Mikroaaltouunista tuskin olisi ikinä tullut menestystä, jos tuotteen ensimmäinen kohderyhmä olisi saanut sen päättää.
Jos tuotekehittäjän on aina kysyttävä asiakkaidensa näkemyksiä, mitä pitäisi ajatella Percy Spencerin tapaisista keksijöistä? Hän oli töissä toisen maailmansodan jälkeen Raytheonin laboratoriossa.
Tämä elektroniikkanero ja sotasankari pysähtyi hetkeksi tutkassa käytettävän magnetronin eteen.
Hän huomasi yllätyksekseen, että taskuun unohtunut suklaapatukka alkoi sulaa.
Myös maissinjyvät paukahtelivat iloisesti popcorniksi laitteen lähellä.
Ilmiö ei sinänsä ollut aivan uusi tai tuntematon. Esimerkiksi sota-aikana Englannin kanaalin rannalle asennetut tutkat käristivät usein varpusia ja muita pikkulintuja kuoliaiksi.
Joka tapauksessa veteraani päätti ryhtyä tuumasta toimeen: pian oli ensimmäinen jääkaapin kokoinen 340-kiloinen mikroaaltouuni valmis. Sen nimeksi tuli Radarange.
Koska laite oli niin suuri ja hintakin oli 2 000–3 000 dollaria, ensimmäiseksi sen ajateltiin sopivan tietenkin laitoskeittiöihin, juniin ja laivoihin.
Mutta olisiko tätä nykykodin vakiovarustetta syntynyt, jos keksijä olisi kökkinyt keittiön nurkassa kokkien touhuja tarkkailemassa? Entä jos Spencer olisi syöksynyt sulanut suklaapatukka kourassa tekemään markkinatutkimusta?
Veikkaan, että vastausten perusteella tuotekehitysprojekti olisi kuollut kehtoonsa. Esimerkiksi Raytheonin hallituksen puheenjohtajan Charles Adamsin kokki iski esiliinansa naulaan ja erosi saman tien, kun hänet pakotettiin ottamaan uutuustuote valtakuntaansa.
Moni gourmet-mestari toivottaa rakkineen alimpaan manalaan yhä edelleen, se kun ei edes ruskista lihaa.
Asiakas ei osaa sanoa mitään järkevää tuotteesta tai ideasta, jota hän ei ole koskaan ajatellut, saati nähnyt toiminnassa.
Tuhlaatko rahaa tyhjänpäiväisiin markkinatutkimuksiin? Gallupeja on turha uskoa sokeasti, sillä asiakkaat vastaavat niihin mitä sattuu. Lopulta joudut testaamaan käytännössä, toimiiko ideasi. Väärää veikkausta kutsutaan myös nimellä ”yrittämisen riski”.
2 vastausta
Hyviä pointteja innovaatiosta. Kuitenkin mikroaaltouuni oli ennen kaikkea tuotteena teknologinen innovaatio. Miten on esimerkiksi innovaation kanssa joka on palvelu ja innovaatio koskeekin palvelun jakelujärjestelmää, asiakasrajapintaa tai palvelukonseptia? Osaisiko asiakas sanoa tästä mitään järkevämpää?
Ps. Jako palveluiden neljään eri innovaatio tyyppiin tyyppeihin on Pim den Hertogilta artikkelista ”Knowledge-intensive business services as co-producers of innovation”