Asiakastyytyväisyys on vaarallinen mittari

22.4.2015    Jari Parantainen   15 kommenttia
Trusting guy giving present to misleading girl

Olen tunnetusti äärettömän kärsivällinen ihminen. Siksi onnistuin ostamaan verhoilijan palveluja.

Tai no, ”palvelu” olisi tässä tapauksessa törkeää liioittelua. Se on sama kuin jos kutsuisin demareita matikkaneroiksi.

Pikemminkin kampesin maanittelemalla ja kiristämällä työsuoritteen. Työtuolini sai kyllä uuden kankaan. Mutta ostoprosessissa meni kaikki pieleen:

Lue lisää →

Luomu saa hotkimaan roskaruokaa

15.4.2015    Jari Parantainen   11 kommenttia
Heart hand on tree with moss, loving the nature

Uusin Harward Business Review (Huhtikuu 2015) julkaisi jälleen kaikkia keittiöpsykologeja kiinnostavan tutkimuksen. Harvardilainen apulaisprofessori Uma Karmarkar joukkoineen havaitsi, että luomua ostavat asiakkaat sortuvat tavallista useammin itsepetokseen.

Yhdysvalloissa monet kaupat antavat alennusta asiakkaille, jotka tuovat oman kauppakassin mukanaan. Tavoitteena on siis vähentää muovikassien kulutusta.

Hauskaa asiassa on se, että näin kauppakuiteista paljastuvat vihreitä arvoja kannattavat asiakkaat. Konkreettiset ekoteot todistavat asenteesta paljon enemmän kuin periaatteelliset saarnat luonnon puolesta.

Ekoasenne näkyi ostoksista. Jos joku toi kassin mukanaan, hän osti todennäköisemmin esimerkiksi luomumaitoa.

Toisaalta samat ihmiset ostivat keskimääräistä enemmän jäätelöä, perunalastuja, suklaapatukoita ja pikkuleipiä.

Lue lisää →

Virkakieli on suomennettavissa

8.4.2015    Jari Parantainen   16 kommenttia
Lintu lentää taikurin silinterihatusta

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri väitti Hesarissa hiljattain, ettei lakiin perustuvasta virkakielestä saa ymmärrettävää. Väite on tietysti silkkaa soopaa.

Äidinkielen opettaja Leena Kallio kirjoitti eläkepäiviensä iloksi Saurille vastineen tänään (HS 8.4.2015). Kallio esitti kaksi versiota samasta tekstistä.

Ensin huono versio:

Lue lisää →

Palkataan rehellinen ja reipas CRM-robotti

6.4.2015    Jari Parantainen   9 kommenttia
Yellow vintage toy robot goofing around

Kuten tuhannet blögini uskollisimmat lukijat tietävät, CRM-järjestelmät eivät jätä minua rauhaan. Olenkin taas viettänyt softanvaihtoviikkoja näin kevään kunniaksi.

Muinoin turasin Salesforcen kanssa. Viime vuodet olen rääkännyt Highrise- ja Pipedrive-sovelluksia. Mutta vaikka Highrise sai yrityskauppojen ansiosta vauhtia tuotekehitykseensä, se on silti jotenkin jämähtänyt.

Sama juttu virolaistaustaisen Pipedriven kanssa. Ihmettelen, mitä kummaa sen kehittäjät mahtavat kaiket päivät touhuta. En ole huomannut mitään oleellista edistystä pitkään aikaan.

Toki kaikki riippuu siitä, mitä kukin systeemiltään haluaa. Pipedrive on edelleen mainio värkki, jos joku haluaa seurata myyntiputkensa tilannetta. Highrise taas on näppärän yksinkertainen työkalu asiakastietojen ja -keskustelujen tallettamiseen.

Miksi nuo eivät kuitenkaan enää riitä nakkiputkalleni?

Lue lisää →

Naisjohtaja ei kiinnostu koneista

5.4.2015    Jari Parantainen   25 kommenttia
Cute kid playing with cubes

Hesari kirjoitti pari viikkoa sitten opettajien ja nuorten heikoista tietotekniikkataidoista. Tutkimuksen mukaan jo alakoulussa näkyy, että tytöt hallitsevat koneet huonommin kuin pojat. Ero vain kasvaa vuosien myötä poikien eduksi.

Viikonloppuna meillä kävi kylässä kolmilapsinen perhe. Vekaroista kaksi oli tyttöjä. Vain poika oli kiinnostunut Lego-roboteistani.

Kun opiskelin aikanaan 1980-luvulla DIPLOMI-insinööriksi Oulussa, sähköosastolla aloitti noin 70 opiskelijaa vuosittain. Heistä vain joka kymmenes oli nainen. Jakauma ei ole vieläkään muuttunut oleellisesti.

Tyttöjä ei vain tekniikka kiinnosta. Siksi heistä ei tule pörssiyhtiöiden johtajia.

Lue lisää →

Miksei naisjohtaja kelpaa?

4.4.2015    Jari Parantainen   2 kommenttia
Businesswoman working with calculator

Kauppalehti Optio julkaisi kuukausi sitten (5.3.2015) jutun Ihmemaan kauneusvirhe: miksi nainen ei kelpaa pörssijohtajaksi?

Aihe on kiertänyt tiedotusvälineissä koko alkuvuoden ilmeisesti siksi, että Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa on ahkeroinut. Ainakin hän on haastateltavana usein.

Linnainmaa siteeraa mielellään konsulttiyritys Hay Groupin väitettä, että suomalaisen naisjohtajan euro on 95 senttiä.

Mistähän tuo viiden prosentin ero voisi johtua? Jos nainen on vähintään yhtä hyvä johtaja kuin mies, vika ei voi vaania ainakaan tuotteessa.

Lue lisää →

Mikä on jokaisen markkinoijan pahin vihollinen?

27.3.2015    Jari Parantainen   15 kommenttia
rakki

Tiistaina jorisin juristeille markkinoinnista. Kuulijat olivat asiakkaani Hammarström Puhakka Partnersin aamuvirkkua porukkaa.

Firma oli Talouselämä-lehden vuoden 2014 ranking-listalla Suomen kahdeksanneksi suurin asianajotoimisto. Sillä on siis asiakkaina isoja yrityksiä. Siitä voi päätellä, että useimmat ostajat kuuluvat konservatiiviseen johtoportaaseen.

Niinpä markkinointi on viisasta sovittaa kohderyhmän mukaan. Sen tulee olla maltillista, tyylikästä ja vakuuttavaa. Sellainen vahvistaa mielikuvaa asiantuntijaorganisaatiosta.

Päättelyketju vaikuttaa ehjältä. Sitä paitsi jos lakitoimiston markkinointi ei tunnu talon oman väen mielestä hyvältä, se loppuu äkkiä kokonaan.

Mutten silti malttanut jättää toista näkökulmaa käsittelemättä. Nimittäin jokaisen markkinoijan pahin vihollinen on aina sama.

Lue lisää →

Vapaus ei sovi suomalaiselle

20.3.2015    Jari Parantainen   13 kommenttia
The Right Key

Valmensin joitain vuosia sitten SPR:n Veripalvelun asiantuntijoita. Aiheenamme oli tietysti palvelujen tuotteistaminen.

Tuli puhetta siitä, mitä hoitajan pitäisi kysyä juuri ennen kuin hän tuikkaa neulan asiakkaansa käsivarteen. Porukka tiesi kyllä vastauksen.

Luovuttajalta tulee kysyä, kumpaanko kyynärtaipeeseen hän piikin haluaa.

Mutta sitten kysyin, miksi asiakkaalta pitää tivata tuota asiaa. Sitä ammattivampyyrit eivät tienneetkään.

Lue lisää →

Mitä sinun EI pitäisi tehdä juuri nyt?

17.3.2015    Jari Parantainen   12 kommenttia
The_ONE_Thing_Keller

Sain loppusyksystä kutsun lukupiiriin. Olin ensin innoissani. Mutta sitten kuulin, että käsittelisimme kirjaa nimeltään The ONE Thing.

Äh, onko ihan pakko? Olen lukenut liian monta ajanhallinnan opasta. Lisäksi olen kirjoittanut yhden itsekin.

Harva tietää, että ensimmäinen kirjani käsitteli juuri samaa aihetta. Se oli ohut omakustanne, jonka tilaaja oli S-ryhmän tukkuporukka. Naputtelin oppaan puoliksi Marco Mäkisen kanssa, kun olimme töissä samassa mainostoimistossa vuonna 1996.

Mutta kuten tavallista, kotiläksy imaisi mukaansa. Opus oli loppujen lopuksi virkistävää luettavaa. Taas kerran vanha sanonta osoittautui todeksi: pakko on paras muusa.

Lue lisää →