Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Palkkajohtaja tuhlaa rahasi

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Varo palkkajohtajaa. Jollet ole tarkkana, hän haaskaa yrityksesi rahoja turhuuteen.

Siirryin yrittäjäjakson jälkeen hetkeksi palkkajohtajaksi vuonna 2000, kun myin yhtiökumppaneideni kanssa ohjelmistoyrityksemme osaksi suurempaa firmaa.

Muistan, miten käytökseni muuttui jo samana päivänä. Ajoin nimittäin autopesulaan keskellä päivää!

Siihen saakka olin käyttänyt autoni vuosikausia kotini lähellä sijaitsevassa Shellin pesuhallissa vain yöllä tai varhain aamulla. Silloin taksasta sai 50 prosentin alennuksen.

Niin kauan kuin maksoin kulut oman yhtiöni kassasta, säästin mieluummin kympin. Mutta kun taloudellinen vastuu oli nyt siirtynyt ostajayhtiölle, pihistely ei yhtäkkiä tuntunut kovin tärkeältä.

Meidät ostaneen yrityksen talousjohtaja marssi puheilleni muutamia kuukausia myöhemmin. Hän totesi, että yksikkömme (=entisen yhtiömme) kirjanpidossa on jotain vikaa.

Liiketoimintaamme suhteutut kulumme olivat vain puolet siitä, mitä koko muussa yhtiössä. Se ei voinut pitää paikkaansa!

Kun asiaa sitten tutkittiin tarkemmin, kävi ilmi, että talousjohtaja oli väärässä. Talousluvuissamme ei ollut mitään vikaa. Me vain toimimme tuplasti tehokkaammin muuhun porukkaan verrattuna.*

Vuosituhannen vaihteessa kauppatieteilijä Karo Nukarinen teki graduaan varten tutkimuksen, johon osallistui 792 suomalaista pientä osakeyhtiötä. Tulokset olivat selviä: omistajayrittäjä oli paljon tehokkaampi kuin palkkajohtaja.

Esimerksi viiden miljoonan markan liikevaihtoa tahkoavan yrityksen omistaja pärjäsi 400 000 markkaa pienemmillä kuluilla kuin palkkajohtaja.

Ei sekään liene mikään yllätys, että firman kulut pienenevät sitä enemmän, mitä suuremman osuuden toimitusjohtaja omisti johtamastaan yhtiöstä.

Yhden prosenttiyksikön lisäomistus vähensi kuluja 3500 markkaa vuodessa.

Halusin hiljattain tilata talooni lasitetun terassin. Sovin, että hässäkän toimittaja hakee myös rakennusluvan puolestani. Kuulin, että asiasta huolehtisi terassifirman entinen työntekijä, joka oli hiljattain perustanut oman firman.

Kun rakennuslupa-asiantuntijasta oli tullut yrittäjä, rakennuslupien hakuprosessi oli lyhentynyt jopa viikkoja.

Englannissa joitain vuosia sitten posti siirsi kuriiritoimituksia alihankkijoille. Aluksi heidän suorituskykynsä oli aivan yhtä huono kuin palkkatyöläisilläkin. Turhan monet paketit jäivät toimittamatta, koska vastaanottaja ei sattunut olemaan paikalla.

Sitten posti muutti palkkiomallia. Alihankkija sai rahansa vain siinä tapauksessa, että vastaanottaja oli kuitannut vastaanottaneensa lähetyksen.

Kappas vain, kollit alkoivat löytää kohteensa jopa tuplanopeudella aikaisempaan verrattuna.

Johtajat höpisevät usein, ettei raha ole tärkein motivaation lähde. Ehkä se ei sitten sitä ole. Mutta kummasti oma lompakko kuitenkin ohjaa arkisiä päätöksiä.

Palkkajohtaja saattaa olla yrityksellesi paras ratkaisu. Mutta jollet ole valmis luopumaan osasta omistustasi, hän alkaa pelata rahoillasi.

* Huoneestani näki sopivasti eteisaulan Cokis-automaatille. Katselin usein, kun ostajafirman vanhat työntekijät tulivat neljän maissa yläkerrasta, pakkasivat (heille) ilmaisia pulloja reppunsa täyteen ja lähtivät pyöräilemään koteihinsa.

3 vastausta

  1. Tätä blogia on jotenki tajuttoman mukava lukea. Esimerkiksi tässäkin blogipostauksessa on käytetty runsaasti omakohtaisia esimerkkejä havainnollistamaan tilannetta. Hyvä jatka samaan malliin! Ehkä palaan aktiivisemmin jatkossa pöllimään ideoita 😉

  2. Raha on hyvä motivaation lähde, kun tulos vaikuttaa radikaalisti palkaaan. Tämän huomasin toimittuani puhtaalla provisiopalkalla. Mutta jos vakio palkka tulee käteen joka kuukausi ja siihen on mahdollista saada 5% lisä jos tulostaivoitteet ylittyy, ei motivaativoi läheskään yhtä paljon. Kysymys onkin, että onko se pois omasta taskusta, vai saanko lisää liksaa? Kaikkiahan pelottaa menettäminen, mutta uudensaaminen ei ole läheskään yhtähyvä kannuste.

    Ongelma on myös siinä että kun näet selkeästi mistä tulee lisää palkkaa on helpompi parantaa suoritusta, mutta jos sinulla ei ole mitään käsitystä mitä olet tekemässä palkkasi eteen ei pieni lisä palkkio vaikuta asiaan. Pakettien vieminen on niin yksinkertaista että provisiolla sen parantaminen on helppoa. Entä jos olet globaalissa yrityksessä sihteerin assistentti joka keittää kahvia johtoryhmälle? On vähän vaikeampaa arvioida omaa tehokkuutta yrityksen kannalta vaikka joku pomo keksisikin hienon tulosmittarin.

  3. Tässäpä sitä olisi miettimistä niille yritykselle, jotka pyörittävät valtion työharjoittelijoita. Ihmetellään miksei nuoria kiinnosta työnteko ja ollaan kun räkä tai märkä rätti.

    Onhan se tietysti työntekijästäkin vähän kiinni. Olen töissä kukkakaupassa, jossa on sesonkiaikoina pakko tehdä yötöitä. Yötöiden teko motivoi valtavasti, bling!, enemmän rahaa. Aikaisemmin se kuitenkin johti lähinnä siihen, että väki ravasi koko yön tupakalla ja työt venyivät ja venyivät myöhemmälle yöhön – työ siis maksoi valtavasti.
    Vasta siinä vaiheessa, kun tupakoimattomat alkoivat pitää notkumistaukoja niinä aikoina kun tupakoijat viettivät puolituntisensa tupakoimalla, työnantaja alkoi karsia sellaiset jotka pitivät enemmän tupakasta ja notkumisesta kuin sängystä. Olihan se epäreiluakin, että kun muut pitivät palkallista taukoa, muut tekivät senkin edestä töitä samalla palkalla.

    Nykyinen työporukkamme yksinkertaisesti pitää niin paljon levosta, ettei huvita viettää työpaikalla 20 tuntia, kun pienellä panostuksella saadaan homma hoidettua 13 tunnissa. Hävettää myöntää, että työnantajan kehuilla teemme saman homman pienemmällä palkalla 😀 Ettei kaikki ole täysin kiinni rahasta. Toki tekisimme mielellämme työmme vieläkin nopeammin jos saisimme siitä lisäpalkkaa. Tai olisimme töissä urakkapalkalla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Vinkit kriisijohtamiseen
Minna Elomaa

Nesteestä nosteeseen – TOP 10 vinkit kriisijohtamiseen

Tuotteistuksen kolme vaihetta on lupaus, lunastus ja paikkaus. Paikkausvaiheeseen päästään, jos jotain menee pieleen. Kokosin omista kokemuksistani vuosien varrelta kriisitilanteen haltuunottoon vinkit, joita olen arjessa

fossiili-3
Jari Parantainen

Valtuutetun vaarallinen johtamisvinkki

Päätä ensin tavoitteet ja vasta sitten resurssit. Jos annat resurssien ohjata tavoitteita, organisaatiosi päätyy muiden fossiilien seuraksi aika pian.

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.