Hesarin verokapina

12.2.2009    Jari Parantainen   8 kommenttia

Vuoden 2009 Pölli tästä -journalistipalkinto on myönnetty Helsingin Sanomille. Palkinto tuli verotuksen porsaanreikiä koskevasta tutkivasta journalismista, josta tosin unohtui pari asiaa. Kuten tutkiminen ja journalismi.

Marraskuun 4. päivänä 2008 riemu repesi. Helsingin Sanomat uhrasi sivutolkulla palstatilaa vuosittain vain pahenevaan verojuoruiluunsa.

Mutta taivastelu ei jäänyt siihen. Kaikesta päätellen toimitus oli päättänyt, että nyt kansalle tarvitaan vihollinen. Tässä alla hiukan otteita loppuvuoden saldosta. Otsikot ja lainaukset ovat suoraan lehden sivuilta.

Ulkoistaminen toi taas miljonäärejä tulokärkeen

”MedOnen perustajalääkäreille yli 50 miljoonan pääomatulot. Yrittäjät rahastivat elämäntyönsä.” (HS 4.11.2008)

Tuloverotus on pakko uudistaa

”Hyvän verojärjestelmän täytyy kohdella ihmisiä samanarvoisesti, eikä se saa sisältää kannustimia räikeään veronkiertoon.” (HS 4.11.2008)

Isommat rahat nostetaan yhä harvemmin palkkatulona

”Pääomaverotuksen edullisuus kannustaa hyvätuloisia verojärjestelyihin. Veroalaan perehtyneet virkamiehet tunnustavat ongelman.” (HS 5.11.2008)

Verosirkuksen viimeinen näytös

”Ei-pörssilistatuissa yhtiöissä, siis esimerkiksi juuri lääkäriyhtiöissä, omistaja voi nyt nostaa yhtiöstä osinkoja käytännössä verottomasti 90 000 euroon asti.” (HS  9.11.2008)

Varallisuustiedot eivät ole enää julkisia

”Kun varallisuudesta ei enää tarvitse maksaa veroa, ei synny enää verotustietoja, joita voitaisiin julkaista.” (HS 9.11.2008)

Suomi on rikkaiden maiden ykkönen tuloerojen kasvuvauhdissa

”Tutkija: Suurin selittävä tekijä on pääomatulojen edullinen verotus.” (HS 13.11.2008)

Nousukausi vauhditti suomalaisten jakautumista kolmeen luokkaan

”Rikkaat ovat rikastuneet, koska pääomatulojen kehitys on ollut hyvää ja verotus on ollut niin kevyttä.” (HS 14.11.2008)

Talousihmeen todellisuus

”Suomalaisten ihailema Uusi-Seelanti johtaa tilastoja tuloerojen kasvussa. Toisena on Suomi.” (HS 16.11.2008)

Kutsumus esiin, lääkärit

”Viestinten verokeskustelussa lekurista on tullut ahneen veronkiertäjän stereotyyppi. Lääkärit voivat syyttää itseään.” (HS 23.11.2008)

Keskiluokan vaurastuminen haastaa hyvinvointivaltion

”Räikeimmät tuloerot johtuvat pienen eliitin pääomatuloista ja niiden palkkatuloja keveämmästä verotuksesta.” (HS 23.11.2008)

Osa suuria pääomatuloja saavista ei maksa euroakaan kotikuntaansa

”Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen mukaan kunnat pitävät jo nyt ongelmana ansiotulojen muuttamista pääomatuloiksi, sillä siinä katoavat veroeurot kuntien tavoittamattomiin.” (HS 26.11.2008)

Finanssikriisistä selvitään vain verotusta kiristämällä

”Varallisuuden ja pääoman verotusta on lisättävä ja tuloverotuksen progressiivisuutta kasvatettava monissa maissa – mahdollisesti myös Suomessa.” (HS 27.11.2008)

Työstä ja riskistä

”Mutta tässäkin taitaa päteä tuo vanha koeteltu ja kiitelty kultainen sääntö: kellä on kulta, se laatii myös säännöt.” (HS 2.12.2008)

HS:n asiantuntijaraati: Verotus vie ilon lisätuloista

”Erityisongelma: moni ammattilainen – rakennusmiehestä lääkäriin – voi muuttaa palkkatulojaan osingoiksi ja näin kiertää veroja. Vakavin ongelma on, että listaamattomasta yhtiöstä osinkoja saa verovapaina 90 000 euroon asti, mutta ylimmät marginaaliverot ovat yli 50 prosenttia. Ratkaisu on alentaa ylimpiä marginaaliveroja ja saattaa osingot verolle.” (HS 17.12.2008)

Oikeustaju yhä koetuksella

”Pääoma- ja palkkatulojen verotuksen räikeä epäsuhta on ollut yksi päättyvän(kin) vuoden puheenaiheita. Viimeksi tällä viikolla joukko asiantuntijoita, HS:n kokoama veroraati, luokitteli sen ”neljän tähden” eli vakavaksi ongelmaksi, joka vaatii ehdottomasti ratkaisua. Onhan se ihan väärin, että lääkäri tai juristi voi kierrättää osan palkastaan yrityksensä osingoiksi ja maksaa näin kevyemmät verot.” (HS 22.12.2008)

Vuoden 2009 Pölli tästä -blogin suuri journalistipalkinto onkin aivan pakko myöntää HS:n toimitukselle. Se jaksoi ”tutkia”  sitkeästi koko loppusyksyn, miten lääkärit ja juristit ovat onnistuneet horjuttamaan suomalaista verojärjestelmää.

Mutta mitä pitäisi ajatella lehden 26.11.2008 julkaisemasta lausunnosta?

”Verohallituksen ylitarkastajan Matti Metrisalon mukaan verohallinnolla ei ole tietoa, kuinka paljon työtuloja muutetaan vähemmän verotettaviksi pääomatuloiksi.”

Jos Verohallituksella ei ole tietoa, tuskin sitä oli Hesarillakaan. Se ei kuitenkaan estänyt olettamasta, että ongelma on ihan hirmuinen. Niin on pakko päätellä energiasta, joka kului, kun toimittajat sommittelivat luuloon perustuvia raporttejaan kansallisesta verohätätilasta.

Vihdoin 28. tammikuuta 2009 valtakunnan päälehti saattoi uutisoida tyytyväisenä: Lääkäreiden veroporsaanreikä tukitaan.

Muista propagandan ensimmäinen sääntö: jankuta, jankuta ja jankuta. Lopulta keksittykin totuus menee perille.

 (0)
Aiheet:



8 kommenttia

  1. jaakku kirjoitti:

    Oma otokseni on kaksi pientä tietotekniikan palvelualan yritystä, joissa olen ollut palkallisena. Kummassakin osakkaat muuttivat palkkatulot pääomatuloiksi.

    Eli omassa tapauksessani kyvempään verotukseen on pyrkinyt kaikki ken siihen vain pystyvät. Jos minulta kysytään, niin olen aivan varma, että tämä on yleisempää kuin mitä nyt tämä esiin noussut lääkärien kikkailu on näyttänyt.

    Pelkästään oman moraalin varaan jää, kuinka sen rahan ottaa. Ottaisitko sinä enemmän vai vähemmän veroja?

    Spekulointia on se, että tämä kaikki johtaa tasaverotukseen. Moni varmasti on sitä mieltä, että ei sitä nyt vielä niin lähellä olla, mutta ollaanhan tässä nyt sentään menossa juoksujalkaa keski-vasemmalta niin kauas oikealle kuin vain pystytään.

     (0)
     (0)
  2. dee kirjoitti:

    @jaakku: Eli sinutkin on siis saatu jo varsin tehokkaasti aivopestyä tuolla jankutuksella. Hommahan siis toimii :-) Firma maksaa voitoistaan verot ja vain firman kassasta (joka koostuu voitoista) voi maksaa osingot. Ja 90,000 euron verottomiin osinkoihin vaaditaan firmalta, jolla on vain yksi omistaja, miljoonan kassavaroja (9% vapaista varoista). Ja se, että on miljoona kassassa, tarkoittaa sitä, että siitä on jo maksettu verot pois. Eli firman on pitänyt tuottaa voittoa jo noin puolitoista miljoonaa -- yrittäjän tapauksessa siis hän on sitkeästi kieltäytynyt maksamasta itselleen tuota puoltatoista miljoonaa vuosien mittaan tuloina, vaan on sen sijaan kasvattanut firman säästöpossua. Tästä hän sitten voi lohkaista itselleen "verottomana" 90,000 euroa. Josta toki on siis maksettu jo oikeasti 300-400 tuhatta veroja..

     (0)
     (0)
    • Jari Parantainen kirjoitti:

      Dee,

      Kiitos tästä näkökulmastasi! Ei ole lainkaan ihme, että monet ovat saaneet "verottomasta 90.000 euron osingosta" väärän käsityksen. Niin (tarkoitushakuisen?) lepsusti monet tiedotusvälineet puhuvat asiasta.

      HS kirjoittaa jutussaan (9.11.2008) näin: "Ei-pörssilistatuissa yhtiöissä, siis esimerkiksi juuri lääkäriyhtiöissä, omistaja voi nyt nostaa yhtiöstä osinkoja käytännössä verottomasti 90 000 euroon asti."

      Jutun kirjoittajan mielestä siis ei-pörssilistatuilla yhtiöillä on "käytännössä" vähintään miljoona euroa aikaisemmin tienattuja (ja jo kertaalleen verotettuja) voittoja säästössä jokaista osinkoa vaanivaa osakasta kohden.

      Toimittaja Teija Sutinen on harhateillä. Mutta syyllinen saattaa olla selvillä. Nimittäin jos vero-oikeuden professoria Heikki Niskakangasta on lainattu oikein, hänellä on taipumusta esittää asia juuri noin yksioikoisesti.

      Esimerkiksi HS (17.12.2008) siteeraa häntä näin: "Vakavin ongelma on, että listaamattomasta yhtiöstä osinkoja saa verovapaina 90 000 euroon asti".

      Niskakangas unohtaa siis mainita, että listaamattomasta yhtiöstä saa osinkoja 90 tonnin summan ilman tuplaverotusta vain, jos firma sattuu olemaan upporikas.

      Huomasin saman väitteen myös Kauppalehdestä (14.11.2008). Toimittaja Päivi Isotalus oikoi nurkkia aivan pokkana: "Listaamattomien yritysten omistajat on vapautettu osinkoverotuksesta 90 000 euroon saakka."

      Ihmettelen, miksei KL ole tilannut Balance Consultingilta oleellista tilastotietoa: montako sellaista ei-pörssilistattua firmaa Suomessa ylipäätään on, jonka omistaja voisi nostaa tuon 90 tonnin "verottoman" osingon?

      Veikkaan, että luku olisi ällistyttävän pieni.

      Espoon Yrittäjien puheenjohtaja Kirsi Åkerlund kirjoitti Länsiväylä-lehdessä (6.12.2008), että yhtiöiden keskimääräinen nettovarallisuus on noin 40 000 euroa ja sen perusteella maksettava verovapaa osinko on 3600 euroa vuodessa.

      Yrittäjät voivat siis nostaa kertaalleen verotettua rahaa vain 4 % siitä määrästä, jota tiedotusvälineet mielellään viljelevät. Laiskojen toimittajien heitot ovat 25-kertaisesti liioiteltuja!

      Sekin on mielenkiintoista, etteivät toimittajat joko tiedä tai halua mainita, mistä 9 %:n sääntö on alun perin putkahtanut. Eihän "porsaanreikä" ole syntynyt vahingossa. Eikä etenkään siksi, että palkansaajat olisi muuten vain saatava kateellisiksi.

      Pykälä on tarkoitettu kannustimeksi. Koko homman idea on houkutella yrittäjiä säästämään firmaansa mahdollisimman paljon voittovaroja, jotta yhtiöt kestäisivät paremmin talousvaikeuksia.

      Kun pankkikriisi ja lama iski 1990-luvun alussa, firmojen kassat olivat usein aivan mitättömiä. Kun myynti sakkasi vähänkin, puulaaki toisensa perään kaatui saman tien.

      Idea on toiminut juuri niin kuin pitikin. Nyt monilla yrityksillä on kassassaan edes jonkin verran puskuria, koska se on yrittäjän oman verotuksen kannalta edullista.

      Meillä olisi jo paljon enemmän työttömiä, jollei tuota toimivaa kannustinta olisi aikanaan rakennettu.

       (0)
       (0)
  3. Samuli Tursas kirjoitti:

    Hyvä Jari että nostit kissan pöydälle.

    Pitkäaikaisena Hesarin ja Kauppalehden lukijana on sappeni kuohahtanut tämän keskustelun tiimoilta useampaan kertaan viimeisen vuoden aikana kun toimittajat ovat oikoneet mutkia ja jättäneet asioita kertomatta. Ensin halusin uskoa, että suurelle yleisölle välitetään tietoisesti väärää kuvaa yrittäjistä kunnes Kauppalehti ryhtyi samaan kuoroon.

    Uskon myös, että kovin laajasta ongelmasta ei ole kyse. Omassa tuttavapiirissäni on iso liuta yrittäjiä, suurin osa tosin nuorempaa polvea. En tiedä heistä ketään, jonka yrityksen nettovarallisuus antaisi myöten jakaa itselleen lähellekään 90 000 euroa osinkoja verovapaasti(*).

    (*) Suomessa ilmeisesti verovapauden määritelmään kuuluu, että omasta omaisuudestaan on maksanut veron jo kertaalleen.

     (0)
     (0)
  4. jaakku kirjoitti:

    Tajusin juuri mikä tässä Hesarin verokapinassa on silmää hiertänyt.

    Itse en tuota Hesarin nostattamaa 90 000 "verovapaata" pääomatuloa oikein ollut aiemmin noteerannut. Eräässä taulukossa sen taisin kerran nähdä, mutta oli kuitenkin kommentoitu tuo yrityksen vakaravaisuustekijä, mikä näissä palautteissa myös hyvin tuli esille.

    Mitä itse tuossa aiemmin tarkoitin, niin ajatellaan henkilöä jolla on 300 000 euron palkkatulot vuodessa. Veroprosenttihan on tuolloin noin 50%. Todella iso palkkahan se silti on saada 150 000 nettona, mikä on noin 10 kertainen normaalin työntekijän vuosipalkkaan nähden.

    Kuitenkin jos nostaa tuon palkkatulon vähitellen osinkoina on veroprosenttisi kiinteästi se 28%. Päälle vielä ne vakuutukset. Tietysti samaan vuosiansioon ei pääse kuin palkkatuloina, mutta noin 4% vuosi-inflaatio ei syö tuosta potista yhtä suurta summaa kuin tuo 22 yksikköä suurempi veroprosentti.

     (0)
     (0)
  5. dee kirjoitti:

    jaakku: Okei, eli ajatellaan että perustat firman, jossa olet ainoa omistaja ja viivan alle jää vuodessa noin 350,000 euroa. Tuon jos maksat itse itsellesi liksana, siitä menee ensin noin 50-70k sosiaaliturvamaksuihin, eli bruttoliksaksi jää noin 300,000 euroa. Tuosta sitten vähän kunnasta, jne riippuen maksat 50% veroja. Käteen jää 150,000 euroa vuodessa. Tehdään sama, sanotaan nyt neljän vuoden ajan, niin nettona on tullut käteen 600,000 euroa ja firman kassa on ihan yhtä tyhjä kuin aloittaessa, kun kaikki on otettu liksana.

    Ajatellaan, että teet eka vuoden töitä samalla mallilla siten, että elät velaksi tai vaimon/tms liksalla etkä nosta penniäkään firmasta -- eli siis olet persauki vuoden. Maksat ensimmäisen tilivuoden jälkeen osingot -- kassaan on tullut vuoden aikana tuo 350,000 euroa. Siitä maksat 26% yhteisöveroa eli 91k. Vapaata kassaa jää 259,000 euroa. "Optimoit" ja "kikkailet" (kuten lehdet sanovat) verotustasi ja maksat "nollaverolla" sen mitä voit, eli 9% vapaasta kassasta -- eli saat verotonta tuloa eka vuoden jälkeen kertakönttänä 23,310 euroa.

    Sama toistuu toka vuonna, jälleen samoilla luvuilla ja ilman palkanmaksua (koska pärjäät tuolla 23k "potilla" oikein mukavasti koko vuoden) -- taas menee 91k yhteisöveroa ja firman kassa on nyt

    259,000 + 259,000 - 23,310 = 494,690 euroa

    Tuosta taas 9% ""verottomana"" -> 44,522 euroa.

    Kolmas vuosi, sama rumba, samat luvut:

    259,000 + 259,000 + 259,000 - 23,310 - 44,522 = 709,168 euroa kassassa.

    Jälleen, 9% -> 63,825 euroa

    Neljäs vuosi, viimeinen laskelmassamme:

    259,000 + 259,000 + 259,000 + 259,000 - 23,310 - 44,522 - 63,825 = 904,343 euroa.

    Jälleen maksetaan "verotonta mannaa" 9% => 81,390 euroa

    Neljä vuotta täysillä veroilla ansiotulona nostettaessa, viivan alle jäi 600,000 euroa. Entäs "verovapaasti"?-) 213,047 euroa. Eli noin kolmannes..

    Kylläpäs kannatti olla kapitalistisika ja kusettaa verottajaa isolla letkulla ;-) Nyt firman kassassa on fyrkkaa kestämään suhdannevaihtelut, mutta itse on jäänyt 4 vuoden aikana saamatta omaan käyttöön melkein 400,000 euroa käteistä.

     (0)
     (0)
  6. Rahasta! kirjoitti:

    Mutta fiksuintahan on jättää se pääoma yritykseen.

     (0)
     (0)
  7. Laatujournalismia kirjoitti:

    Hesari ansaitsisi samanmoisia journalismipalkintoja myös monella muulla saralla. Tämä ei toki liene yllätys. Vähitellen pitäisi oppia (myös allekirjoittaneen) lukemaan Hesariakin kokonaisuudessaan yhtä kriittisesti kuin isoa pahaa internetiä, ainakin jos haluaa elää todellisuudessa, eikä kyseisen julkaisun luomassa mielikuvitusmaailmassa.

     (0)
     (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *