkyville) koska tahansa, jos siltä tuntuu.

Se on tietenkin netin ansiota.

Jokainen guruksi haluava voi esimerkiksi aloittaa bloginsa varttitunnissa ilmaiseksi. Sen jälkeen pelin ratkaisee enää se, onko hänellä jotain järjellistä sanottavaa.

Jos asiantuntijallamme on kohderyhmänsä jäsenille kiinnostavaa asiaa, hänen lukijakuntansa alkaa kasvaa varmasti. Sille ei yhdenkään tiedotusvälineen tai kustantajan jarruhenkilö mahda mitään.

Monet muutkin asiat helpottavat nyt guruksi ryhtyvän tilannetta:

  • Kun maailma pirstaloituu ja mutkistuu, yksinkertaistajien, jalostajien ja toimitustyötä tekevien tarve vain kasvaa.
  • Amazon kantaa Amerikasta kirjoja halvemmalla kuin ikinä. Valikoima on suurempi kuin koskaan. Jopa valuuttakurssit suosivat meitä.
  • Tietoa löytyy niin paljon kuin tarvitset suoraan webistä. Vertaa tilannetta entisiin aikoihin. Silloin tieto oli metsästettävä kirjastoista tai lehtiarkistoista.
  • Voit myös markkinoida ja myydä osaamistasi webin kautta suoraan, ilman perinteisiä jakelutiekumppaneita ja muita pullonkauloja.
  • Pystyt mittaamaan ihmisten ostokäytöstä tarkkuudella, joka oli ennen mahdollista vain alaan erikoistuneissa yrityksissä tai oppilaitoksissa.
  • Asiakkaiden päätösmekanismeja valaisevia käyttäytymistieteilijöiden tutkimustuloksia on käytössäsi yllin kyllin.
  • Et tarvitse edes ensimmäisen oman kirjasi julkaisuun kenenkään lupaa. Omakustanteesi syntyy naurettavan edulliseen hintaan.

Tarkasteli asiaa miten päin tahansa, tilanteesi on siis loistava. Jos nyt ei ole aika iskeä, milloin sitten?

Löydät tietoa (puoli)ilmaiseksi koska tahansa niin paljon kuin haluat. Portinvartijat eivät pysty sensuroimaan mielipiteitäsi. Samaan aikaan (kotimaiset) kilpailijasi keskimäärin vain laiskistuvat.

Guruopiston kesäkurssi on edennyt puoliväliin. Viikon kuluttua ilmestyy sarjan 6. osa: Entä jos myyt ohjelmistoa tai tuotetta? Eikö gurujen puuha kuulu puhtaaseen asiantuntijabisnekseen?

Lähde: Talent Is Overrated – What really separates World-Class Performers from Everybody Else, Geoff Colvin 2008
 (0)



40 kommenttia

  1. Katleena kirjoitti:

    Jari, netti on tosiaan mullistanut maailman. Nykyään gurulta vaaditaankin kirjoitustaitoa enemmän kuin ennen.

    Kärjistäen voisi sanoa, että kasvokkaistilanteissa pystyy erottautumaan kauneudella ja pituudella, mutta netissä erottaudutaan kirjoitustaidolla.

     (0)
     (0)
  2. Jari Parantainen kirjoitti:

    Katleena, kiitos napakasta huomiostasi!

    Olen kanssasi aivan samaa mieltä. Sitä paitsi asiakkaat ovat aina vain kriittisempiä.

    Palaan vielä tuohon kirjoitustaitoon myöhemmin tässä sarjassa tarkemmin. Mitä pitäisi tehdä, jos kirjoitushommat eivät kerta kaikkiaan satu sujumaan?

     (0)
     (0)
  3. Janne Kauppi kirjoitti:

    "Päätin aikanaan 1998 ryhtyä kolumnistiksi. Aloin kaupitella mallikirjoituksiani päätoimittajille. Lopulta pääsin yhdeksi Tekniikka & Talous -lehden kuudesta kolumnistista vuonna 1989."

    Hyvä Jari, vain todellinen guru voi ruveta markkinoimaan itseään saadakseen meriittiä takautuvasti liki kymmenen vuoden ajalta :-) Netissä on sekin etu, että tällaiset lipsahdukset voi aina jälkikäteen korjata, kirjoissa omat korjaukset ei välity muille lukijoille.

    Blogin pitämistä voin kyllä suositella myös muille kuin guruksi aikoville, sillä mikään ei ole niin opettavaista kuin blogin pitäminen. Sen lisäksi, että siinä oppii hirveästi vuorovaikutuksen kautta, myös sujuva kirjoittaminen tulee ennen pitkää kuin itsestään osaksi prosessia.

     (0)
     (0)
  4. Jari Sarja kirjoitti:

    Tuo on täyttä asiaa "Sama pätee gurun uraan. Aina on tilaa vielä yhdelle gurulle, joka harjoittelee työtään tuhansia tunteja muita enemmän." Tuo pätee mihin tahansa - ei urheilussakaan kukaan menesty pelkästään välineillä tai oikeilla aineilla.

    Tuokin on totta, "Amazon kantaa Amerikasta kirjoja halvemmalla kuin ikinä. Valikoima on suurempi kuin koskaan. Jopa valuuttakurssit suosivat meitä." Mutta onko se sallittua, että blogin kirjoittaja jättää lähteet pois? Entä se, että blogin kirjoittaja kehittää uuden termin, joka ei oikeasti ole uusi? Lähinnä pohdin, että onko oikea guru tuollaisten vippaskonstien yläpuolella? Tunnistammeko gurun ja tekogurun? Tai voiko olla guru, jos kääntää muiden gurujen ajatuksia suomeksi?

     (0)
     (0)
  5. Hasa kirjoitti:

    Kiitos Jari hyvistä pointeista.

    Parhaimmilla guruillahan on usein "polte" omaan asiaansa. Tämän innon takaamana myös harjoittelutunnit saattavat nousta merkittävästi. On tärkeää löytää se oma juttu, mitä jaksaa painaa vaikka iltayöllä ja viikonloppuna. Helpointa on ryhtyä guruksi asiassa mitä "rakastaa".

    Kommunikointitaito on ehdottomasti tärkein juttu, olen siinä ehdottomasti teidän (Katleena, Jari, Janne) kanssa samaa mieltä. Luonani vieraili kerran opiskelijoita ammattikorkeakoulusta. He kysyivät suoraan, mitä kannattaa opiskella pärjätäkseen paremmin työelämässä. Tulimme yhteisymmärrykseen, että kolme tärkeintä taitoa ovat kommunikointi,kommunikointi ja kommunikointi. Vaikka omaisit ehdottomasti parhaan substanssiosaamisen, mutta et kykene tuottamaan ulos toisten ymmärtämää asiaa niin osaamisesi arvo jää heikoksi.

    Tällaisia mietteitä pohjoisen aroilta.

     (0)
     (0)
  6. Olli Posti kirjoitti:

    Kiitos huippublogista!
    Ja samoin kaikille kommentoijille hyvästä keskustelusta. Taitaa olla kuten Paul Graham sanoi - "people generally behave the way they're expected to." Jarin laatutekstit luovat asiallisen odotuksen myös kommenttien tasolle - ja näin korkeaan rimaan en ole vielä kotimaisessa nettikeskustelussa törmännyt.

    Pian parisen vuotta olen ollut erittäin innoissani juuri näistä kahdesta mainitsemastasi asiasta. Vihdoin saa puhua myös totta eikä aina sitä mitä mainostaja määrää; ja toisaalta salkkareita katsovista "kilpailijoista" ei pahemmin vaaraa ole.. Uskomaton tilanne, kerta kaikkiaan! Paras aika olla elossa.

    Kunhan vielä opin tuota Hasan minitsemaa kommunikaatiotaitoa. Kirjoittamisesta kokemusta alkaa jo olla, mutta gurun täytyy vakuuttaa myös livenä. Mitenhän tuota live-esiintymistä kannattaisi treenailla, Youtube-videoiden lisäksi?

    6. osaa odotellessa...

     (0)
     (0)
    • Jari Parantainen kirjoitti:

      Olli, kiitos vain itsellesi hyvästä kysymyksestä!

      Omasta kokemuksestani voin kertoa sen verran, että kouluaikoina vatsa oli kipeä jo puoli vuotta ennen äidinkielen esitelmävuoroa. Olin yleisön edessä aivan kauhuissani.

      Kun sitten menin ensimmäiseen oikeaan työpaikkaani, pomoni passitti meitä kokemattomia työntekijöitä heti ensimmäiseksi esiintymistaidon kurssille. Vaikka se oli hirveä kokemus, toisaalta muutaman päivän simputus auttoi pääsemään pahimman ylitse. Tärkeintähän olisi ensiksi hyväksyä fakta, että esiintyjän ura etenee mokaillen menestykseen (Tom Pöystin ilmaisua lainatakseni). Noloja tilanteita tulee vastaan aina, oli esiintymisrutiini millainen tahansa. Se on opittava hyväksymään.

      Vuonna 1995 päätin ottaa härkää sarvista. Kirjoitin lyhyen mainostekstin tunnin seminaariesityksestä, jonka aihetta en enää muista. Joka tapauksessa lähdin tarjoamaan puhetta IIR:lle ja muille vastaaville koulutusorganisaatioille (tietenkin aluksi ilmaiseksi).

      Aika pian tulivat ensimmäiset puhekeikat. Nyt 14 vuotta myöhemmin niitä on takana luultavasti noin tuhat. Opittavaa riittää vieläkin. Viimeksi kävin mokailemassa oikein kunnolla Russarössä Sales Camp 2009 -tilaisuudessa alkukesästä. Mutta esiintyminen ei ainakaan enää pelota, tuli mitä tuli.

      Seuraava vaihe onkin tuo videolle esiintyminen. Kuten olen joskus aikaisemmin blogiin paljastanut, pelkään kameraa paljon enemmän kuin 500 kuulijan liveyleisöä. Mutta ei auta, siitäkin täytyy päästä yli.

      Summa summarum: hyppää vain kylmään veteen ja ala räpiköidä. Ei liene muuta keinoa. Palautetta olisi hyvä saada toisinaan esiintymisen ammattilaisilta. Pelkät yleisökommentit eivät siihen riitä. Lisäksi videolta on tosi tehokasta (ja tuskallista) tarkkailla omia maneereitaan.

       (0)
       (0)
  7. Jari Parantainen kirjoitti:

    Janne, yritin vain sanoa, että ennen piti taistella vuosi(a). Lisäksi tarvittiin sarja ylimaallisia onnenpotkuja ja sattumia, jotta tällainen nobody saattoi lipsahtaa kolumnistiksi. Silloinkin oma huki osui kohdalle vain joka kuudes viikko. Kesäaikoina kanava ei ollut auki senkään vertaa.

    Nykyisin kuka tahansa pääsee julkaisemaan aatoksensa miljoonille potentiaalisille lukijoille 15 minuutissa.

     (0)
     (0)
  8. Jari Parantainen kirjoitti:

    Jari,

    Lienee selvää, että kirjoittajien kannattaisi aina mainita lähteensä.

    Yhtä selvää on se, että erittäin harvat nousevat edes asiantuntijoiksi ilman perinpohjaista alansa opiskelua. Amazon on sivistämisteholtaan aivan toista luokkaa kuin yksikään suomalainen oppilaitos.

    Ihmisillä on huvittavia käsityksiä siitä, että gurut olisivat kehittäneet ajatuksensa tyhjiössä. Todellisuudessa äärettömän harva meistä keksii elämänsä aikana ensimmäistäkään omaa ajatusta - siis sellaista, jota ei joku olisi jo jossain ehtinyt esittää ensin.

    Kuten Pölli tästä -blogin puolella olen todennut, ideoille ja ajatuksille ei ole olemassa patenttisuojaa. Niitä saa ja pitääkin pölliä, yhdistellä ja soveltaa. Niin tuotteliaimmat keksijät ovat toimineet kautta aikain.

     (0)
     (0)
  9. Jari Parantainen kirjoitti:

    Hasa,

    Kiitos kommentistasi! Eipä tule ihan äkkiä mieleen gurua, joka olisi jaksanut vääntää leipäpapin hommia muutamaa hetkeä pidempään. Alan on tosiaan tunnuttava rakkaalta ja omalta, jotta siitä jaksaisi syttyä vuodesta toiseen.

    Toisaalta monet ovat varmasti huomanneet, että miltei aihe kuin aihe alkaa muuttua sitä kiinnostavammaksi, mitä syvemmälle siihen tulee sukelletuksi. Siitä syntyy mukavan myönteinen kierre, joka vie helposti mukanaan.

     (0)
     (0)
  10. Kojootti kirjoitti:

    Osa 5 ajoitus ja aihe olivat loistava. Toivon että ilmapiiri Suomessa olisi tosiaan muuttumassa avoimemmaksi. Ettei enään guruuntumista ja sitäkautta menestymistä katsottaisiin niin pahalla.

    Kuten Jorma Ollila tänään sanoi "Tyypillisesti me emme oikein siedä menestyviä ilmiöitä, ihmisiä, organisaatioita." Ollila puhui mielestäni osuvasti myös kannustavan ilmapiirin puuttumisesta vrt. Amerikkaan (ja Ruotsiin). Nimeomaan yhteiskuntana tarvitsemme kannustavaa ilmapiiri jos haluamme pärjätä kilpailussa globaaleilla markkinoilla ja houkutella teollisentuotannon tilalle muita liiketoiminnan muotoja.

     (0)
     (0)
  11. J. kirjoitti:

    Hieman pelottaa paljastaa tämä, mutta kerrotaan nyt kesän kunniaksi:
    Amazonin lisäksi on olemassa iTunes U. Helppo tapa päästä muiden gurujen luennoille, jollaisia ei näe suomalaisissa yliopistoissa tai muissa korkeakouluissa. Ja luennot ovat vieläpä aivan "ilmaisia". Mikään ei tietenkään ole ilmaista, mutta ei siis tarvitse maksaa rahaa nettiyhteysmaksujen lisäksi.

     (0)
     (0)
  12. Heli Sirkiä kirjoitti:

    Kojootti, minäkin kiinnitin huomiota tuohon Ollilan lausumaan. Innovaatiot ja menestyksekkäät vientituotteet tarvisevat sekä avoimuutta että suvaitsevaisuutta vierasta kohtaan, ja ennen kaikkea positiivista asennetta ja kulttuuria menestymiseen. Urheilussa se sallitaan, miksei sitten liike-elämässä tai viihteessä ja kulttuurissa?

    Jari, blogit tosiaan toimivat vallan mainiosti myös av-julkaisualustoina. Digitytöt on tästä hauska kotimainen esimerkki. Jään innolla odottamaan videoblogiasi - itsekin sellaisen haluaisin pikapuoliin laittaa pystyyn. Ei se kamera pure, linssille puhumisen oppii aika nopeasti. Sitäpaitsi, maneerit tekeevät esiintyjästä vain persoonallisen. Toki niistäkin poisoppii rutiinin ja harjoittelun myötä.

     (0)
     (0)
  13. Koivulahti kirjoitti:

    Mahtavaa! Kommenteissa tulikin jo se mihin itsekin halusin puuttua, eli kun on palo siihen asiaan mitä tekee, niin ne työ- ja opiskelutunnitkin aiheen ympäriltä kasvaa helposti älyttömiin mittoihin.

    Ericsson kuitenkin on tuossa sitä mieltä ettei: "omaehtoinen harjoittelu ole mukavaa puuhaa" ?!

    Kaikki ne ihmiset, joiden kanssa mulla on tapana tehdä musiikkia kuitenkin rakastavat omaehtoista harjoittelua! Hulluimmat (=parhaat) soittajat rakastavat jopa kaikkein simppeleimpiä nopeusharjoituksia, eikä se musta ole sinällään mikään ihme: Tykkäähän monet nopeustreenistä myös intissä kun kasataan rynkkyä kilpaa :) (myönnetään että rinnastus on ehkä vähän ontuva)

    Arvelenkin että Ericsson tuossa tarkoittaa omaehtoisella harjoittelulla sellaista treeniä joka on opetussuunnitelman mukaista! Sehän ei välttämälttä ole kivaa jos 'komento' kuitenkin tulee ulkoa päin: "Harjoitelkaa tätä asiaa omatoimisesti, niin kauan että osaatte sen vaikka unissanne" :D

     (0)
     (0)
  14. Cristina Andersson kirjoitti:

    Olen näitä samoja ajatuskuvioita veivannut pitkään. Käytän päivittäin opiskeluun netissä 10 min - 2 t. Korkealuokkaisen matskun määrä on ihan rajaton. Laulajana omatoiminen harjoittelu on tuttua, siihenkin menee tunteja päivässä. Sitten on blogit kahdella kielellä ja muu verkoston hoito. Huh... ja vielä itsensä myyminen... että joo-o, on nyky-yrittäjällä oltava paljon rautoja tulessa jos aikoo menestyä.

    Oman teemani "valmentaudu voittamaan" mukaisesti annan Jarille ohjeen: Ala harjoitella videon edessä omaehtoisesti. Alussa tavoitteena vain tottua katsomaan itseäsi ruudusta. Tee sitä paljon ja nautiskellen!

    Kiitos taas hyvästä kirjoituksesta.

     (0)
     (0)
  15. Jari Sarja kirjoitti:

    Mites tuohon ajatukseen gurusta sopii James Surowieckin ajatus ja esimerkit siitä, että joukko on viisaampi kuin yksikään yksilö. Tavallinen guru tai huippuguru häviää tavallisille pulliaisille kunhan pulliaisia vaan on tarpeeksi monta. Mutta niistä lähteistä vielä - netissä kaikki lähteet tuntuvat unohtuvan ja sitten se kaikki tuotettu onkin kaikkien yhteistä.

     (0)
     (0)
  16. Pekka sahlsten kirjoitti:

    "Nykyajan guru" eroaa Pulteri-sarjakuvan vuorenhuipulla istuvasta gurusta 180 astetta juuri kommunikoinnissa. Siis nykyaikana et (ilmeisesti) ole guru, jos sinua ei tunneta - vaikka sinulla olisikin maailman paras asiantuntemus.

    Luen paraikaa entisen kollegani Sari Aapolan uutta kirjaa "Sustainable Thought Leadership" (http://www.booksurge.com/Sustainable-Thought-Leadership-How-to-build/A/1439228167.htm) ja peilaan näitä Jari Parantaisen esittämiä guruajatuksia siihen. Jarin "guruilu" on selvästi tämän "ajatusjohtajuuden" (?) lähisukulainen, ehkäpä jopa pikkuveli. Sarin lähestymistavassa rakennetaan systemaattisella prosessilla koko yritykselle "gurun" maine yksittäisen guruhenkilön sijaan. Toki yritys tarvitsee nokkamiehen, joka toimii yrityksen pääguruna. Sarin ajatuksissa se tosin on ihannetapauksessa toimitusjohtaja.

    P.S. Oman kuvan käyttäminen blogin faviconina ei olisi tullut itselleni ekaksi mieleen ;)

     (0)
     (0)
  17. Teemu kirjoitti:

    Kovin mielelläni kuulisin blogin lukijoilta ja Jarilta itseltään, millä sivuilla surffaaminen on kannattavaa itsensä kehittämisen kannalta. Netti kun on niin sirpaleinen ja välttämättä itse ei osaa edes hakea tai tiedä että mitä tarvitsee tai on tarjolla, jos kukaan ei huomaa suositella mitään.

    Huikeita kirjoja ja blogeja Jari! Maailma ei ollut enää entisensä, kun olin lukenut Sissimarkkinointi-kirjan.

     (0)
     (0)
  18. J. kirjoitti:

    Teemu: Aloita vaikka Jukka K. Korpelan oppaista: (Jukka on guru.)
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kirj/
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/

    Kannattaa myös tutustua paikallisen kirjaston hyllyyn 69. Onko kenelläkään hyviä kirjavinkkejä?

     (0)
     (0)
  19. Teemu kirjoitti:

    Olipa hyvin vaikea kysymys. Vastaan siihen kunhan kykenen. Mutta kysytäänpä, että mitä tietolähteitä käytät (rajataan verkkosivuihin) tiedon ammennukseen liittyen sissimarkkinointiin, ja mistä pöllit ideoita?

     (0)
     (0)
  20. Koivulahti kirjoitti:

    Jari taisi mulle joskus vastatakin tähän kysymykseen, että tekstit syntyvät haastattelumenetelmällä. Lähteenä siis useimmiten joku asiantuntija (tai pari).

     (0)
     (0)
  21. Teemu kirjoitti:

    Itse ajattelin ja ajoin takaa liiketoiminnassa käytettyjä kikkoja ja menetelmiä, joita Jari on esitellyt. Mutta juu, siirrytään takaisin laulukuoroon ja jätetään kommentoinnit muille.

     (0)
     (0)
    • Jari Parantainen kirjoitti:

      Teemu,

      Jos pitäisi yksi minita yksi tärkeä inspiraation lähde, se on ehdottomasti Seth Godinin blogi. Tilaa hänen päivittäinen kirjoituksensa suoraan sähköpostiisi, niin jutut tulevat varmasti luetuiksi.

      Muuten olen aika paljon kirjojen orja. Tilaan Amazonista muutaman kerran vuodessa 20-30 opuksen eriä. Suurin osa teoksista osoittautuu vikaostoksiksi. Mutta ei se mitään, koska loput ovat sitäkin arvokkaampia. Niiden nimiä vilahtelee aika usein blogikirjoitusteni lähdeviitteinä.

      Voisin tietenkin kirjoittaa myös arvioita lukemistani opuksista. En vain ole varma, olenko kovin hyvä siinä hommassa. Olen välillä aika hämilläni, kun luen jonkin "oikean" kirja-arvostelijan jutun lehdestä. Tuntuu kuin olisimme kahlanneet aivan eri teosta, vaikka kansikuva, nimi ja kirjailija samoja ovatkin.

       (0)
       (0)
  22. Heli Sirkiä kirjoitti:

    Seth Godin on todella hyvä.

    Verkkomarkkinoinnista ja sosiaalisesta mediasta kiinnostuneille suosittelisin Jeremiah Owyangin blogia. Hän toimii Forrester Researchissa asnalyytikkona, ja on itseasiassa hyvä esimerkki työsuhteisesta gurusta:
    http://www.web-strategist.com/blog/ . Löytyy myös Twitterissä.

    Toinen mielenkiintoinen esimerkki gurusta ja johdon viestinnästä on Zappos.com CEO Tony Hsieh http://twitter.com/Zappos. Oli ainakin minulle ihan uusi elämys nähdä eilen, miten yrityskaupasta voi tiedottaa Twitterin kautta. Hän on ehkä jonkin sortin yrittäjyysguru. Suosittelen tutustumista tarinaan.

    Oletteko muuten ajatelleet, että sosiaalinen media voi olla meille länsimaisille vaikempi oppia ja omaksua, koska olemme kovin yksilökeskeisiä? Voin olla väärässä, mutta ajatus tuli spontaanisti kun tajusin että molemmat yllä mainitut esimerkit tulevat aasialaisesta etnisestä taustasta, jotka ovat tunnetusti kollektiivisia. Vähän sama ilmiö on 'sosiaalinen pääoma' josta meillä on puhuttu suomenruotsalaisten yhteydessä. Jos en ihan väärässä ole, niin tuntuu että he verkottuvat myös netissä paremmin.

    Sorry Jari, tämä oli ehkä vähän off-topic, mutta sosiaalinen media liippaa aihetta niin läheltä että halusin tuoda sitä esiin. Olisi mukava kuulla mielipiteitänne näihin näkökulmiin.

     (0)
     (0)
  23. Aki Kakko kirjoitti:

    Kyllä jokainen guruksi riittävästi haluava guruksi pääsee. Ajasta ja paikasta riippumatta. Erittäin harva vain on valmis pitkäjänteisesti tekemään sitä työmäärää ja kokemaan sitä tuskallista ja nöyryyttävää oppimisprosessia, jonka se vaatii. Guruksi on täysin mahdotonta päästä ilman antautumista mm. sille ajatukselle, ettei ikänä tule omine ajatuksineen olemaan yhtään mitään.

    Vain jalostamalla muiden ajatuksia, kokeilemalla niitä käytännössä eri tilanteissa ja ennen kaikkea opettamalla muita oppiakseen itse - voi päästä asemaan, jossa sana guru voi tuottaa sitä haluamaasi hyvää jota elämääsi todella haluat.

     (0)
     (0)
  24. Sami Hurme kirjoitti:

    Oho. Katosin toviksi Seth Godinin maailmaan ja muut työt jäivät roikkumaan...

    Kiitoksia taas hyvästä vinkistä!

    Varsinkin tietokirjat ja jopa historiikit ovat siitä hauskoja, että ihmiset lukevat niitä ihan eri tavoin. Ainakin ihmiset saavat niistä toisistaan poikkeavia ajatuksia.

    Monesta kirjasta saa itsekin uusia juttuja irti, kun on välissä lukenut muita vastaavia kirjoja. Ehkä omatkin näkökulmat avartuvat ja kehittyvät...

     (0)
     (0)
  25. Hannu kirjoitti:

    "Kyllä jokainen guruksi riittävästi haluava guruksi pääsee."

    Sinäpä sen sanoit. Suomessa ei vain haluta haluta guruksi. Mieluiten jäädään vähän sinne takavasemmalle arvostelemaan niitä jotka yrittävät (guruksi tai jotain muuta). Me suomalaiset olemme maailman viimeisiä ryssiä. Kaikki muut ovat ohittaneet meidät oikealta jo ajat sitten.

     (0)
     (0)
  26. Matti kirjoitti:

    Tämä menee vähän asian vierestä, mutta Suomeen ei kannata tilata jenkkiamazonista, kun amazon.co.uk toimittaa samat opukset ilman huolta siitä että lähetys jäisi tullin haaviin. Puntakin on erittäin halpa tällä hetkellä.

    Vielä Amazoniakin halvempi vaihtoehto on muuten aphrohead.com josta olen tilannut puolen vuodan sisällä ~30 kirjaa. Toimittavat Briteistä postikuluitta, ja useimmat kirjat ovat sisäänleivotuista postikuluista huolimatta halvempia kuin Amazonilla.

     (0)
     (0)
  27. Koivulahti kirjoitti:

    Kiitos linkistä Jari. Itse olen ollut autuaan tietämätön siitä että kirjoista ei tarvitse maksaa tullia, joten taidan ryhtyä tulevaisuudessa tilailemaan matskua Amzonista, jos vaikka kielitaitokin siinä petraantuisi ;)

    Olisi muuten mukava nähdä kirjalistasi! Tuskin olen ainoa, jota kiinnostaa mistä opuksista olet tietosi lukenut.

     (0)
     (0)
  28. J. kirjoitti:

    Mites alvit? 8%? Tosin alle 10 e alveja/tullejahan ei kerätä.

    Muistakaa myös, ettei yritykselle EU-alueen ulkopuolelta hankittua kirjaa saa välttämättä myydä tai muuten pysyvästi luovuttaa eteenpäin. (Uusi TO-laki on melko epäselvä ainakin maallikoille.)

     (0)
     (0)
    • Jari Parantainen kirjoitti:

      Ainakaan USA:n Amazonin toimittamien kirjojen hintoihin ei tule arvonlisäveroa ostohinnan päälle. Englannista (= EU-alueelta) tuleviin opuksiin se luultavasti lisätään?

       (0)
       (0)
  29. Matti kirjoitti:

    Tulli kantaa EU:n ulkopuolelta tulevista kirjalähetyksistä 8% ALV:n tullauksen yhteydessä. Kuten J totesi, alvia ei kuitenkaan kanneta jos se jää alle 10 euron. Kun arvokkaita EU:n ulkopuolelta tuotuja kirjalähetyksiä paukkuu tullin ohi, on se silkkaa tuuria. Lain mukaan nämäkin lähetykset pitäisi käydä erikseen tullaamassa. Käytännössähän kukaan ei kuitenkaan niin tee, eikä tullikaan asiaa valvo, eli aika yhdentekevä pykälä.

    Englannista tilattaessa hinnoissa on mukana joko paikallinen VAT tai Suomen ALV, riippuen siitä toimittaako myyjä Suomeen tavaraa siinä määrin että sen on täytynyt rekisteröityä tänne verovelvolliseksi ulkomaiseksi yhteisöksi.

    (Vannon että olen vain entinen huolitsija enkä minkään sortin verofetisisti).

     (0)
     (0)
    • Jari Parantainen kirjoitti:

      Kiitos valaisevista faktoista!

      Vaikkei kukaan verotusta valvoisi (pois jääneessä) tullausvaiheessa, mahtaako verotarkastuksessa ottaa olkileipä?

      Verottaja on tunnetusti kova kiskomaan korkoa maksamatta jääneistä saamisistaan. Kun muutamia vuosia ehtii vierähtää, taitaa "sakoista" kertyä kalliimpi pieti kuin koko tilauksesta alun perin?

       (0)
       (0)
  30. Matti kirjoitti:

    Tästä ei ole kokemusta kun on tullut tuomiset aina kuuliaisesti tullattua yksityishenkilönä. Jos olet useamman vuoden vastaanottanut lähetyksiä ja asiaa puidaan täällä nyt julkisesti, niin kannattanee harkita yhteydenottoa johonkin viranomaistahoon ettei tule ikäviä yllätyksiä. Ensimmäisenä tulee mieleen tullineuvonta, puh 020 690 600.

     (0)
     (0)
    • Jari Parantainen kirjoitti:

      Matti,

      Selvittelin tullaamattomien Amazon-kirjojen arvonlisäveroja kirjanpitäjältäni. Tässä tiedoksi hänen vastauksensa:

      Jos tullataan, peritään alv, jonka yritys saisi kuitenkin vähentää, jos tuote käytetään alvilliseen liiketoimintaan.

      Tässä arvonlisävero pitää maksaa tulliin. Mutta sen yhtiö vähentää myynnin alv:ssä, jolloin jää maksettavaksi nolla euroa.

      Kun ei tullata, käytetään ns. käännettyä verovelvollisuutta. Silloin yhtiö tilittää ja vähentää itse arvonlisäveronsa, eli tuloksena on jälleen 0 euroa maksettavaa.

      Tilanne olisi toinen, jos tilaajayritys ei ole arvonlisäverovelvollinen tai kirjat eivät kohdistuisi arvonlisäverolliseen liiketoimintaan. Tällöin yhtiön pitää käännetyn verovelvollisuuden periaatteella tilittää alv, koska se ei saa sitä vähennetyksi mistään.

      Tilanteen pitäisi siis olla hallinnassa. Olisin ihmetellyt, jos tunnolliseksi ja osaavaksi tietäväni kirjanpitäjäni olisi päästänyt tällaisen lipsahduksen läpi kirjanpidossamme. Tilintarkastajasta puhumattakaan.

      Mutta kuten Ronald Reagan kuulemma tapasi sanoa: "Trust but verify"!

       (0)
       (0)
  31. Janne Kauppi kirjoitti:

    Ulkomailta tilaaminen tosiaan kannattaa, eikä pelkästään kirjojen suhteen. Ostin Adoben Web Premium Suiten eBayn kautta Las Vegasilaiselta ohjelmistomyyjältä. Vaikka paketti narahtikin tulliin (ohjelmistotuotteiden tulli vakio 22%) niin kokonaishinnaksi muodostui 800 euroa. Suomessa olisi maksanut alvin kanssa yli kaksi tuhatta.

     (0)
     (0)
  32. Mikael kirjoitti:

    Jos tilauksen arvo jää alle 120 euron, niin tullia tai alvia ei mene. Mutta jos tilaa suuremmissa erissä, niin sittenhän tuo menee.

    Itsellä kävi joskus muinoin niin, että kun tilailin ulkomailta kaikenlaista tavaraa niin ne tulivat nätisti paketissa kotiin. Sitten kerran syystä jos toisesta lähetys menikin tullin kautta ja samalla tarkistivat aikaisemman tilaushistorian. Koska joukossa oli lähetyksiä joista olisi pitänyt maksaa tulllia ja alvia, niin tullit ja alvit määrättiin maksettaviksi kolminkertaisina. Lisäksi päälle tuli syyte lievästä veropetoksesta joka loppujen lopuksi konkretisoitui päiväsakkoina...

    Nyt olenkin pitänyt tarkkaan huolen siitä, että jos amazonista tai muualta tilaan, niin pidän summat alle 120 euron. Elämän tekee tosin mukavaksi yksi amerikkalainen urheiluvälineliike joka laittaa lähetyksiin tahallaan liian pienet hinnat jotta minä säästäisin tullimaksuissa! No, nekin olen tuon opetuksen jälkeen korjannut oikeiksi ja maksanut sen mikä kuuluu.

    Mutta samaa riskiä ei siis ole EU:n sisältä tilattaessa. Toisaalta vaikka tullit maksaisikin, niin 8% vaikka 500 euron tilauksesta on 40 euroa ja se voi hyvinkin tulla taalan heikkona kurssina takaisin.

     (0)
     (0)
  33. Matti kirjoitti:

    "Jos tilauksen arvo jää alle 120 euron, niin tullia tai alvia ei mene. Mutta jos tilaa suuremmissa erissä, niin sittenhän tuo menee."

    Selvennetään sen verran että tämä pitää paikkansa ainoastaan kirjalähetyksissä ja tarkka summa on 124,87 €. Sääntö on, että jos tullin ja veron määrä jää alle 10 €, sitä ei kanneta. Kirjoilla on 0% tulli ja 8% ALV, kahdeksan prosenttia 124,87 eurosta on 9,99 € eli alle 10 €.

    Jos taas tuotava tavara on esimerkiksi miesten puuvillapaitoja (joiden tulli on 12% ja ALV 22%), saa lähetyksen arvo olla maksimissaan 29,38 € jotta tullilta ja verolta vältyttäisiin.

    On hyvä ottaa huomioon myös tullin omat valuutan muuntokurssit, joista tuoreimpiin löytyy aina linkki tulli.fi etusivulta.

     (0)
     (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *