Kirjapaino on konesali?

2.9.2008    Jari Parantainen   7 kommenttia

Jokainen konkurssi harmittaa. Suomen vanhimman yrityksen konkka potuttaa erityisesti. Mikä katkaisi yli 360 vuotta puksuttaneen tuotantoputken?

Oletko käynyt kirjapainossa kylässä? Se on erikoinen kokemus siksi, että se alkaa aina samalla tavalla.

Firman myyjä tai toimitusjohtaja taluttaa sinut heti ensimmäiseksi katsomaan painokoneita – mitäpä muutakaan?

On aivan sama, miten moderni tai digitaalinen yritys väittää olevansa. Se saattaa työllistää kymmeniä pelkästään palveluihin keskittyneitä ammattilaisia. Mutta siitä viis, painokone on se juttu, joka ilmeisesti vetää asiakkaita paikalle.

Niin ainakin painotalon väki kuvittelee.

Markkinointi & Mainonta (1.9.2008) tiivistää konkurssiin menneen Frenckellin Kirjapaino Oy:n toimitusjohtajan mietteet. Berndt von Frenckell kommentoi, että ”kirjapainoyrityksillä pitää olla tehokkaat koneet, joten investointitarve on jatkuvasti kova”.

Lisäksi hän toteaa, että kirjapainoilla on nykyisin entistä vähemmän tehtäviä, sillä ne ovat nykyisin vain monistajia. Aikaisemmin painotalot sentään vastasivat esimerkiksi sivujen taitoista ja reprotöistä.

En missään tapauksessa halua riekkua toisen yrittäjän onnettomuudella. Mutta näin etäältä katsottuna tilanne on aivan ilmeinen.

Suomen vanhin kirjapaino ei ehtinyt keksiä ajoissa uusia palveluja.

Toki on helppo ymmärtää, että jos jokin ylipäätään joutuu menneisyytensä vangiksi, se on juuri Suomen vanhin yritys.

Joka tapauksessa konemestareiden tilanne käy yhä tukalammaksi kaikilla toimialoilla. On aivan samantekevää, pyöritätkö paperikonetta, kopiokonetta, työstökonetta, ruohonleikkuria, kallioporaa, tietokonekeskusta tai kuorma-autoa. Koneenkäyttäjiä maailmassa riittää.

Erityisesti huipputekniikan kehittäjät kuitenkin kuvittelevat olevansa jotenkin moisen yläpuolella. Sitten ihmetellään joukolla ja markulla, kun viidessadasviidestoista suomalainen CRM-järjestelmä ei käy kaupaksi. On se kumma, vaikka ohjelmisto on taatusti maailman hienoin!

Ohjelmistokin on vain kone. Ei asiakas sitä tarvitse. Hän maksaa hyödyistä. Niitä ei näytä ihan helposti syntyvän pelkän tekniikan voimin. Höysteeksi tarvittaisiin palveluja.

Jos koneiston hoitaja ei satu olemaan hyvin erikoistunut tai erilainen, kilpailu kuristaa katteet vähitellen nollan pintaan.

Jos siis Frenckellin kohtalosta pitäisi jotain oppia, se on tämä: kehitä yrityksellesi jotain vertailukelvotonta hyvän sään aikaan. Jos tuotteesi tai palvelusi ei erotu kilpailijoista, kohtalosi on sinetöity.

Älä rakastu koneisiin. Ne sitovat pääomaa ja tuottavat huonosti. Keskity sen sijaan tuotteistamaan kilpailijoistasi erottuvia palveluja, jotka kenties hyödyntävät laitteita tai ohjelmistoja. Mutta vuokraa nekin ulkoa, niin säilytät ketteryytesi.

 (0)



7 kommenttia

  1. Miikka Leinonen kirjoitti:

    Frenckellin kohtalo surettaa minua. Minkään muun painotalon katoaminen ei saisi minua apeaksi. Frenckellissä oli jotain ainutlaatuista vetovoimaa pelkän pitkän iän lisäksi.
    Mutta jostain syystä sympatia ja historian tenhovoima ei kääntynyt enää liikevoitoksi.

    Hattu päästä ja viiden minuutin hiljainen hetki.

     (0)
     (0)
  2. Tekstiurakoitsija kirjoitti:

    Jep. Jos mä omistaisin painon niin kyllä mä keskittyisin myymään graafista suunnittelua ja saamaan niillä homman toimimaan omavaraisesti. Painot on kumman innokkaasti mainostoimistojen helmassa kiinni, kun fuusioitumalla niiden kanssa menestys voisi olla ihan toista luokkaa. Nythän homma menee niin että toimistot tinkivät koko ajan hintaa alaspäin. Painot ovat sellaisessa alihankkijan roolissa, etteivät pääse itse hinnoittelemaan työtään. Omasta syystään ne ovat monistamoja!

     (0)
     (0)
  3. Invaattori kirjoitti:

    Josko kirjapaino ei myy omaa osaamistaan puun ja kuoren välissä, jossa hinta on ainut kilpailukeino? Tosin monella muulla alalla hinta on se ainut asia mistä joustetaan, että edes saadaan hommia.

    Kirjapaino voi liittoutua yritysten kanssa, jotka toimivat heidän myyntikanavana tyyliin täyden palvelun tilaisuuden järjestäminen. Asiakas kertoo esim. tilan vuokraajalle että on järjestämässä isoa tilaisuutta. Tilan omistaja kysyy että otatteko kokonaispaketin sisältäen tilat, ruuat, narikan, mainostoimiston, kassapäätteet, mainokset (kirjapaino), tilitykset tilaisuuden järjestäjän tilille jne.

    Tällä kokonaisajattelulla tilaisuuden järjestäjä ostaa kaikki ne murheet pois, jotka muuten pitäisi tehdä itse. Tällä säästetään aikaa ja tilaisuuden järjestäjälle jää enemmän aikaa suunnitella sitä, minkä hän osaa parhaiten.

    Hinta on suhteessa sama kuin nyt kiertäisi kysymässä joka osan erikseen, ja kuluttaisi omaa aikaa, mikä on myös rahaa. Eli oli mikä tahansa firma, niin pitää ymmärtää asiakkaan kokonaisarvoketju ja olla osana sitä.

     (0)
     (0)
  4. Jari Parantainen kirjoitti:

    Invaattori,

    Kiitos kiinnostavasta näkökulmastasi. Esimerkkisi on hyvä näyte siitä, miten pilalle kilpailtua bisnestä pitäisi miettiä.

    Maailma on täynnä esimerkiksi ravintoloita, lahjatavaraliikkeitä ja partureita, joiden konseptissa ei ole mitään omaperäistä tai erottuvaa. Jälki on sen mukaista. Apinointistrategian valinnut kituuttaa vuodesta toiseen nälkäpalkalla - jos firma ylipäätään pysyy pystyssä.

    Törmään lähes päivittäin yrittäjiin ja johtajiin, joiden näköala on kutistunut tappavan suppeaksi. Aikanaan ehkä kannattava liiketoimintamalli on rämettynyt jo vuosia sitten. Pomon reaktio on kuitenkin kuin nuorella autoilijalla talviliukkailla.

    Kun edessä ajava pysäyttää yllättäen, kuski osaa vain potkaista jarrujalan suoraksi, huutaa "eeeeeeeei" ja liirailla suoraan toisen peräkonttiin. Ei puhettakaan, että kädet kääntäisivät rattia, vaikka lukkiutumattomat jarrut on keksitty juuri siksi.

     (0)
     (0)
  5. näinpä näin kirjoitti:

    Kiitos taas.

    Jarin kirjoituksia lukiessa tulee melko usein todettua "samaa mieltä", useammin kuin muissa kirjallisissa lähteissä.

    Erikoistumisesta: erikoistuminen voisi olla melkein mitä vain; innovatiivinen tapa ottaa vierailijat vastaan, myydä, markkinoida, tuotteistaa, partneroitua, ym.

    Kyllä tätä kannattaisi itse kunkin miettiä. Mutta miksipä miettiä, kun 10-100 vuotta vanhat menetelmät vielä "toimivat"...

     (0)
     (0)
  6. Invaattori kirjoitti:

    Niinpä, tuollaisia kommentteja kuulin aikoinaan ennen edellistä lamaa kun työskentelin perintäalalla. Silloin kaikki sanoivat että mitä sitä luotonvalvontaa tehostamaan kun meillä on niitä hyviä asiakkaita. Jatketaan vain samalla linjalla. No sitten tuli lama ja lyhyessä ajassa ne hyvät eivät enää olleet hyviksiä.

    Vaikka 10 tai jopa 100 vuotta on mennyt hyvin, niin vielä paremmin voisi mennä ja antaahan se vakautta jos ei seiso koko ajan yhdellä jalalla.

     (0)
     (0)
  7. Juha Pakarinen kirjoitti:

    Kommenttini menee nyt hyvin pitkälti "Hullu tuijottaa sormea" -kategoriaan, mutta täytyy silti ottaa esille kysymys "Mikä kirjapainossa on sellaista mikä puuttuu monesta palvelualan ammattilaisia työllistävästä toimistosta?"

    Se painokone luonnollisesti, eli ei ole mikään ihme että kyseistä suurinpiirtein talon kokoista vehjettä mielellään esitellään vieraille ja nämä sen mielellään näkevät.

     (0)
     (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *