Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Valitsiko Pekka Pouta ammattinsa?

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Yhdysvaltalainen tutkija väittää, että ihmisen nimi vaikuttaa hänen ammatinvalintaansa ja jopa asuinpaikkaansa. Kysymys siis kuuluu, valitsiko Pekka Pouta ammattinsa? Vai onko hän nimensä uhri?

Asiansa osaava myyjä tietää, että ihmiset ovat persoja itsensä kaltaisille asioille. He ostavat enemmän tutulta kuin vieraalta. Oululainen pitää enemmän oululaisesta kuin kuopiolaisesta myyjästä. Kauppa käy paremmin, jos myyjä on pukeutunut samoin kuin ostaja. 

Yhdysvaltalainen sosiaalipsykologi Brett Pelham väittää, että esimerkiksi ihmisen oma nimi vaikuttaa hänen valintoihinsa.

Pelham on testannut näkemystään monin tavoin.

Hän kokosi listan etunimistä, jotka muistuttavat jotenkin sanaa ”dentist” (eli hammaslääkäri). Esimerkiksi Dennis, Denis, Denise ja Dena olivat sellaisia.

Väestötietojen perusteella Dennis oli tutkimuksen aikoihin 40. yleisin miehen etunimi Yhdysvalloissa.

Pelham laski  hammaslääkäreiden järjestön jäsenten nimiä. Osoittautui, että Dennis oli noin 43 prosenttia yleisempi hammaslääkärin etunimi kuin tilastollisesti olisi oletettavissa.

Vastaavasti kävi ilmi, että Geo-alkuisen etunimen (esim. George tai Geoffrey) saaneet olivat suhteettoman usein jossain geologiaan liittyvässä ammatissa.

Eikä tässä kaikki: nimi vaikuttaa myös asuinpaikkaan. Floridaan muuttavien ihmisten etunimet ovat suhteettoman usein Flo-alkuisia (esim. Florence). Louise-nimiset naiset perustavat ”liian” usein kotinsa Louisianaan.

Sen lisäksi ihmiset valitsevat mielellään talonsa kadulta, jonka nimi muistuttaa heidän nimeään. Esimerkiksi herra Washington asuu todennäköisemmin Washington Streetillä kuin herra Jefferson.

Puolison nimellä on tietenkin merkitystä. Aino menee keskimääräistä useammin naimisiin Aimon kanssa.

Nimi vaikuttaa myös siihen, minkä nimisiä tuotteita meistä kukin suosii. Esimerkiksi P-alkuisella nimellä siunatut pitävät keskiarvoihin nähden useammin Pepsistä kuin Cokiksesta.

Pelhamin ryhmän tuore tutkimus kertoo, että sijoittaja ostaa mieluiten sellaisen yhtiön osakkeita, jonka nimi muistuttaa hänen omaansa.

On tietenkin selvää, että kyse on todennäköisyydestä. Esimerkiksi en ryhtynyt aikanaan lääkäriksi, vaikka sukunimeni siihen suuntaan kampeaakin.

Mutta mitä siitä pitäisi päätellä, että eräässä ohjelmistoyrityksessä oli aikanaan hommissa Apunen, Parantainen ja Tukiainen? Ainakin se nauratti monia asiakkaitamme.

Pelhamin tutkimustulosten perusteella myös Pekka Pouta -niminen henkilö ajautuu meteorologiksi todennäköisemmin kuin aivan kuka tahansa.

Copywritereiden salaisen veljeskunnan sääntö 63 sanoo, että Eerot reagoivat keskimääräistä hanakammin Eerojen lähettämiin suorakirjeisiin.

Nimien vetovoima liittyy siihen, että tutut asiat vetävät meistä jokaista puoleensa. Sikäli tunnettuutta jahtaavat markkinoijat eivät ole aivan väärässä. Veikkaan, että myös K-kaupan seinälle ripustetut henkilökunnan valokuvat ja nimet tekevät ostamisesta helpompaa.

Varo virallista, pönöttävää ja etäännyttävää markkinointia. Sen sijaan tee yrityksesi ja sen ihmiset ostajalle tutuiksi jo etukäteen.

6 vastausta

  1. Kai maailmaa voi parantaa ilman lääkärintakkiakin?

    Pelkästään näiden tekstien lukeminen parantaa omaa maailmaani. Hienoa, että näitä saa taas lukea…

  2. MTV3:n säätutka Petri Takala ryhtyi meteorologiksi kun sitä rupes korpeemaan tuulen tyyntyminen hänen ollessaan surffilaudan kanssa keskellä järveä. Rupesi sitten tonkimaan vähän tietoa tuulesta ja sille tielle jäi. Tässä tapauksessa nimi ei ole ennakoinut mitään takapään juttuja…

  3. Itse olen viettänyt hieman aikaa nyt täällä Atlantin toisella puolella ja onkin todella mielenkiintoista havaita ero. Suomessa arkaillaan nimillä ja kasvoilla myymistä, kun taas täällä kaikki myydään nimenomaan korostaen yrittäjän persoonaa. Esim. autokaupan mainoksissa yleensä puhuu itse yrittäjä/toimitusjohtaja. Suomessa on hyvä kuin löytää edes toimitusjohtajan nimeä nettisivuilta.

    1. Tuo havaitsemasi piileskelytaipumus on tosiaan mielenkiintoinen. Henkilöiden nimiä ei löydy mistään, heidän taustoistaan tai mietteistään puhumattakaan.

      Sekin on yllättävän yleistä, ettei edes pienen suomalaisen yrityksen toimitusjohtaja suostu julkaisemaan matkapuhelimensa numeroa. Sitä ei löydy käyntikortista, verkkosivuilta tai yrityksen vaihteesta.

      Jotenkin saatan ymmärtää, että joidenkin suuryritysten johtajille saattaa tulla häirikköpuheluja. Mutta olin aikanaan pudota penkiltä, kun Kari Savolainen oli erään tämän maan suurimman it-yrityksen toimitusjohtajana. Hän vastasi matkapuhelimeensa aina muutamassa sekunnissa. Jäin vain miettimään, miksei vastaava muka onnistu muilta. Ettei olisi taas oma (kuviteltu) etu ajanut yhdessä sun toisessa firmassa asiakkaiden edun edelle.

  4. Tuosta kirjoituksesta tuli mieleen kirja Outoustalous (Freakonomics). Siinä kerrotaan mm. veljeksistä, joista toiselle annettiin nimi Loser ja siitä kuinka siinä sitten kävikään…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Sakkojen tuotteistaminen
Tommi Elomaa

Kannattaisiko sakot tuotteistaa?

Matkailijan matka katkesi koneesta poistamiseen Pariisissa. Avoimeksi jää, millainen lasku tuosta lankeaa – jos lankeaa. Olisiko sakkojen tuotteistuksella mitään vaikutusta?

Mitä sissimarkkinointi tarkoittaa?
Jari Parantainen

Sissimarkkinointi tarkoittaa muutakin kuin oivaltavia mainoksia

Sissimarkkinoinnin määritelmä näyttää riippuvan täysin siitä, keneltä sitä kysyy. Tämä näkyi selvästi, kun pyysin Twitter-kansalta vinkkejä tuoreista sissimarkkinoinnin esimerkeistä. Mutta käsitteen isän Jay Conrad Levinsonin

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.