Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Viikon markkinointimunaus

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Kaasuyhtiö Woikoski mainosti sunnuntaina Hesarin etusivulla. Tuloksena oli hyvä esimerkki huonosta markkinoinnista.

Eilisen Hesarin kantta peitti mainos, josta jokainen markkinoija voi ottaa opikseen. Se oli kaasua tuottavan perheyhtiön Woikoski Oy:n ilmoitus, joka kertoi seuraavaa:

Olemme perheyhtiö. Olemme omavarainen, itsenäinen yhtiö, joka on vapaa pörssiyhtiöihin kohdistuvista jatkuvista odotuksista.

Meillä on vapaus – vapaus olla tuijottamatta sokeasti seuraavan kvartaalin tulokseen. Tämä antaa meille tilaa luoda ja kehittää uutta. Luova toimintatapamme tuottaa myös tulosta ja kokeilumme kääntyvät voitollisiksi enemmän kuin usein. Ja niin, uuden ideoiminen ja luominen on lisäksi sangen hauskaa.

Arvostamme suomalaisuutta ja otamme vastuun tulevaisuudesta. Arvostus näkyy kunnioituksena ympäristöämme kohtaan, josta ammennamme arvokkaat, puhtaat raaka-aineemme. Se näkyy myös kykynä nähdä asioita kokonaisuuksina ja tapana ajatella – uskallusta toimia vasten valtavirtaa.

Woikosken tuotteet eivät ole vain kaasuja. Niissä kulkee mukana isompi ajatus ja perintö.

Woikoski – vuodesta 1882

Woikosken investointi sopii hyvin copywriter-akatemiani näytteeksi. Sinänsä viattoman näköinen ilmoitus haaskasi tilaajansa rahoja monin tavoin.

Mainoksessa oli toki jotain hyvääkin:

  1. Mukaan oli muistettu laittaa ilmoittajan verkko-osoite (www.woikoski.fi).
  2. Pläjäys oli kieliopillisesti lähes virheetön.

Mutta siihen onnistumiset sitten jäivät. Puutteita sen sijaan riittää.

Emme voi täsmälleen tietää, miksi Woikoski on halunnut tekstinsä lehteen. Se ei nimittäin näy lopputuloksesta. Se on aina huolestuttava merkki.

Millaiset vaikuttimet voisivat olla? Ne ovat tässä:

  1. Yhtiö haluaa myydä tuotettaan tai palveluaan.
  2. Yhtiö haluaa myydä osakkeitaan.
  3. Yhtiö haluaa rekrytoida uusia työntekijöitä (tai nostattaa nykyisten henkeä).
  4. Yhtiön johto haluaa myydä jotain aatetta firman(sa) rahoilla.

Woikosken sanoma ei onnistu missään näistä neljästä kohdasta. Tekstistä on vaikea ymmärtää, mikä on ollut kirjoittajan tavoite.

Copywriter on ilmiselvästi kokematon. Koko hänen tuotoksensa on yhtä me-sitä-ja-me-tätä-tyyppistä hehkuttelua. Näkökulma on siis kaikkea muuta kuin vastaanottajan. Tulos on itsekeskeinen ja omahyväinen.

Asiakasehdokasta tuskin kovin paljon liikuttaa, miten hauskaa woikoskelaisista on tehdä voittoa, ideoida tai luoda. Sen sijaan lukijaa saattaisi kiinnostaa, mitä riemua tuosta kaikesta voisi olla hänelle.

Tekstissä on masentavia latteuksia riittämiin. Vai mitä pitäisi ajatella kaasusta, jonka ”mukana kulkee isompi ajatus ja perintö”?

Taustalla on varmasti ollut monta ajatusta, joita kirjoittaja ei kuitenkaan ole osannut konkretisoida. Jos Woikosken kaasut eivät ole vain kaasuja, mitä ne sitten ovat?

Entä miten taittaja pärjäsi?

Mainoksen kunniaksi on mainittava, että se on yksinkertainen. Siinä ei ole edes kuvitusta, joka olisi saattanut pysäyttää lukijan. Sikäli pelkän tekstin juoksuttaja ei ole edes voinut munata kovin monella tavalla.

Kokonaisuus muodostuu vain hyvin suuresta valkoisesta tasapaksusta leipätekstistä, joka on ladottu sinisen taustan päälle. Otsikko – väliotsikoista puhumattakaan – puuttuu kokonaan. Mikään osa viestistä ei nouse esiin.

Teksti on tasattu sivun keskilinjalle, mikä on yleensä lukijan kannalta hankala vaihtoehto. Ratkaisu on tyypillinen aloittelijalle. Se kielii siitä, ettei hän uskalla käyttää epäsymmetristä vaihtoehtoa.

Hesarin hinnasto kertoo, että etusivun ilmoitus maksaa sunnuntaisin 46 782 euroa. Lisäksi mainostajan on maksettava tietenkin aineiston tuotantokustannukset.

Harmittaa maksajan puolesta. Hän olisi ansainnut rahoilleen paremman vastineen. Nyt sijotus meni suoraan kankkulan kaivoon.

On epätodennäköistä, että kaasumyynnin kate kasvaisi tämän kokeilun ansiosta yli 50 000 euroa. Tai vaikka niin yllättäen kävisikin, harkitumpi toteutus olisi tuottanut enemmän.

Älä tingi mainostoimistosi palkkiosta. Käytä ammattilaisia. Muuten voisit yhtä hyvin lapioida seteleitä tuuleen ylimmän kerroksen ikkunasta.

29 vastausta

  1. ”Muuten voisit yhtä hyvin lapioida seteleitä tuuleen ylimmän kerroksen ikkunasta.”

    Jos Woikoski olisi lapioinut 50.000 euroa, siis vaikka 10.000 kpl 5 euron seteleitä ikkunasta ulos, ihmisten kerättäväksi, olisi sillä tempauksella saanut paljon enemmän näkyvyyttä kuin vain Hesarin etusivulla, ehkä.

  2. Olen sitten varmaan jotenkin poikkeava, sillä itse pidin Woikosken mainosta varsin pysäyttävänä.

    Nykyisen kvarttaalikapitalismin keskellä on rohkaisevaa kun yksi perheyritys nostaa rohkeasti päätään ja kertoo kuuluvalla äänellä että hommia voi tehdä toisinkin.

  3. Vaikka luin edellisen asiaa sivuavan blogi-merkintäsi Osta sie ilmakitaratehtaan osakkeita, en siltikään ymmärrä, miksi on niin huono asia ostaa tunnettuutta?

    Vaikka tunnettuus sinällään ei lisääkään myyntiä, Woikosken mainoksen tapaisten viestien vaikutus maineeseen ja sitä kautta myös taloudelliseen menestykseen lienevät merkitykselliset. Näin on varsinkin, jos viestin sisältö on totuudenmukainen.

  4. Woikoskella saattaa olla hyvä ajoitus. Monella pyörii mielessä miten finanssikriisi vaikuttaa omaan talouteen. Jos omalla työnantajalla on velkaa paljon tai sitten oman miljoonakämpän korkot alkavat ahdistaa jne.

    Jos joku avainhenkilö näkee tulevaisuuden synkkänä omassa työpaikassaan, voi tämä 50 000 tulla nopeasti takaisin. Rekrymielessä mainos voi tavoittaa enemmän ihmisiä kuin Hesarin sunnuntain talousliitte, siis niitä jotka eivät aktiivisesti harkitse työpaikan vaihtoa.

    Vaikka itseänikin tietysti mietityttää miten tämä mainos mahtaa maksaa itsensä takaisin. Se on myös riskin ottamista, mutta panos ei ole mahdoton tämän kokoisessa firmassa.

    Tietysti jos firmasta on eläköitymässä 20-30 % henkilöstöstä seuraavan 3 vuoden sisään, voi yksi iso imagomainos tulla halvemmaksi kuin alituinen henkilöstön hakeminen. Eiköhän Woikoskella joku laske tämänkin investoinnin tuoton.

    Turvallinen työnantaja houkuttelee suomalaisia yhtä paljon kuin halpa viina.

    Ja, hei! Milloin joku on viimeksi luvannut että töissä on hauskaa?!? Melkein tekisi mieli mennä haastatteluun kysymään pitääkö se paikkansa?

    Mielestäni tekninen toteutus, johon Jari enemmänkin puuttui, voisi olla parempi.

  5. Kuten sanottu, harmittaa Woikosken omistajien vuoksi. Kaikki mainokseen kirjattu saattaa hyvinkin olla totta. En ota kantaa siihen. Ilmoitus vain oli surkea, mitä ikinä sillä olikaan tarkoitus sanoa.

    Tunnettuudesta sen verran, että esimerkiksi Suomi on tullut viime aikoina aavistuksen entistä tunnetummaksi. Siihen ei ehtinyt edes ulkoministerimme epätoivoinen brändityöryhmä vaikuttaa.

    Kumpi on jäänyt ulkomaisten ihmisten mieleen paremmin, Kauhajoen massamurha vai eräälle ammattidiplomaatille myönnetty miljoonan palkinto?

    Niin tai näin, kumpikaan ei houkuta Suomeen turisteja, ammattitaitoisia työntekijöitä tai yrityksiä. Muulla ei ole merkitystä kuin niille suomalaisille, jotka pohtivat kaiket päivät, mitähän muut meistä ajattelevat.

  6. Niin, tämä on usein taitamattomien markkinoijien selitys jälkikäteen:

    ”Myönnetään, että rahaa kului muutama kymppitonni. Mutta ainakin meistä puhuttiin ja tunnettuus kasvoi. Niin ettei se kampanja ihan hukkaan voinut mennä.”

    Firman omistaja vain miettii, miten tunnettuudella maksettaisiin työntekijöiden palkkoja.

  7. Mitäs jos viestinnän tavoitteena olikin saada lukija itse miettimään sanomaa?

    Se olisikin piristävä poikkeus tässä valmiiksi nauretussa maailmassa, jossa kovin usein edellytetään, asian tulevan ymmärretyksi kolmella bulletilla ja että sanoman tulisi aueta sillä sekunnilla… ”Ettei kiireinen bisnespäättäjä jättäisi huomiotta, tai vielä pahempaa, haaskaisi aikaansa.”

    Jos hämmästys ja ihmetys oli tavoite, se onnistui ainakin Parantaisen ja allekirjoittaneen kohdalla.

  8. Varmasti oli tavoitteena saada vastaanottaja ajattelemaan. Mutta tuskin idea oli tuottaa arvoitusta, jota kaikki pohtisivat.

    Kiellän olevani Woikosken ilmoituksesta hämmästynyt. Näen näitä turauksia joka päivä.

    Monet mielellään kuvittelevat, että tavoitteiltaan epäselvien tuotosten taustalla olisi jokin suuri näkemys tai suunnitelma. Ja että se vain jäi meille ulkopuolisille tavallisille ihmisille epäselväksi. Totuus tuntuisi liian masentavalta.

    Ikävä kyllä konttoreiden kerroksissa ei piile mitään nerokasta. Jopa suurten ja maineikkaiden yritysten neukkareissa haahuilee laumoittain käsittämättömän epäpäteviä markkinointi-ihmisiä. Heidän tekeleensä ovat juuri niin huonoja kuin miltä ne näyttävät.

  9. Juuri näin.. Tässä on taas kiteytetty parikin vanhaa viisautta.

    -Se mitä jäin miettimään, on se että onkohan tuossa kuitenkaan ollut Copya asialla? Ehkä ko. yhtiö ei ole lainkaan palkannut mainosalan ammattilaista hommaan, vaan on sen sijaan todenneet että haluaa hoitaa homman itse. Se selittäisi sen miksi mainos on jo lähtökohtaisesti pielessä.

    Noiden neljän kohdan lisäksi voisi mainita myös kohdan: ”5.Yhtiö haluaa ilmoittaa olemassaolostaan”, vaikka tämä asia tulee tehtyä toki millaisella ilmoituksella tahansa.

  10. Mainoksen sisältö oli arvattavaa, yllätyksetöntä tekstiä juuri (ilmeisen) pitkät perinteet omaavalta yksityisomisteiselta firmalta.

    Tunnettuus sikseen, minua kiinnostaa lähinnä tuotteen – myös mainoksen – laatu, pörssiyhtiö tai ei. Kaasun suhteen olen silti täysi agnostikko.

  11. Itsekin äimistelin kyseistä Hesarin kantta. Yritin löytää jotakin järkeä tekstistä ja tankkasin sen läpi. Mainos oli minustakin aivan päätön. Mutta toisaalta, en yleensä koskaan edes vilkaise Hesarin kannen mainoksia, en edes mainosmaakarien käden jälkeä seuratakseni.

    Oliko mainos siis tehokas? En kyllä toisaalta tunnistanut itseäni kohderyhmäksi millään tavalla. Mutta joskus poikkeaminen totutusta voi kerätä huomiota, vaikkapa vain tekemällä uudentyyppisen turauksen.

  12. Tässä kaikessa markkinoinnin sääntöjen pohdiskelussa kannattaa myös muistaa, ettei mainos välttämättä ole suunnattu kaikille meille, emmekä siten välttämättä ymmärrä mainoksen ideaa.

    Mielestäni Woikosken mainos on tarkka piikki niille, jotka tuskailevat markkinoita monopolimaisesti hallitsevan kansainvälisen yrityksen jäykän ja despoottimaisesti käyttäytyvän organisaation kanssa. Työssäni kohtaan päivittäin pienyrittäjiä ja yksittäisiä pieniä ihmisiä, jotka ovat kyllästyneet asioimaan suuren ja jäykän konsernin kanssa ja kaipaavat joustavaa palvelua myös pieniin tarpeisiinsa.

    Toki olen samaa mieltä, että tekstissä on paljon turhaa (mm. tuottavuudella hekumointi), muttei mainosta pidä tuomita ellei ymmärrä kohderyhmää ja markkinoita.

  13. Tarkoitatko, että mainos oli tarkoitettu esimerkiksi AGA:n toimintaan kyllästyneille?

    Juttelin tänään Woikosken asiakkaan kanssa. Hänestä mainoksen maalailu poikkesi pahan kerran paikallisen toimipisteen karusta arjesta. Hän pohdiskeli, että kunpa edes firman peruslogistiikka olisi kunnossa. Esimerkkejä ilmoitustekstin mainitsemasta luovasta toimintatavasta ei ole toistaiseksi näkynyt.

    Jos kohderyhmänä olivat (nykyiset tai tulevat) asiakkaat, viesti oli päässyt karkaamaan todella kauas siitä, mikä olisi saattanut puhutella heitä.

    Mitä muuten veikkaat, montako asiakasta Woikoskella on? Paljonko heille suunnattu suoramarkkinointi kustantaisii?

    Nyt ilmoitustilan ostaja maksaa miljoonan lukijan kohderyhmästä, vaikka todennäköisesti kannattavia asiakkaita on enintään muutama promille sanoman vastaanottaneista. Heistäkin vain murto-osa on edes huomannut viestin.

    Edelleen ilmoituksen huomanneista vain osa jaksaa kahlata sen läpi. Heistä vain vähemmistö toimii tekstin innoittamana, eli ostaa entistä enemmän.

    Olen ollut monta kertaa toteamassa mittaustuloksista, että tässä vaiheessa jäljellä saattaa olla esimerkiksi 7 asiakasehdokasta. Asiakashankinnan hinnaksi tulee näin laskettuna 7143 euroa / pää!

    Jos mainos ilmiselvästi ei ole tarkoitettu kaikille, se viittaa usein siihen, että mainostaja maksaa hukkakontakteista. Sen sijaan olisi saattanut löytyä myös täsmävaihtoehto.

  14. Näen aika turhaksi viestin laadun ja näkyvyyden vastakkainasettelun, koska molempia tarvitaan. Tässä on kritisoitu viestin laatua. Näkyvyys ilmeisesti on ollut ihan riittävä.

    Näkyvyys on vain helpommin muutettavissa numeroiksi (määrä ja hinta) kuin laatua (sisällön hyvyys/huonous). Siksi kai viestin laadusta syntyy aina se suurempi keskustelu – ja aina on joku kokonaan eri mieltä.

    Sekä viestin sisällön laatuun ja näkyvyyden laajuuteen (tunnettavuuteen) voi kuitenkin jossain määrin kuvitella liukuvan asteikon. Jos jomman kumman pistää asteikollaan täysin nollaan, niin eipä toimintaa enää markkinoinniksi voi kutsua.

    Kyllä Woikosken nimi minullekin mieleen nyt jäi. Ja vaikka tänään en tuotteita tarvitsekaan, niin ehkäpä tarkistan tarjonnan uudestaan, jos tarvetta tulee. Silloin en enää muista mistä tässä mainoksessa oli kyse.

    Mutta mikä tällaisen tunnettavuuden arvo tänään?

  15. Luin mainoksen näin:
    ”Olemme perheyhtiö. Olemme….
    Siis kaupallista toimintaa harjoittava yritys väittää olevansa riippumaton taloudellisten tovoitteiden paineista.”
    > Tämähän on sitten yhdstys!

    ”…Luova toimintatapamme tuottaa myös tulosta ja kokeilumme kääntyvät voitollisiksi enemmän kuin usein….
    Luovaa kokeilua asiakkaan rahoilla, joka usein kääntyy voitolliseksi.” > Kylläpä on epämääräisen pelottavaa.

    ”Arvostamme suomalaisuutta ja otamme vastuun tulevaisuudesta. Arvostus näkyy kunnioituksena ympäristöämme kohtaan, josta ammennamme arvokkaat, puhtaat raaka-aineemme. Se näkyy myös kykynä nähdä asioita kokonaisuuksina ja tapana ajatella – uskallusta toimia vasten valtavirtaa.”
    > Mitä konkreettistä tässä tuli?

    Itse tekstissä oli kyllä useita eri ideoita, joista erilaisia kohderyhmiä puhuttelevan tekstin olisi saanut aikaiseksi. Tosin ensin olisi pitänyt päättää kohderyhmä ja viestinnän tavoite.

  16. Juuri näin! Tästä syystä ehdotan aina asiakkailleni välittömiä tavoitteita.

    Markkinoija voi hyvin usein valita kahdesta lähestymisestä:

    1. Mitattavia tuloksia nyt heti tai viimeistään ensi viikolla.
    2. Mahdollisia, arvailun varaan jääviä tuloksia joskus hamassa tulevaisuudessa.

    Mielestäni kakkosvaihtoehtoa suosivat vain toisten rahoilla markkinoivat tai muuten toimistaan epävarmat.

    Eiköhän tulosvastuussa tai jopa omia rahojaan käyttävä johtaja tai yrittäjä valitse ilman muuta ykkösreitin.

  17. Ei tuo Woikosken mainos ole yhtään sen huonompi kuin ne tuhannet, visuaalisesti hienosti toteutetut Upcider-mainokset kaikissa mahdollisissa aikakauslehdissä. Kummassakin tapauksessa kyetään kertomaan ainoastaan yksi asia ”olemme olemassa”. Sekin kyllä tuo tulosta, mutta ei sisällön vuoksi, vaan siksi että yrityksen unohtanutta asiakasta on havahdutettu ja siksi että mainospaikka itsessään on hyvä.

    En kyllä ysko että tuo on minkään mainostoimiston kädenjälkeä. Taitaa olla niin että Woikoskelta on markkinointivastaava lähettänyt valmiin tekstin lehteen ja sanonut että tässä teille aineisto.

    Jari.. kommentoinnissa jotain häikkää.. tämä oli kolmas yritys saada viestiä läpi.

  18. En ole nähnyt mainosta mutta nyt kiinnostaisi nähdä. Mainos oli tehty lehteen, nyt se on myös netissä tätä kautta ja lisää julkisuutta tulee. Ainakin mainos pisti monen miettimään. ”sanotaan mitä sanotaan mutta pääasia että edes jotain sanotaan”.

  19. Olipa taustaviesti mikä tahansa, niin tämä Woikosken satsaus oli ainoa Hesarin etusivu moneen, moneen kuukauteen, joka jäi kytemään mieleen ja jota pohti vielä seuraavana päivänäkin. Muut ovat unohtuneet minuuteissa. Minusta tässä onnistuttiin ainakin erottumaan ja jäämään mieleen kirkkaasti yli normaalitason muodollisesti kauniiden, konservatiivisen latteasti kikkailevien rivimainosten, joissa tuotannolliset arvot ovat ehkä viivottimella mitattuna kohdallaan, mutta nokkeluus täysi nolla.

    Totuuden nimissä on lisättävä, että Plup-veden etusivukin hämmästytti pidempään kuin minuutin, mutta siinä sentään viesti oli selvä ja pohdintaa aiheutti ainoastaan se, mitä järkeä koko projektissa oli.

  20. Seppo,

    Kiitos kommentistasi! Ikävä kyllä jo vanha mestari David Ogilvy totesi*, ettei kukaan ole pystynyt osoittamaan, että mainos myisi tuotetta siksi, että se on jäänyt jonkun mieleen.

    Itse asiassa kaaliin tehokkaasti tarttunut ilmoitus voi yhtä hyvin vähentää tuotteen menekkiä.

    Sitä paitsi nyt lähes kaikki kommentoijat tuntuvat unohtuvan, että mainos on vain tappioksi, jollei se tuota kustannustaan selvästi enemmän myyntikatetta.

    Emme tietenkään voi varmasti tietää, lisääntyikö Woikosken myynti ilmoituksen vuoksi. Sekin on näin laaditun lehtimainoksen huono puoli.

    Fiksu markkinoija olisi edes yrittänyt mitata viestin vaikutusta. Se olisi ollut mahdollista, eikä olisi edes maksanut juuri mitään.

    * Lähde: Ogilvy on Advertising 1983

  21. ”Markkinoija voi hyvin usein valita kahdesta lähestymisestä:

    1. Mitattavia tuloksia nyt heti tai viimeistään ensi viikolla.
    2. Mahdollisia, arvailun varaan jääviä tuloksia joskus hamassa tulevaisuudessa.

    Mielestäni kakkosvaihtoehtoa suosivat vain toisten rahoilla markkinoivat tai muuten toimistaan epävarmat.”

    Ja todennäköisesti ykkösvaihtoehto tuottaa tuloksia myös siellä hamassa tulevaisuudessa. Ensi viikolla ostava asiakas ostaa todennäköisesti myös ensi vuonnakin.

  22. Olli, olet täsmälleen oikeassa!

    Etenkin monet isojen firmojen bränditsaarit ihan selvästi kuvittelevat, että kaupankäynti on jotain rahvaanomaista. Ikään kuin juuri käytännön bisnes ei olisi brändiä kaikkein eniten rakentava (tai romuttava) asia.

    Fiksut johtajat tajuavat muutenkin, mikä ero on ensiasiakkaalla ja asiakkaalla.

    Ensiasiakas on ottanut riskin ja vasta testannut myyjän. Vasta uudelleen ostava on varsinainen asiakas, sillä nyt hän toimii kokemuksensa perusteella. Myyjä on siis onnistunut lunastamaan (brändi)lupauksensa.

  23. Niin.. Mahtavan arvokkaalla brändillä ei tee yhtään mitään ellei sen lupaamia asioita pysty joka kerta lunastamaan. Mahtavan arvokas brändi saattaa olla jopa este kaupankäynnille kun asiakas pölähtää liikepaikkaan ja olettaa saavansa parempaa palvelua ja näkevänsä hienompia tuotteita kuin mitä todellisuudessa on tarjolla.

  24. Onko tuo välttämättä markkinointimunaus. Entä jos se kertoo erilaisista tavoista katsella mailmaa. Kvartaalitalous tai osakkeen hinta pörssissä ei ole se pääasia. Tuotekehitystä ei tehdä pikavoittojen toivossa.

    Entäpä jos ilmoituksessa kerrotaan se, että osakekurssien heilahtelu tai huono kvartataali ei kaada meitä. Ja kerrotaan ettei tuotekihys toimi YT-lain ajamana vaan hiukan pidemmällä syklillä. Myöskin kerrotaan, että luontoarvot kiinnostaa meitä. Ja vanha miljöökin.

    Jospa tämäkin on sitä, että bisnes on oikean kokoinen ja se riittää meille. Saadaan kasvaa ja kehittyä ilman pörssiyhtiöiden painetta.

    Itse luin tuosta ainakin neljä viestiä:
    – Meillä on hyvä olla töissä, yt-neuvottelut ei uhkaa
    – Kunnioitamme edelleen luontoa, vaikka/siksi meillä on oma vesivoimala
    – Asiakkaiden ei tarvitse pelätä meidän kaatuvan pörssin seilaamiseen ylö ja alas
    – Heliumtehdäs ei ole viimeinen innovaatiomme

    Liikevaihto yli 20 milj ja mainos noin 50 000 eli jotain 0,25 %. Ei paha hinta mielikuvasta.

  25. Kari,

    Kiitos kommentistasi! Viestin tärkein ominaisuus on ymmärrettävyys. Woikosken viesti ei sitä ollut. Spekulointimme määrä todistaa sen.

    Hyvällä markkinointiviestillä on monta muutakin ominaisuutta. Niistä ei vain tässä yhteydessä kannata keskustella, kun perusasiatkaan eivät ole kunnossa.

  26. Luin tekstin vain nopeasti läpi ja minulle jäi kuva että Woikoskella menee hyvin vaikka maailma kaatuisi.

  27. luin tekstin, että woikoski ei kaadu vaikka pankit kaatuvat ja että he eivät ole persaukisia. silloin kun on rahaa, voi tehdä juttuja mitä köyhät sitten ihmettelevät. ”mitä sekin nyt meni ostamaan sellaisen auton, kyllä tää meidän 10 vuotta vanha farmaritoyota on ihan kelvollinen kulkupeli”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Sakkojen tuotteistaminen
Tommi Elomaa

Kannattaisiko sakot tuotteistaa?

Matkailijan matka katkesi koneesta poistamiseen Pariisissa. Avoimeksi jää, millainen lasku tuosta lankeaa – jos lankeaa. Olisiko sakkojen tuotteistuksella mitään vaikutusta?

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Turun telakka ja turhat insinöörit

Pari vuotta sitten näytti siltä, että Suomen meriteollisuus on kanttuvei. Sitten syyskuussa 2014 saksalainen Mayer osti Turun telakan. Yhtäkkiä näkymät muuttuivat rajusti. Nyt turkulaiset hukkuvat tilauksiin.

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Pitäisikö valita Sonera-simppeli?

Sain Soneralta kirjeen. Kapulaani olisi tarjolla entistä nopeampi nettiyhteys – ja vieläpä entiseen hintaan! Heti otsikon alle on präntätty pari pylvästä. Uutta nopeutta kuvaava palkki

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.